| Aihe: Mielipiteitä komppikoneiden bassojen ja bassareiden miksauksesta | |
|---|
 haitari
14.11.2011 21:00:27 (muokattu 15.11.2011 10:41:12) | |
|
Termos!
Tässä kirposi mieleen tällainen kysymys ja ajatuksia ketron-paavojen ja OMB-muusikoiden bassoista ja bassareista. Ne joita tämä aihealue etupäässä ärsyttää, voivat mieluusti kirjoitella kommenttejaan muihin ketjuihin :)
Itse olen käyttänyt aina komppikoneita duo-keikoilla haitarin jatkona. Soittimia on tullut vaihdeltua sopivaan tahtiin ja aina edessä on samat ongelmat ja haasteet. Yleisesti ottaen tuntuu, että manuaalibassot tulee aina liian ohkaisena ja automaatit taas tööttää subbarit solmuun. Jotta koneen saa keikkakuntoon, saa viettää tovin jos toisenkin koneen kimpussa. Ehkäpä vuosien myötä on myös oma vaatimustaso noussut, joten tuntuu, että aina vaan enemmän saa tehdä töitä vaikkakin koneiden soundit on lähtökohtaisesti hyviä.
Mikä teidän mielestä on paras tapa miksata ja equttaa etenkin nuo alapään huminat? Onko olemassa oikotietä onneen?
Nykyisessä komppikoneessa (Roland BK-7M) on mahdollisuus equttaa ja kompressoida soundeja ja komppia. Sitten on mahdollisuus asettaa vielä erikseen volumet kompille ja parteille sekä automaattibassolle. Kun pläräsin läpi eri komppien asetuksia, oli volumet lähtökohtaisesti miten sattuu. Jo luureilla kuunnellessa osa bassareista kumisee ja basso tulee aivan liian paksuna.
Sitten on tietty vielä mikserin kanavakohtainen eq.
Jotta soinnin saisi kuulostamaan mahdollisimman aidolta, kannattaisiko pistää koneesta kaikki 0-tasolle ja käyttää mikserin kanavan equa taajuuksien ja gainin säätämiseen vai toisinpäin?
Onko jollakulla kokemusta livebasson equsta, jos sitä yrittäisi apinoida koneen presettiin? Tarkoitus olisi, että basso tulisi pehmeästi, mutta riittävän napakasti, muttei täyttäisi kuitenkaan koko äänimaailmaa. Käytössä on kaksi 15" subbaria..
www.keikkamestari.com |  EP
14.11.2011 21:28:08 | |
|
Mun hataran "omb" kokemuksen perusteella niissä on paljon muutakin säätämistä kun basso ja basari ja lisäks sellasia komppeja mitä ei oikeesti livepändissä sais edes toimimaan, mutta kone on kone ja se jyskyttää menemään ihan mitä vaan.
Tää on vaan mun mielipide.. anteeks : / | |
Juu, koneissa on kyllä muutakin säätämistä ja aikalailla harkiten pitääkin käyttää komppeja ja muuta "flugelhornia". Siinäpä se pieni ero onkin, kun joku luulee, että käyttämällä koneita saa kaiken kuulostamaan hyvältä ja joku taas yrittää saada koneet kuulostamaan mahdollisimman elävältä ja aidolta.
Ei syytä pyydellä anteeksi. Toki jotkut omb-harrastajat ovat enemmän karaokea kuin oikea karaoke.
EP: Mun hataran "omb" kokemuksen perusteella niissä on paljon muutakin säätämistä kun basso ja basari ja lisäks sellasia komppeja mitä ei oikeesti livepändissä sais edes toimimaan, mutta kone on kone ja se jyskyttää menemään ihan mitä vaan.
Tää on vaan mun mielipide.. anteeks : /
www.keikkamestari.com |  Ukko
14.11.2011 21:47:55 | |
|
haitari: Tässä kirposi mieleen tällainen kysymys ja ajatuksia ketron-paavojen ja OMB-muusikoiden bassoista ja bassareista. Ne joita tämä aihealue etupäässä ärsyttää, voivat mieluusti kirjoitella kommenttejaan muihin ketjuihin :)..
