Yleistä keskustelua musiikista ›

PJS: Mut kyl mä haluisin uskoa naiivisti että bändit itse tekevät esim. rival sonsin tapauksessa hommaa ihan puhtaasti tietyn ajan rokin diggailun takia ja heille se 60' 70' bluesrockin soitto ei oo mitään apinointia vaan ihan relevanttia musan tekemistä sellaisena kuin hyvä musa heille näyttäytyy.
 
Joo ei, noihin motiiveihin ei ollut tarkoitus ottaa kantaa vaan esimerkillä tuoda esiin, että minusta tämän "designeri"-ajattelun ongelma on aivan sama kuin "kaupallista paskaa" - ajattelun ongelma. Siinä musiikilliset, estettiset perustelut väännetään moraaliperusteluiksi. Ei riitä, että jokin koetaan huonoksi, halutaan lisäksi sanoa, että se on väärin tehty (väärin keinoin, vääränälaisin motiivein, päämäärin, vääränlaisella ajattelulla) . Omasta mielestäni tuollainen ajattelu on laajemmin taiteeseen liittyvää ulkotaiteellista moralismia. Minun puolestani saa apinoida, tehdä mitä hyvänsä, kaikki keinot ovat sallittuja, se ratkaisee minkälaisen vaikutelman, elämyksen lopputulos itselle aiheuttaa. Toki ainutkertainen työ helpommin aikaan saa ainutkertaisuuden tunteen myös vastaanotossa. Esimerkiksi.

Askr: Joo ei, noihin motiiveihin ei ollut tarkoitus ottaa kantaa vaan esimerkillä tuoda esiin, että minusta tämän "designeri"-ajattelun ongelma on aivan sama kuin "kaupallista paskaa" - ajattelun ongelma. Siinä musiikilliset, estettiset perustelut väännetään moraaliperusteluiksi. Ei riitä, että jokin koetaan huonoksi, halutaan lisäksi sanoa, että se on väärin tehty (väärin keinoin, vääränälaisin motiivein, päämäärin, vääränlaisella ajattelulla) . Omasta mielestäni tuollainen ajattelu on laajemmin taiteeseen liittyvää ulkotaiteellista moralismia. Minun puolestani saa apinoida, tehdä mitä hyvänsä, kaikki keinot ovat sallittuja, se ratkaisee minkälaisen vaikutelman, elämyksen lopputulos itselle aiheuttaa. Toki ainutkertainen työ helpommin aikaan saa ainutkertaisuuden tunteen myös vastaanotossa. Esimerkiksi.
 
Jo se, että tämmöistä pohdiskelua pitää käydä, puhuu aiheen väljähtymisen puolesta. Aihetta käsitellään historiallisena entiteettinä sen sijaan, että ajateltaisiin wau, ne pystyy tekemään tommostakin. Kaikki kipinät on sammuneet.

Lennu: Jo se, että tämmöistä pohdiskelua pitää käydä, puhuu aiheen väljähtymisen puolesta. Aihetta käsitellään historiallisena entiteettinä sen sijaan, että ajateltaisiin wau, ne pystyy tekemään tommostakin. Kaikki kipinät on sammuneet.
 
Tuo designer-termi on kyllä hieno kuvailemaan tunnetta, kun kuulin Guns N'Rosesin debyyttilevyn. Kaikki yhtyeessä kuulemani kuulosti kovin harkitulta, valmiilta ja suunnitellulta, jotka ovat etenkin rockmusiikissa varsin ei-arvostettavia piirteitä, joka tapauksessa luovuus ja tuoreus olivat siitä kaukana. En voinut ymmärtää, miksi ihmiset ryntäsivät ilman itsekritiikin siementä diggailemaan tuon bändin pariin kaiken sen jälkeen mitä rock oli saanut itsestään luotua. Musiikin kuluttajat menivät designereiden ja musiikkiteollisuuden AD:eiden lankaan ja päättivät ruveta mukavuudenhalussaan johdateltavaksi, itsekritiikittömäksi karjaksi.

jazzmies: Tuo designer-termi on kyllä hieno kuvailemaan tunnetta, kun kuulin Guns N'Rosesin debyyttilevyn. Kaikki yhtyeessä kuulemani kuulosti kovin harkitulta, valmiilta ja suunnitellulta, jotka ovat etenkin rockmusiikissa varsin ei-arvostettavia piirteitä, joka tapauksessa luovuus ja tuoreus olivat siitä kaukana. En voinut ymmärtää, miksi ihmiset ryntäsivät ilman itsekritiikin siementä diggailemaan tuon bändin pariin kaiken sen jälkeen mitä rock oli saanut itsestään luotua. Musiikin kuluttajat menivät designereiden ja musiikkiteollisuuden AD:eiden lankaan ja päättivät ruveta mukavuudenhalussaan johdateltavaksi, itsekritiikittömäksi karjaksi.
 
