| Aihe: Äänenkuljetuksen perusteista | 1 |
|---|
|
Hei! Olisin kaivannut mnettiläisiltä hieman vinkkejä ja perusohjeita neliäänisen stemman luomiseen annettuun sointukiertoon. Oppilaitoksessa, johon aion hakea on pääsykokeissa tehtävä, jossa on annettu sointukulku, johon pitää kirjoittaa neliääniset stemmat. Tähän keskusteluun voitaisiin vaikka koota ne ihan perussäännöt, joita stemmoja kirjoittaessa tarvitsee (esim yhdyskaaren käyttö, septimin valmistus jne.) jos porukalla riittää innostusta. Olisin todella kiinnostunut kuulemaan viisaammilta, miten hommaa kannattaa lähestyä! |
|
Hei, seuraavassa linkissä on joitakin perusteita näin alkuun: http://muusikoiden.net/keskustelu/p … sts.php?c=39&t=104413&o=0&#p3522667 |
|
Hauler: Hei, seuraavassa linkissä on joitakin perusteita näin alkuun: http://muusikoiden.net/keskustelu/p … sts.php?c=39&t=104413&o=0&#p3522667
D'oh.. Oishan se pitänyt heti tajuta etsiä haulla, eikä vain selailla palstan 10 uusinta sivua, vaikka onhan ko. ketju jo yli 6 vuotta vanha.
Tuo Harmony & Voice leading -niminen kirja näyttää olevan jokapaikassa mainittuna ja se äänenkuljetuksen perusteos. Lähteekö kyseinen kirja ihan perusasioista, vai voisiko perustietopaketti löytyä myös jostain toisesta kirjasta? |
|
Metalliac: D'oh.. Oishan se pitänyt heti tajuta etsiä haulla, eikä vain selailla palstan 10 uusinta sivua, vaikka onhan ko. ketju jo yli 6 vuotta vanha.
Tuo Harmony & Voice leading -niminen kirja näyttää olevan jokapaikassa mainittuna ja se äänenkuljetuksen perusteos. Lähteekö kyseinen kirja ihan perusasioista, vai voisiko perustietopaketti löytyä myös jostain toisesta kirjasta?
Voihan noita perusasioita löytyä muistakin teoksista, mutta suosittelen kyseistä kirjaa varsinkin, kun se löytyy jo suomennettunakin. Se lähtee kutakuinkin basic-asioista liikkeelle ja se, mikä siinä on hyvää on se, että se etenee melko monimutkaisiinkin asioihin selkeästi rakentaen hyvän pohjan. Tuota selaamalla oppii melko varmasti hyvät perustaidot, joista on hyvä lähteä kehittämään oman maun mukaan. |
|
Metalliac: Tuo Harmony & Voice leading -niminen kirja näyttää olevan jokapaikassa mainittuna ja se äänenkuljetuksen perusteos. Lähteekö kyseinen kirja ihan perusasioista, vai voisiko perustietopaketti löytyä myös jostain toisesta kirjasta?
Mä ostin sen suomennoksen ja jos sen kirjan oppii hallitsemaan, osaa paljon.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
baron: Mä ostin sen suomennoksen ja jos sen kirjan oppii hallitsemaan, osaa paljon.
Viitsitkö kertoa mikä on em. opuksen suomenkielinen nimi.
Tuli välivuosi piano-opinnoista ja voisi yrittää käyttää ajan jotenkin hyödyllisesti. |
|
pooki: Viitsitkö kertoa mikä on em. opuksen suomenkielinen nimi.
Tuli välivuosi piano-opinnoista ja voisi yrittää käyttää ajan jotenkin hyödyllisesti.
Joo, se on vähän vaikea arvata: "Harmonia ja äänenkuljetus"!
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
Kiitos. Täytyy tsekata.
