Lyriikka ›

Tänään kun ihastuin Lassi Valtosen lauluun, niin kirjoittelin pikaisesti
Black Sabbathin ja Valtosen tahtiin todella pikasanoituksen, (tunnelman sanoihin otin)
Kun on kiire lähteä kuuntelemaan elävää musiikkia.
Pitää huomenissa korjata, kun/jos on aikaa.
 
http://www.youtube.com/watch?v=mLHHorBC6Jg&feature=related
 

 
PAINOTTOMASSA TILASSA (18.11.2011)
 

 
Aurinkoa härnäsimme, mutta pimeyteen vajottiin
pieniksi, pieniksi muruiksi hajottiin
kiersimme painottomassa tilassa maata
näille poluille ei meitä kukaan saata
ei kukaan taluta,
ei kukaan saata
 
maa poltti, ja välillä kylmäksikin kävi
siitä minä ja hän näki,
täältä täytyy jonnekin poistua,
niinhän siinä kävi,
näkyjäkin hän näki,
maa poltti, ja välillä kylmäksikin kävi
 
aurinkoa härnäsimme, mutta pimeyteen vajottiin
pieniksi, pieniksi muruiksi hajottiin
kiersimme painottomassa tilassa maata
näille poluille ei meitä kukaan saata
ei kukaan taluta,
ei kukaan saata
 
auringon kehä, ja kuun kalpea pelko
hän sanoi, siitä täytyy ottaa selko,
ja jonnekin täytyy poistua,
tämä ei voi toistua,
maa poltti, ja välillä ihmiset oudoksi tuli
 
maa poltti, ja välillä laavaksikin suli
siitä minä ja hän näki,
täältä täytyy jonnekin poistua,
niinhän siinä kävi,
näkyjäkin hän näki,
maa poltti, ja välillä kylmäksikin kävi
 
kiersimme painottomassa tilassa maata
näille poluille ei meitä kukaan saata
ei kukaan taluta,
ei kukaan saata
ei kukaan taluta
näille poluille ei meitä kukaan saata
 
-merja ritala-