Paljon kuulee puhuttavan, että kun on mahtava fiilis, silloin rumpujakin täytyy hakata kovempaa. Paskan marjat, sanon minä. Eiväthän soittajatkaan fiilispäissään hakkaa kitaran/basson kieliä mikkejä vasten tai laulaja karju täysillä. Tai ainakaan ei pitäisi, koska monestikaan juuri maksava yleisö ei tällaisesta fiilistelystä nauti.
Kuitenkin nimenomaan sähkörummuilla soitettaessa tulee turhan ronskisti piestyä niitä pädejä, etenkin luurit päässä. Tästä tavasta voi olla vaikeakin päästä eroon ja se on oikeasti paha tapa, jos joskus pääsee/joutuu soittamaan akustista settiä. Huomasin, että kun olen nyt enimmäkseen soitellut kiipparivahvistimen läpi runpuja niin soitan järkevämmin ja padien dynamiikkakäyrää tulee koluttua laajemmaltakin kuin pelkästään täysillä hakaten (luurit päässä). Ja mitä kovemmalle laittaa vahvistimen, niin sitä enemmän tuntuu, kuin soittaisi akustista settiä, kun bassorummun polkaisunkin tuntee kropassaan asti.
Eli jos vain on mahdollista, kannattaa soittaa muutenkin kuin luurit päässä, se on kehittävää.
Näin aloittelevan rumpalin näkökulmasta. |
Hyvä vinkki. Samaa voi tehdä kuulokkeillakin. Vaikka normaalisti musiikkia kuunnellessa kuulokkeita ei tietenkään kannata pitää liian kovalla, niin sähkörumpuja soittaessa auttaa kummasti dynamiikan hallintaan, jos maksimivoimakkuus tulee vähän liian kovaa. Usein sähkörumpuihin on vaan nimenomaan "hei näitä voi hakata eikä korvat hajoa"-asenne.
Varovaisuutta kuitenkin, ettei ne korvat sitten hajoa! :D
Suosittelen myös suljettuja korvanappeja, koska ne vaimentavat padin napsetta, joka ei kuulu ainakaan minun tavoittelemaani soundimaailmaan. |
Hanuriin
naranek