Ja kyllä, nimi on vaikea arvata aikoina joina Desperate Housewives muuttuu Täydellisiksi Naisiksi, ja onhan näitä vastaavia vaikka kuinka paljon.. :)
baron: Joo, se on vähän vaikea arvata: "Harmonia ja äänenkuljetus"! |
|
En nyt parempaakaan paikkaa kysymykselle keksi, joten ymppään sen sopivasti tähän perään:
Onkos tuo "Harmonia ja äänenkuljetus" ihan yleisluontoista teoriaa vai keskitytäänkö siinä esim. pianon soitantaan?
Näin kitaristin näkökulmasta harmillisen usein nimittäin äänenkuljetus jossain määrin keskittyy pianoon, tai ainakin vaatii aika runsaasti soveltamista kitaralle. Tai siis tällaisen ajatuksen olen saanut päähäni katsellessani terssipinoja nuottiviivastoilla. En missään nimessä tarkoita, että nuotit olisivat ongelma, enemmänkin se, että kun on pari-kolme kappaletta pieniä terssejä päällekkäin, joutuu näin kitaristina kääntelemään sointua miten päin sattuu, jotta sormet taipuvat. Se kääntely taas harmillisen usein tekee käytetyistä käännösesimerkeistä hyvin pitkälle turhia. Okei, voihan sitä tietenkin pyrkiä vaikka pitämään sen sointuun sisältyvän melodiakulun esim yhdellä kielellä, mutta silloinkin usein muut äänet hyppivät mihin sattuu.
Jos jotain tolkkua tuosta valituksesta haluaa tiivistää, niin minä kaipaisin enemmän (myös) kitaristeille soveltuvaa äänenkuljetusta..
-Petri |
|
Täytyy tunnustaa se tosiasia, että piano on paljon kätevämpi äänenkuljetusesimerkeissä, sillä kaikkien sävellajien käyttö on periaatteessa yhtä helppoa. Ja vaikka periaatteet äänenkuljetuksessa ovat samat täytyy joskus teknisistä syistä tehdä erilaisia ratkaisuja. Kuitenkin, muistaakseni Fernando Sorin metodissa kitaralle äänenkuljetusta käsitellään jonkin verran, englanniksi käännetty versio metodista on saatavilla Sibelius akatemian kirjastosta Helsingissä. Romantiikan ja klassismin ajan teosten tutkiminen voi olla myös hedelmällistä, esimerkiksi edellämainittu Sor ja Giuliani, Aguado, Tarrega, Regondi. Muun muassa Sorin etydeistä löytyy paljon hyviä esimerkkejä.
(Mutta mitä tulee esimerkiksi antamaasi kolmeen päällekkäiseen pieneen terssiin, eli vähennettyyn septimisointuun niin se käytännössä aina hajoitetaan kitaralla muotoon y4-p3-y4.) |
|
peth_: En nyt parempaakaan paikkaa kysymykselle keksi, joten ymppään sen sopivasti tähän perään:
Onkos tuo "Harmonia ja äänenkuljetus" ihan yleisluontoista teoriaa vai keskitytäänkö siinä esim. pianon soitantaan?
Piano nyt vaan yksinkertaisesti on hyvä (paras?) soitin teorian opiskeluun. Esim Mark Levine kirjassaan "The Jazz Theory Book" joka on tarkoitettu kaikkien soittimien soittajille usein kirjoittaa: "Soita tämä esimerkki pianolla tai pyydä pianistikaveriasi soittamaan"
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
 EP
14.11.2011 17:29:34 | |
|
baron: Piano nyt vaan yksinkertaisesti on hyvä (paras?) soitin teorian opiskeluun. Esim Mark Levine kirjassaan "The Jazz Theory Book" joka on tarkoitettu kaikkien soittimien soittajille usein kirjoittaa: "Soita tämä esimerkki pianolla tai pyydä pianistikaveriasi soittamaan"
Jep, aikanaan tuli piano hankittua juuri teoria-aineita varten,
mutta innostuihan niitä koskettimia sitten myöhemmin ihan oikeesti soittamaankin.