Etkö yksinkertaisesti voi tutustua esimerkiksi tähänkin bändiin, vai mikä tässä nyt mättää että pitää tiedostamatta mollata muutamia 'rockin kuolema' -teoriasi vääräksi osoittavia yhtyeitä? Ei, en tarkoita pelkkää Guns N' Rosesia vaan muitakin -80, -90 ja -00 -vuosikymmenien rockbändejä, on sitten ollut puhe Airbournesta, Maidenista, Nirvanasta, Danko Jonesista, mistä tahansa. Kaikki tätä aihetta koskevat viestisi tuntuvat olevan lähinnä aiheetonta trollaamista, joskin hyvin huolellista sellaista; esimerkiksi vaikkapa "se on kaupallista paskaa ja mainostoimiston suunnittelemaa rockia koska sen kuuloista oli jo zappa beatles zeppelin nönnöönnöö saatana". Pyydän, että hankit joskus taidon ymmärtää muutakin musiikkia, kuin omia suosikkejasi.
 
Suosittelen käymistä esimerkiksi kirjastossa ja lainaamassa asiaan liittyviä opuksia, voisit ehkä oppiakin jotain. Myös internet auttaa jos menee muuallekin kuin m.nettiin.
 
Onnea yritykseen!
 
PS: Olet muuten ylläolevassa(kin) viestissä harvinaisen pahasti väärässä. Lähinnä vain osoitit, ettet tiedä mistä puhut.

Wradlin: PS: Olet muuten ylläolevassa(kin) viestissä harvinaisen pahasti väärässä. Lähinnä vain osoitit, ettet tiedä mistä puhut.
 
Enkö muista asioita oikein, enkö koskaan joutunut pakkokuuntelemaan ja -äänittämään yhtyeen tuotantoa C-kasetille, enkö koskaan joutunut mielistelemään kaveripiirissäni ja valetelemaan pitäväni yhtyeestä sosiaalisen paineen takia? Minne ne GnR:stä pitäneet kaverit ja ei-kaveritkin sitten katosivat musiikkiskeneltä? Me, jotka olimme tajusimme yhtyeen kuplan, keskityimme kuuntelemaan parempaa ja merkityksellisempää musiikkia, tuossa kohtaa fuusiojazzia, ja tälläkin hekellä luomme taidetta ja voimme hyvin.

Pyydän saada huomauttaa kaikille rock- ja jazzmusiikin "tappajille", että vieläkin olemassa olevilla rymimusiikin tyyleillä on omat juurensa ja kehitystrendinsä, jotka muuntuvat suosituimmuuden mukaan, ei mikään kulttuurimuoto kuole, ellei sen harrastajia tapeta sukupuuttoon. Toisaalta ei mikään kulttuurin alue ei myöskään musiikki kehity, eikä juurru, ellei opetusta järjestetä. Tämän on historia vuosittuhansien myötä opettanut. Muistetaan myös miten voimakkaasti parin viime vuosikymmenen aikana kasvanut musiikkimedia on kiihdyttänyt erilaisten musiikin muoti-ilmiöiden ilmenemistiheyttä ympäri maapalloa. Elämme ainutlaatuista musiikkimyllerrysten aikakautta, mitä ihimiskunnan historia ei ole aiemmin kokenut. Yritetään siis pysyä mukana, ja nauttia sen antimista kukin omalla tavallamme - ei mennä tappolinjalle!

Olisiko liikaa pyydetty, jos kaikki "tappajat" perustaisivat keskenään bändin ja tekisivät levyn, joka palauttaa rockin elävien kirjoihin? Tuntuu olevan nyt niin paljon alaan liittyvää tietoa ilmassa ettei tuon luulisi olevan temppu eikä mikään. Levyjä voi tehdä myös useita.

jazzmies: Kaikki yhtyeessä kuulemani kuulosti kovin harkitulta, valmiilta ja suunnitellulta, jotka ovat etenkin rockmusiikissa varsin ei-arvostettavia piirteitä, joka tapauksessa luovuus ja tuoreus olivat siitä kaukana.
 
Hm, mielestäni nuo ovat yhtä lailla jazzissa ei-arvostettavia piirteitä, ehkä vielä enemmän juuri jazzissa; ei ole hyvä jos soitto kuulostaa liian "treenatulta". Alkupään Gunnareissa oli kuitenkin substanssia toisin kuin myöhemmissä jäljittelijöissä. Silti tulee miettimättä mieleen "parempiakin" bändejä, miettimällä lisää.

