| Aihe: Aivojumppaa luennoille, bussimatkoille jne. | 1 |
|---|
|
Elikkäs (jos tälläistä ei vielä ole) ketjun idea olisi keksiä pientä musiikkiaiheista aivojumppaa maantiedon luennoille, pitkille junamatkoille ja sukulaiskäynneille.
Itse olen tehnyt välillä skaaloja muistista:
Valitse skaala/moodi umpimähkään.
Valitse nuotti umpimähkään.
Kirjoita skaala mahdollisimman nopeasti ylös kyseisessä sävelessä.
(Jos on oikein tylsää/oikein kiinnostavaa, sävellä pieni sävelmä ihan skaalan pohjalta paperille. Syntyy mielenkiintoisia sovituksia kun ilman soitinta säveltää..)
Tai toinen, sointujen muodostus:
Ota kolmisointu umpimähkään,
rakenna se,
lisää septimi, muuta se sus-soinnuksi, käännä se, mitä vaan.
Mitäs mnetiläiset ovat kehitelleet tylsille, kitarattomille hetkille?
Käänteistä evoluutiota: Hirvi palaa poroksi. |  Tonski
07.09.2010 22:13:53 (muokattu 07.09.2010 22:14:28) | |
|
Humppastara:
(Jos on oikein tylsää/oikein kiinnostavaa, sävellä pieni sävelmä ihan skaalan pohjalta paperille. Syntyy mielenkiintoisia sovituksia kun ilman soitinta säveltää..)
Noi on oikein käteviä! Muutama mitkä vois kanssa toimia, vois olla se, että selailee jazz-mollin, harm. mollin ja duurin kaikkien moodien sointulaajennukset läpi, ja muistaa miettiä miltä se myös kuulostaa, ja missä kontekstissa niitä vois mahdollisesti käyttää. Tai sit tehdä jotain tolppakadensseja ja samantien tehdä melodioita niiden päälle, niin kuitenkin että ne voi laulaa tai hahmottaa mielessään jotenkin ilman instrumenttia, ja voilà: sävellämme aikana, jona katsoisimme ulos ikkunasta! Nuottiviivastoa, kynä ja kumi, saa yllättävän paljon aikaan linja-/junamatkoilla:D Käteviä on myös tälleen tehdä itelleen rytmidiktaatteja, omalle tasolleen aika vaikeita jopa, ja koettaa isku kerrallaan myöhemmin kokonaisiin tahteihin siirtyen nakutella vaikka kynällä vihkon kanteen ne oikein. Sit teet niihin diktaatteihin pohjautuen melodioita, jne jne, tekemistähän keksii!
Kanssa jotain kivaa: jos kuuntelet musaa radiosta/mp3:lta, kokeiles alkaa nuotintamaan sitä kamaa;) Joku kiva unis tai melodianpätkä, sit kaivelet soinnut käännöksineen taustalle tai jotain. Ok menee jo vähän hooseeksi, mutta jollain paljon pidemmillä matkoilla varmasti saa ajan kulumaan. Pitää varmaan sit tossa nuotintamisessa olla vähintäänkin hyvä relatiivinen sävelkorva(termit oikein, korjatkaa??) että saa oikeaan sävellajiin, eli kiintopisteiden kautta saa pohjanuotin esille ja tajuaa mikä intervalli mennään aina mihinkin suuntaan, tai sit äänirauta mukana.
Näitähän saa vaikka millä mitalla.
"Ynkkä on täydellinen." -JIRPPI |  Makkari
07.09.2010 23:23:44 (muokattu 07.09.2010 23:26:25) | |
|
Ihan kiva aihe ja aloitus.
Toi skaalojen pohtiminen on ihan hyvä idea, itselläni kun ei otelaudan säveletkään ihan ulkoa vielä mene.
Toinen olisi lyriikkojen kirjoittelu. Voi aloittaa luennon aiheesta ja edetä siitä vaikka mihin. Voi tulla todella mieltä avartavaa tekstiä. Monethan harrastavat vihkoihin piirtämistä, tämä on vähän niinkuin kirjoittelijan/piirustustaidottoman versio samasta.