Yks millä voit "pehmentää" bassoa, on käyttää frettibassoa fingerin sijasta. Paitsi diskobiiseissä.
COVS jäsen nro 6 |  Isotalo
15.11.2011 00:57:28 (muokattu 15.11.2011 00:59:40) | |
|
Ukko: Yks millä voit "pehmentää" bassoa, on käyttää frettibassoa fingerin sijasta. Paitsi diskobiiseissä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fretti ???????
"Mikäli fretistä halutaan saada kesy on sen lajille tyypilliseen käyttäytymiseen paneudutava huolellisesti." | |
Isotalo: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fretti ???????
"Mikäli fretistä halutaan saada kesy on sen lajille tyypilliseen käyttäytymiseen paneudutava huolellisesti."
Kahvit meni sitten rinnuksille....
Mutta samasta lähteestä napattu kuvaus sopii joihinkin rytmiryhmiin aika hyvin:
"Fretit saadaan opetettua hyvin sisäsiistiksi, jolloin ne käyvät tekemässä tarpeensa hiekkalaatikkoon, mutta vahinkoihin kannattaa varautua."
No hah hah...mutta oikein hyvä että joku pohtii näitäkin asioita. Tanssilattian puolelta kuultuna aika monessa komppikoneessa on aika luonnoton kumina tai sitten liian kuiva napsahtava basari. Tulee tanssijoille sellainen teknovalssi-tunnelma.
"Vaikein asia soitonopettelussa on oppia olemaan soittamatta" - Mä | Ukko
15.11.2011 09:51:06 | |
|
Isotalo: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fretti ???????
"Mikäli fretistä halutaan saada kesy on sen lajille tyypilliseen käyttäytymiseen paneudutava huolellisesti."
Hah hah. Fretless sitten.
COVS jäsen nro 6 | |
"Tulee tanssijoille sellainen teknovalssi-tunnelma"
Se tanssijoiden otos jotka tuommoista tuntee on ihan promilleluokkaa. Ei reaalimerkitystä siis.
"Quidquid Latine dictum sit, altum videtur." | |
Jotta soinnin saisi kuulostamaan mahdollisimman aidolta, kannattaisiko pistää koneesta kaikki 0-tasolle ja käyttää mikserin kanavan equa taajuuksien ja gainin säätämiseen vai toisinpäin?
Kannattaisi ennemmin jättää kotiin noi vehkeet.
möllisty | |
M.i.k.key: Kannattaisi ennemmin jättää kotiin noi vehkeet.
Olen periaatteessa myöskin samaa mieltä mutta tietysti elämän realiteetit on otettava huomioon.
Tuota noin, kun en ole noihin nimenomaisiin vehkeisiin tutustunut, niin en varmaan osaa oikein kommentoida mutta kommentoida pitää.
Kannattaa siinä haitarin basson reitityksessä (jos siis ymmärsin oikein, että välillä vedät haitarilla midiohjauksella bassoja) miettiä ne kanavat. Omissa laitteissa (tai vissiin entisissä) pystyy ainakin ohjaamaan samaa bassoa mitä komppikone käyttää eli silloin ollaan samalla tasolla komppien kanssa.
Sitten tietysti pitäisi päästä muokkaamaan niitä valmiita komppeja mahdollisesti vaihtamaan sinne erilaista instrumenttia. Valmiit on ehdotuksia ja osa käy suomitansseihin osa taas ei ihan sellaisenaan sovi.
Jos on tosiaan mahdollista sitä miksausta tehdä jo siinä laitteessa itsessään, niin ehdottomasti siitä ensin, koska mikserin säädöt vaikuttaa sen basson lisäksi myös kaikkeen muuhun soundiin mitä sieltä vehkeestä ulos tulee.
Humpasta rautalankaan...
http://www.myspace.com/tanssiorkesterigalaxie | |
humppahanuristi: Jos on tosiaan mahdollista sitä miksausta tehdä jo siinä laitteessa itsessään, niin ehdottomasti siitä ensin,.