Lennu: Jo se, että tämmöistä pohdiskelua pitää käydä, puhuu aiheen väljähtymisen puolesta. Aihetta käsitellään historiallisena entiteettinä sen sijaan, että ajateltaisiin wau, ne pystyy tekemään tommostakin. Kaikki kipinät on sammuneet.
 
Kehäpäätelmä.
 
jazzmies: Tuo designer-termi on kyllä hieno kuvailemaan tunnetta, kun kuulin Guns N'Rosesin debyyttilevyn.
 
Designeri-käsite on halventavalle lajityypilleen ominainen myös siinä, että minkä hyvänsä voi perustella sen alle.

Askr: Designeri-käsite on halventavalle lajityypilleen ominainen myös siinä, että minkä hyvänsä voi perustella sen alle.
 
Mutta onhan se nyt näppärää, jos asiat voi tunkea valmiisiin laatikoihin...

karmake: Olisiko liikaa pyydetty, jos kaikki "tappajat" perustaisivat keskenään bändin ja tekisivät levyn, joka palauttaa rockin elävien kirjoihin? Tuntuu olevan nyt niin paljon alaan liittyvää tietoa ilmassa ettei tuon luulisi olevan temppu eikä mikään. Levyjä voi tehdä myös useita.
 
Aika ovela Tee Itte -kortti :D
 
Ei rockia voi palauttaa elävien kirjoihin. Se oli ainutlaatuinen elävä olio, joka koki normaalin elämänkaaren.

2randpo: Alkupään Gunnareissa oli kuitenkin substanssia toisin kuin myöhemmissä jäljittelijöissä.
 
Herra Adlerin aikana GnR svengasi, se on myönnettävä. Sitten Matt Sorumin liityttyä se luontaisa iloittelu joutui suuruuden itsetiedoistamisesta johtuva yliyrittämisen alistamaksi ja samalla "alettiin osata". GnR tuli mastodontti, joka paisui mahdottomiin mittasuhteisiin substanssin kokiessa inflation. En väitä että debyyttikiekko olisi huono, mutta rockin kannalta ilmiössä ei ollut mitään yllättävää, sillä olihan aikaisemminkin Rollareiden ja Sex Pistolsien tavoin luotu uutta perinteestä ammentaen, mutta GnR:n kohdalla minulle ei ole vielä valjennut, mitä merkityksellistä he olisivat tehneet Rollareiden ja Pistoolien tavoin.

Minäkin aikoinaan seurasin Günnerssien nousua aika tarkkaan enkä pystynyt lainkaan tajuamaan miksi semmoinen laskelmoitu moska tulee yhtäkkiä niin suosituksi. Mutta nyt tajuan: Koska rock oli jo kuollut. Sitä vaan ei ihan kaikkea tajua heti verekseltään vaikka tietysti pitäisi.
 
Muutenkin 1987 oli erityisen synkkä vuosi, Leather Nun julkaisi Steel Constructionin (paskaa), Jesus & Mary Chain Darklandsin (vaihtoehtoista muniinpuhaltelua) sekä G&R Appetiten (skeidaa). The Cure kääntyi taaksepäin tekemään pastisseja levyllä Kiss Me (imelää vintagepaskaa), David Bowie piinasi ihmiskuntaa perustamalla kauhean Tin Machine -yhtyeen. Lisää esimerkkejä on vaikka kuinka paljon. Kotimaassa esim. vielä täysin kohtalaisen esikoislevyn julkaissut Nights Of Iguana julkaisi hengettömän Grapefruit Treen ja Sielun Veljien rikoksethan kaikki tuntevat!

jazzmies: Enkö muista asioita oikein, enkö koskaan joutunut pakkokuuntelemaan ja -äänittämään yhtyeen tuotantoa C-kasetille, enkö koskaan joutunut mielistelemään kaveripiirissäni ja valetelemaan pitäväni yhtyeestä sosiaalisen paineen takia? Minne ne GnR:stä pitäneet kaverit ja ei-kaveritkin sitten katosivat musiikkiskeneltä? Me, jotka olimme tajusimme yhtyeen kuplan, keskityimme kuuntelemaan parempaa ja merkityksellisempää musiikkia, tuossa kohtaa fuusiojazzia, ja tälläkin hekellä luomme taidetta ja voimme hyvin.
 