Tai miten olisi sellainen luomisharjoitus, että kirjoittaa muistiin, niitä luennoitsijan esittämiä asioita, mutta kokonaan omin sanoin ja jotenkin hauskalla, mystisellä tai muuten vain omaperäisellä tavalla? Ja sitten näitä voisi yhdistää lyhyiksi tai pitkiksi lyriikkapätkiksi. En ole koskaan kokeillut, mutta se voisi olla jopa kehittävää toimintaa edellyttäen että luennolla ei ole kauhea vauhti päällä.
Ja tietysti sitä sormi- ja rannejumppaa sekä venyttelyä voi aina harrastaa. Tai no se meni aivojumppa-aiheesta ohi joo.
Eipä ole tosiaan tällaista pahemmin tullut pahemmin harrastettua, kun yleensä haluan kuitenkin kuunnella luentoa. Tai sitten olen vain niin tunnollinen, että edes teeskentelen kuuntelevani. :) | |
Ensinnäkin joo, on vanha kirjoitus. Ajattelin kuitenkin, että ennemmin ottaa vanhat ajatukset hyötykäyttöön kuin että aloittaa uuden ja unohtaa koko hoidon.
Mutta asiaan
Aloin siis samaa kysymystä pohdiskelemaan, kuin ketjun aloittaja. Eli mitä kaikkea sitä tunneille/luennoille/bussiin/anopin luona kyläilyyn olette keksineet?
Itselläni ohjelmistosta löytyy aika paljon rytmien naputtelua, silloin tällöin myös kuulokkeista tulevan a) biisin tai b) metronomin päälle.
Toinen vaihtoehto on kirjoitella randomilla nuottisarjoja joko viivastolle tai vain tyyliin c, es, g, dis ja yrittää päänsä sisällä hahmottaa, että miten sen laulaisi vaikka solfalla. Tarkistaa voi jos vaikkapa kännykkään on ladannut yksinkertaisen pianon/kitaran/minkä vaan soittimen, jolla voi (suosittelen taas kuulokkeita) kokeilla, menikö oikein.
Lisäksi keksin juuri kun aloin toden teolla opettelemaan kitaran kaulalla paikallistamaan intervalleja, että piirtelee eri näköisiä ja kokoisia kitaran kauloja vihkoon/pöytään/mihin vain ja sokkona tökkää pariin eri kohtaan ja yrittää mahdollisimman nopeasti tunnistaa intervallin. Erilaisia kauloja siksi, ettei pysty kehittämään sormituntumaa siitä mitä soittaa, vaan aidosti joutuu nauhat ja kielet tajuamaan.
Lisää ajatuksia, ideoita, muokkausehdotuksia yms. otetaan vastaan.
-Petri | |
Lisää näitä. Nämä on musan harjoittelua. Oikein.
"Thank you for the music, white boy". 6-stroke troll #1 |  Johann Onn
27.10.2011 16:45:43 (muokattu 27.10.2011 16:46:01) | |
|
Humppastara: Mitäs mnetiläiset ovat kehitelleet tylsille, kitarattomille hetkille?
Silloin kirjoitetaan sanoituksia, niihin "muutamiin" omiin biiseihin, joissa sitä ei ole vielä. Tai käännetään suomeksi, niitä paria sataa
englanninkielistä, vanhaa (bändi)biisiä. Jälkimmäinen on helpompaa, kun on jo joku aihe / idea, josta voi lähteä liikkeelle. | Jucciz
27.10.2011 19:26:33 (muokattu 27.10.2011 19:29:51) | |
|
Mää huomaan soittavani rumpuja/rytmejä miltei aina - omassa päässäni - joko yksinään tai jonkun kappaleen päälle. Mietin kaikenlaisia kummallisia jakoja, tyyliin: tasaisesti naksuva haitsu, jonka päälle sitten rakentelen muilla rummuilla milloin mitäkin polyrytmejä, tupletteja ja eri mittaisia "patterneja" - tai sitten vaan enemmän tai vähemmän oudon mittaisia toistuvia melodioita. Hassuinta on se, että en ole koskaan päättänyt ruveta tämmöistä tekemään - jään vaan siitä kiinni vähän väliä, että tiedostamattani pään sisällä on milloin minkäkinlainen polyrytmiikkatreeni käynnissä.