Komp. Lähtösaundi kuntoon ensin. Ja bändikamojen kautta kuunneltuna, ei luureilla. Yleisö kuulee äänen ämyreistä, harvemmin luureista.
One kind of music only - the good kind | |
rintapek: Komp. Lähtösaundi kuntoon ensin. Ja bändikamojen kautta kuunneltuna, ei luureilla. Yleisö kuulee äänen ämyreistä, harvemmin luureista.
Samaa mieltä. Midinäkin saa soundin kuullostamaan lähes aidolta jos lähtökohta on oikea. Tässä tapauksessa lähinnä äänikortin ominaisuudet. Monasti käyttänyt SB live! vanhaa pci-korttia jossa muutaman soittimen soundi tosi hyvä, mm. erilaiset bassot. Viulujen triolit ihan hirveet. Taas toisiin soittimiin toista äänikorttia. Yhdistelee nuo vaikka Nuendolla ja lopputulos on ihan kohtuullinen OMB karaokeen. Kompressointia on ihan hyvä käyttää mutta lopputuotoksesta ei saa huomata sen käyttöä. Muuten kuullostaa kompressointimössöltä kuten nykyisissä radiolähetyksissä. | |
Hyviä ja asiallisia kommentteja tullut paljon. Kai sitä nyt kuka tahansa soittaisi mieluummin finlanderssissa kuin duona koneiden kanssa... Kokonaisuus on ehkä hankalahko hahmottaa, kun ei ole kyseisiä (tai vastaavia) vehkeitä käsillä. Haitari on siis midihaitari ja sen bassopuolella naputtelen joko manuaalisesti bassot tai sitten laiskuuksissani vain sointubasson ja laitan modulista automaatin päälle. Nää on perusjuttuja ja niihin turha sen enempää takertua.
Livehommissa pitää pärjätä ilman mitään läppäreitä ja äänikortteja. Äänen muokkaus pitää pystyä tekemään modulin ja mikserin avulla. Itse vaan on huomannut, että vaikka kuinka hyvät äänilähteet olisi, niin lähtökohtaisesti tasot vaihtelevat valtavasti.
En ole täysin metsässä näiden kanssa, koska niin kauan olen kuitenkin pelannut näillä. Ajattelin vain kysellä, jos jollakulla on omakohtaisia kokemuksia ja hyviä vinkkejä kuinka sen koneen tuottaman basson saa kuulostamaan mahdollisimman aidolta. Mitä taajuuksia leikataan ja mitä vahvistetaan. Ja siinäpä se ongelma onkin, kun koneessa voi presettikohtaisesti muuttaa jotain hienosäätöä, mutta osa taas on ns. "over all -asetuksia", jotka vaikuttavat koko laitteen yleissoundiin. Tähän viidakkoon haen aseveljien mietteitä.
Toi "frettibasso" oli aivan hyvä vinkki, mutta tuntuu että omassa modulissa se on sellainen, että ei oikein toimi. Automaatin bassoinstrumenttia ei pysty vaihtamaan toiseen, mutta stylen taajuuksia ja volumea voi ruuvata.
Katsotaan kuinka keskustelu jatkuu...
www.keikkamestari.com | |
Sulla on muistaakseni se Ketron SD3, mulla on vast. kosketinpeli SD5. Siinä on ainakin toisen bossakompin basso niiiiin tumma kuin vain olla voi Helpostihan tuohon voi toisen vaihtaa . Tottapuhuen en oo perehtynyt näihin soundijuttuihin paljoakaan. Hirveästi tuntuu olevan asennekysymys sekin , pitääkö sen nyt sitten niin "aidolta ja autenttiselta" kuulostaakaan, kun millään muullahan värkillä ei ihan aitoa saakaan kuin sillä oikealla bassolla(silläkin saa huonon mutta aidon soundin). Jokseenkin loputon suo on tuo filosofispähkäily voiko vetää vai ei. hammondia, pianoa, haitaria, klaneettia ,brasseja , stringsejä ei oo nähty aikoihin.