En odottanutkaan mitään erityisen laadukasta vastausta, mutta petyin ylläolevaan tekstiin silti. Miksi et yleensäkään vain suoraan kerro, ettet pidä ko. artistista? Mikä siinä on niin hankalaa sanoa suoraan, ettei laske tiettyä asiaa 'rockiksi' koska ei pidä siitä, vaan pitää leikkiä jotain Ukko Ylijumalaa omien mielipiteidensä kanssa. Muutenkin on hauska väittää GN'R:n tapaista bändiä levy-yhtiön tuotteeksi; tällaiset väitteet pitäisi ohittaa hymyilemällä ääneen ja kohauttamalla olkiaan. En tainnut onnistua.
 
Minulle on aivan se ja sama, mistä musiikista pidät, mutta yleensä kannattaa miettiä esitteleekö asiat faktoina vai omina mielipiteinäsi. Ei mulla sinänsä muuta, lopeta vain tuo naurettava leikki.
 
Se, onko rock kuollut, riippuu täysin näkökulmasta ja ylipäänsä siitä, mitä rock on. Jos rock ajatellaan ideologiana, ei se tietyn näkökulman mukaan ole kuollut ennen kuin kukaan ei enää elä rockin tapojen mukaista elämää; miten se sitten ikinä määritelläänkään. Toisaalta se voitaisiin tuomita jollain mielivaltaisella perusteella kuolleeksi vaikka John Bonhamin myötä, riippuen toki siitä, onko näkemys a priori vai a posteriori. Musiikkityylinä rock taas tuskin on kuollut, entiteettinä mahdotonta ajatella, sillä rock (kuten muutkin kulttuurin alalajit) ovat suhteellisen monimuotoisia käsitteitä. Kuka tietää, et sinä ainakaan. Enkä minä.

Onhan tämä nyt aika tyhmää yrittää analysoida jotenkin oikean musiikin termistöllä jotain yksinkertaista apinamusiikkia, joka pohjasi rytmiin, ja kaikkeen raffiin, svengaavaan ja villiin. Nyt voidaan käyttää hienoja sanoja siitä, miten nyt kaikki on tylsää eikä enää tehä niin hyvää rokkii ja kaikki tehtiin jo. Olihan se kivaa niin kauan kun kesti, nyt voidaan kuunnella oikeaa musiikkia.
 
Lennuistuin juuri kahdeksantoista prosenttia.

Wradlin: mitä rock on... miten se sitten ikinä määritelläänkään
 
Tämä jos mikä todistaa, että rock on kuollut.

Wradlin: (...) Kuka tietää, et sinä ainakaan. Enkä minä.
 
Jos minä vaikka tietäisin. Rock syntyi koska musiikkiin tarvittiin mahdollisimman hyvät sanoitukset. Awopbopaloopbopalopbamboom. Yllättävän hyvää musiikkiakin syntyi. Rock kuoli 1986 koska musiikkiteollisuus oli rakentunut designerismin varaan eikä punk onnistunut pelastamaan rockia vaan hippiytyi vaihtoehtokulttuuriksi.
 
Rock yritettiin tapaa jo vuodesta 1969 lähtien eli ajojahti vei 17 vuotta.

velipesonen: Rock kuoli 1986 koska musiikkiteollisuus oli rakentunut designerismin varaan eikä punk onnistunut pelastamaan rockia vaan hippiytyi vaihtoehtokulttuuriksi
 
Tämä on älyllisesti laiskaa jauhantaa, edelleen, eikä kehittynyt mihinkään. Klisettä kliseen päälle, eikä mitään mitä ei olisi taidehistoriassa jauhettu eri muodoissaan vähintään pari sataa vuotta. Mielenkiintoista sekin, että tämä tavanomainen taidemantra tuodaan rockiin, jonka siis piti olla eri juttu.
 
Se voodoo-teoria rockin synnystä oli ihan toista luokkaa, kiehtova.

levesinet: Tämä jos mikä todistaa, että rock on kuollut.
 
Lainasitpas hienosti väärin. Yritä vain uudestaan, ehkä vielä joskus onnistut! :)
 
velipesonen: Jos minä vaikka tietäisin. Rock syntyi koska musiikkiin tarvittiin mahdollisimman hyvät sanoitukset. Awopbopaloopbopalopbamboom. Yllättävän hyvää musiikkiakin syntyi. Rock kuoli 1986 koska musiikkiteollisuus oli rakentunut designerismin varaan eikä punk onnistunut pelastamaan rockia vaan hippiytyi vaihtoehtokulttuuriksi.
 
Rock yritettiin tapaa jo vuodesta 1969 lähtien eli ajojahti vei 17 vuotta.
 
Juuri tällaista täysin merkityksetöntä mukatietämystä vihaan, ja ei, sinä et tiedä. Valitettavasti kukaan ei sitä tiedä. Toivon, että opit vielä ymmärtämään muitakin kuin Beatlesia ja itseäsi. Hyvää illanjatkoa!