Yritän esim. "rikkoa peruspulssia" käyttämällä vaikkapa paljon trioleja siten, etten aina välttämättä aloita triolin (kolmen nuotin ryhmän) ekalta iskulta - ja sitten rakentelen esim. neljän, viiden, kuuden yms. nuotin mittaisia triolipatterneja, joita "soitan" päässäni sitten siten että ne riitelevät peruspulssin kanssa. Tätä on jatkunut varmasti yli 15 vuotta, pitäisiköhän käydä tarkistuttamassa pää? En tiedä, mistä homma on alun perin saanut alkunsa ja mihin tämä hiljalleen johtaa. Toisinaan pelottaa.
Tokihan tuosta saisi vielä tehokkaampaa, kun noita edellä mainittuja pläjäyksiä rupeaisi nuotintamaan. Toisaalta, kyllä mää niitä aina satunnaisesti sitten kokeilen kitaralla ihan soolotilanteessa.
Nuotinkirjoitus ylipäätään on kyllä todella hyödyllistä puuhaa. Jos ei muuta, niin ottaa vaikka jonkun suht tutun melodian (lastenlaulut ja perus pop/rock-sävelmät toimivat hyvin!) ja kirjoittaa sitä tarkoituksella eri sävellajeissa viivastolle, jolloin eri etumerkinnät ja niissä esiintyvät sävelet tulevat tutuiksi - niminä ja paikkoina viivastolla. Luonnollisesti voi sitten kokeilla vielä mielikuvaharjoitteluna, miten kyseisen melodian soittaisi omalla soittimellaan. Myös tuttujen kappaleiden sointukiertoja kannattaa kokeilla kirjoittaa viivastolle kolmi- tai neliäänisenä sointusatsina siten, että muistetaan hyvä äänenkuljetus. Oikein hyvä treeniä! Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! | |
Hyviä pointteja! lisäänpä vielä omani!
Elikkäs visualisoiminen on yks todella tärkee harjottelu tapa ja todella effektiivinen tapa ns ''nopeuttaa'' kehittymistään, Ja tätä voi tehä missä vaan koska vaan!
Omat tavat ovat yleensä nyt kun olen kitaristi ja todella yleinen heikkous kitaristien keskellä on nuotinluku, tätä harjottelen ihan nuotinluvun sivussa kans visualisoimalla, eli: ota jokin melodiapätkä, käy se läpi ja visualisoi se omalla kitarankaulalla omassa päässäs, jonka jälkeen on jo huomattavasti helpompaa solffata kyseinen melodia kun näät sen omalla otelaudalla!
Toinen harjotus on tieteski asteikot!, käy läpi vaikkapa 5 eli ''Patternia'' eli tapaa soittaa se skaala, ja valitse joku haastava sävellaji joka ei ole yhtä helppo kuin se tuttu C-duuri asteikko, tällä tavalla nopeutat sitä konkreettista tapaa siellä sängynreunalla istuessasi.. tosin tällä tavalla onnistuu usein saamaan päänsärkyä aikaseks jos on jokin vaikeempi asteikko kyseessä : D
ja sit tieteski yleisin oma visualisoiminen on heti treenin jälkeen kotiin lähtiessäni, käyn läpi treenaamani asiat päässä että ne jäis vielä voimakkaammin sinne, ja sanon vain että toimii ja HUOMATTAVASTI, varsinki sellaisiin asioihin jotka ovat itselleni tavallista vaikeempia..
Jokaisen muusikon sisällä piilee basisti.. |  oksatboys
01.11.2011 20:39:35 (muokattu 01.11.2011 20:41:05) | |
|
Mitäs mnetiläiset ovat kehitelleet tylsille, kitarattomille hetkille?
Muusikoiden.net
Rytmiharjoituksia on kiva miettiä. Kemian tunneilla opettelin jotain puolinuottitrioleita sun muita. | |
-Neli-ja viisisointujen lauleskelua ylös/alas
-Intervallien lauleskelua ylös/alas. Ei saa hakea, vaan napataan äänestä suoraan kiinni vasta sitten kun se soi päässä.
-Puhelinluettelo-treeni. numerot edustaa jnkn moodin säveliä.
"Thank you for the music, white boy". 6-stroke troll #1 | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