"Quidquid Latine dictum sit, altum videtur." | |
KoskPaavo: Sulla on muistaakseni se Ketron SD3, mulla on vast. kosketinpeli SD5. Siinä on ainakin toisen bossakompin basso niiiiin tumma kuin vain olla voi Helpostihan tuohon voi toisen vaihtaa . Tottapuhuen en oo perehtynyt näihin soundijuttuihin paljoakaan. Hirveästi tuntuu olevan asennekysymys sekin , pitääkö sen nyt sitten niin "aidolta ja autenttiselta" kuulostaakaan, kun millään muullahan värkillä ei ihan aitoa saakaan kuin sillä oikealla bassolla(silläkin saa huonon mutta aidon soundin). Jokseenkin loputon suo on tuo filosofispähkäily voiko vetää vai ei. hammondia, pianoa, haitaria, klaneettia ,brasseja , stringsejä ei oo nähty aikoihin.
Eipäkökatoppakö, mulla on se Rolandin BK-7M. Aikaisempaan SD5:een pysty vaihtelemaan vaikka ja mitä ja sen tunsi kuin omat taskut. Kun kosketin setuppia piti muuttaa, vaihdoin tuon pois ja ostin pienen modulin tilalle. Tässä on helpompi käyttöliittymä ja muutenkin loogisempi, mutta jostain pitää kuitenkin näköjään luopua. Esim. näyttö on on 1/4 Ketronin näytöstä ja tämä jo osaltaan asettaa rajoituksia.
Tää on tarkkaa kuin pärekaton kulotus. Pitää varmaan vain tyytyä tähän ja toivoa, että seuraavassa elämässä syntyy finlanderssiin.
By the way, Tallukan keikalla paikallisten pro-arvostelijoiden mielestä muuten oli kaikki erittäin jees, mutta hidas valssi oli liian hidas. Mulla on tempo 92. Aina ei voi voittaa!
www.keikkamestari.com | EP
15.11.2011 15:49:45 | |
|
haitari:
..By the way, Tallukan keikalla paikallisten pro-arvostelijoiden mielestä muuten oli kaikki erittäin jees, mutta hidas valssi oli liian hidas. Mulla on tempo 92. Aina ei voi voittaa!
Niinpä, henkimaailman juttuja, joskus tempo vaan mielletään liian hitaaksi/ nopeaksi vaikka olis oikein, riippuu kompista, edellisestä biisistä jne. | |
Minulla on pitkä koputtelukonekokemus. Aina niistä 70-luvun analogisista hirvityksistä lähtien näihin nykypäivien monitoimikomppaajiin asti. Hirvein taisi olla Hammond T-500:n ympätty "kikkelis-kokkelis-koskoti" viritelmä. Sen ajan vehkeissä ei ollut muuta säädettävää kuin volume ja tempo. Nyt on jotain ihan muuta.
Seuraavassa joitakin hajaniksejä AUTO-ACCOMP soittimen onnelliselle omistajalle:
Käytännökseni uuden laitteen sisäänajoon olen omaksunut seuraavanlaiset rutiinit:
Älä säntää suinpäin keikalle, vaan varaa muutama ilta aikaa uuteen soittimeen tutustumiseen. Kytke piuhat ja etsi laitteesta "DEMO" tallenne. Anna pyöriä ja säätele PA:sta kaikessa rauhassa eri soitinryhmien balanssit kohdalleen. Pyri mahdollisimman luontevaan kuuntelu-elämykseen, korostamatta erikseen mitään soitinryhmää. Tässähän passataan vasta taustoja.
Sitten seuraa mielenkiintoinen vaihe: Käy eri "tehtaan introt" läpi yksi kerrallaan duurissa ja mollissa kokeillen eri tempoja. Mieti, mikä biisi alkaisi luontevasti juuri tällä interludella ja mene breikistä sisään biisiin. Jotkut kompit suorastaan imaisevat mukaansa ja toisiin taas ei saa soitetuksi mitään järkevää. Joihinkin introihin on piilotettu valmiiksi soitettuja biisien lopputahteja, joita kannattaa hyödyntää. (Esim. monissa Jammun leluissa näyttää löytyvän O Solemio ja muutama muukin.)