Mikäs sen parempi soitin olisi käytännössä kuulemaan miltä stemmat ja tarvittaessa koko orkesteri kuulostaa? |
|
EP:Mikäs sen parempi soitin olisi käytännössä kuulemaan miltä stemmat ja tarvittaessa koko orkesteri kuulostaa?
Tuosta nyt voi olla montaa mieltä. ^_^ |
|
EP:
Mikäs sen parempi soitin olisi käytännössä kuulemaan miltä stemmat ja tarvittaessa koko orkesteri kuulostaa?
öööö... orkesteri?
Vakavasti puhuen, softasynilla tuntuu saavan jo etäisen realistista matskua aikaan. Harjoitusorkesterit äänenkuljetusvirheiden ja soittimille idiomaattisten merkintä- ja soittotapojen korjaamiseksi kun tuntuvat olevan hintava harrastus. Toisaalta, koneet eivät niitäkään kerro ääneen (toivottavasti!!!!! )
"Thank you for the music, white boy". 6-stroke troll #1 |
EP
14.11.2011 21:11:22 | |
|
No ensimmäiseen vastauksena, että mä en ainakaan tiedä helpointa ja nopeinta tapaa kokeilla esim. neliäänistä kuorosovitusta kun soitaa se pianon koskettimilla.
Tokassa viittasin pianon äänialaan, sori jos se aiheutti hämmennystä. |
levesinet
14.11.2011 21:27:35 (muokattu 14.11.2011 21:32:15) | |
|
EP: No ensimmäiseen vastauksena, että mä en ainakaan tiedä helpointa ja nopeinta tapaa kokeilla esim. neliäänistä kuorosovitusta kun soitaa se pianon koskettimilla.
Ei ole vielä markkinoitu kiipparia joka osaa erotella sormet niin että eri sormet käskevät eri saundeja (esim. bassoa, tenoria, alttoa, sopraanoa). Cool!
Nooh, Electonessa on sentään jalkio ja kaksi sormiota. |
 baron
15.11.2011 00:11:18 (muokattu 15.11.2011 00:12:33) | |
|
Hauler: Tuosta nyt voi olla montaa mieltä. ^_^
Eihän jotain kirkkourkuja lukuunottamatta mikään soitin pääse lähellekään pianon äänialaa. Sillä voi soittaa kaikkien soitinten stemmat
http://solomonsmusic.net/insrange.htm
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
baron: Eihän jotain kirkkourkuja lukuunottamatta mikään soitin pääse lähellekään pianon äänialaa. Sillä voi soittaa kaikkien soitinten stemmat
http://solomonsmusic.net/insrange.htm
mun tiato kone pääsee ylittekkin |
|
Joo, onhan se melkeinpä pakko jossain määrissä opetella pianoa noiden juttujen takia soittamaan. Tässä välissä velvollisuutenani on olla äärettömän kiitollinen paikalliselle musiikkikoululle siitä, että pistivät minut menemään ensin pianotunneille ennen hevikeppiä. Nyt, kun musiikin rakenne ja teoria yms on alkanut enemmän kiinnostaa, on hyvin perustavaa laatua olevat pianon pohjat korvaamattomat.
Ja tosiaan, pianokin oli joskus kotona, mutta ennen äiskän luota muuttoa sellaista ei tilanpuutteen ja kanssaihmisten viihtyvyyden vuoksi saa käyttöön. No, onneksi on sentään muutaman oktaavin midikiippari, jolla voi soitella. Se koneen läpi säätäminen vain hieman..krhm..ärsyttää, varsinkin, kun kone vaatisi tällä hetkellä kovalevyjen uudelleenosiointia ja/tai winukan uudelleen- tai linuxin asennusta...
Nojoo, kyllä tämä tästä.
-Petri |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