Käytä aikaa ja mielikuvitusta. Jokaisesta laiteesta löytyy komppeja, joita et tule tarvitsemaan, tai joita inhoat jo valmiiksi. Älä soita väkisin näillä kompeilla. Jätä ne omaan arvoonsa. Opettele asetukset ulkoa. Esiintymistilanteessa et kuitenkaan löydä muistivihkoasi mistään. Keikalla muutenkin kannattaa pitää joku pieni valonlähde, vaikka taskulamppu mukana. Kaikki nappulat ja näytöt eivät ole taustavalaistuja. -Tämän huomasin kerran harmikseni eräässä takka-illassa. Silloin soittoni oli tosi pimeetä puuhailua takkatuvan nurkassa.
Ai niin... Muista pelimannihenkisyys. UNOHDA NUOTIT JA SOITA.
Ei tämä tästä enää pahemmaksi voi muuttua. | |
No tuossa Ketronissa on 180 rekisteröintimuistia , niihin voi tallentaa vaikka biisikohtaisesti ihan kaiken, tempot , instrumentit, balanssit, eli vaikka kun haluaa tallentaa "Saat miehen kyyneliin"- biisiin eri basson kuin "Rakkauden jälkeen"- juttuun niin onnistuu.Samalla Pianoballad- kompilla menee.
Noita 180:n rekisteröintiryhmiä voi olla vaikka kuinka paljon. Tuohon Ketroniin SD5:n kovalevy maksaa kaupassa yli 200€, mä laitoin vanhasta kannettavasta 30Gb:n , maksoi 15 €.
"Quidquid Latine dictum sit, altum videtur." | |
KoskPaavo: No tuossa Ketronissa on 180 rekisteröintimuistia , niihin voi tallentaa vaikka biisikohtaisesti ihan kaiken, tempot , instrumentit, balanssit, eli vaikka kun haluaa tallentaa "Saat miehen kyyneliin"- biisiin eri basson kuin "Rakkauden jälkeen"- juttuun niin onnistuu.Samalla Pianoballad- kompilla menee.
Noita 180:n rekisteröintiryhmiä voi olla vaikka kuinka paljon. Tuohon Ketroniin SD5:n kovalevy maksaa kaupassa yli 200€, mä laitoin vanhasta kannettavasta 30Gb:n , maksoi 15 €.
Rolleen saa tikulle niin paljon valmiita presettejä kuin vaan tikussa taku riittää. Samaa olen itte juuri käyttänyt, että käytännössä joka biisille on omat presetit, jotta ei tartte lennossa käydä vaihtelee soundeja ja tempoja. Koneessa ei käytännössä ole omaa muistia kuin tehdasasetuksille.
Yleensä tulee kyllä vietettyä viikon verran tallissa ruuvamassa, ennen kuin ekalle keikalle arvaa lähteä uudella laitteella. Ja kyllä, aivan liikaa on turhia komppeja koneissa. Jotkut hölkkää kuin hirvi ja joitain ei taas saa kulkemaan ei sitten millään.
Onkohan joku vielä sitä mieltä, että koneiden kanssa soittaminen on liian helppoa? Ainakin valmistelutyötä saa tehdä enemmän kuin tarpeeksi...
www.keikkamestari.com | |
"Onkohan joku vielä sitä mieltä, että koneiden kanssa soittaminen on liian helppoa? Ainakin valmistelutyötä saa tehdä enemmän kuin tarpeeksi..."
Varmaan niitä riittää - semmoisia joilta kone on vienyt homman, semmoisia jotka eivät suostu edes kokeilemaan, joillekin englanninkielinen manuaali on ylivoimainen juttu,,,siitä sitten muodostuu asiantunteva ja absoluuttivarma mielipide.
"Quidquid Latine dictum sit, altum videtur." | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
