| Aihe: Treenaaminen vanhemmalla iällä | |
|---|
 Hynkel
08.11.2011 14:49:03 (muokattu 08.11.2011 18:12:42) | |
|
Treenaamisesta on paljon topikkeja, mutta ehkei ihan tällä painotuksella enkä jaksa tonkia ihan jokaista mnetin kirjoitusta läpi vastaavuuksien löytämiseksi. Hakukaan ei ihan täydellinen ole.
Aloitin kitaransoiton reilut 20 vuotta sitten. Tähän ajanjaksoon mahtuu hetkiä, jolloin olen 4-6 kk ajan ollut soittamatta kokonaan. Varsinaisen treenaamisen (lukuun ottamatta yhtä kesää noin 16 vuoden iässä, jolloin treenasin 5-6 tuntia päivässä) olen kuitenkin aloittanut vasta vanhemmalla iällä. Itse asiassa noin pari vuotta sitten, reilu kolmikymppisenä. Ihmeellistä, miten vanhallakin vielä sormet taipuvat oppimaan uutta. Voisipa jopa ajatella, ettei treenaamisen aloittamiselle ole mitään ikärajaa. Siltä ainakin itsestä tuntuu, vaikka muutakin olen kuullut väitettävän.
Kovinkaan säännöllisiä treenijaksoja minulla ei ole, mutta yritän pikkuhiljaa hioa tekniikkaa kohdalleen sieltä täältä. Koska jo parikymmentä vuotta on tullut soiteltua ns. väärin, voi pienistäkin virheistä olla huomattavan vaikea päästä eroon. Tämä taitaa olla vanhemmalla iällä treenaamisen pahin kuoppa. Voisi kyökkipsykologiaa käyttäen ajatella, että soittamiseen pätee sama kuin muuhunkin aikuisopiskeluun. Vaikka aivot eivät ehkä vastaanota ihan niin tehokkaasti kuin nuorempana, järki ja maltti korvaavat paljon. Keskittyminen olennaiseen helpottuu, ja tuloksia voi tulla nopeastikin.
Olisi mukava kuulla arvon jäsenistöltä ajatuksia tämän tiimoilta. Olisiko jollakin jotain vinkkejä tai metodeja joita kannattaisi ottaa huomioon? Minua on auttanut Justin Sandercoen löytäminen, sekä sitten ihan nämä klassiset Tohtori Toonikat sun muut. Teoriaakaan ei taida koskaan olla myöhäistä opiskella, ja näin vanhemmalla iällä kun toimihenkilöjazz ja blues kiinnostavat eritoten, on sävellajien ja sointuharmonian ymmärtämisestä aika paljon apua.
Oman korteni vinkkikekoon kannan huomauttamalla metronomin hommaamisesta, ja huomion kiinnittämisestä kipuihin ja särkyihin. Vanha paranee vielä hitaammin kuin kesän treenaamisesta tulistunut teinikäsi (mitään muuta tekemistähän sillä kädellä ei tietenkään tuon ikäisenä ole *ysk*).
...ja paras treenitapa vanhalle(kin) taitaa edelleen olla se musan kuunteleminen, ja juttujen plokkaaminen sitä kautta. Sekä bändin perustaminen, joka minulla kyllä on ollutkin jo valovuosia. Oli kuinka amatöörijahnu tahansa, muiden kanssa soittaminen on paitti kivaa, myös eri hyödyllistä. |  aalataur
08.11.2011 16:42:12 (muokattu 08.11.2011 16:54:25) | |
|
Hienoa että olet löytänyt uudestaan treenimotivaation! Mä aloitin 29-vuotiaana "Metallican helpoimmat soolot" -tasolta ja täytin juuri 32. Eipä haittaa ikä menoa. Tiedä sitten tosin miten vetreästi nakit viuhuisi jos olisi aloittanut 19-vuotiaana ja olisin nyt 22. Luultavasti huomattavasti vetreämmin. Mut motivaatio- ja vaivannäkökysymys se silti pitkälti on. Ikä on vain numero, tässä asiassa.
Niin ja mun jäsenkuvauksesta voi käydä kuulostelemassa, mihin on edetty sieltä Metallican helpoimmista sooloista. Väittäisin että melko pitkälle, vaikkakin täällä sivustolla on paljon kavereita, joilla on 10 vuotta vähemmän ikää mutta vastaavat tai edistyneemmät taidot. Nuorena kun aloittaa niin soittovuosia kertyy tietysti paremmin. Mut eipä se haittaa jos ei yritä joka tyylisuunnan mestari olla. Kapealla genrealueella kun liikkuu, niin pystyy ottamaan matskua haltuun paremmin.
http://hikipedia.info/wiki/Tilutus | |
aalataur: Hienoa että olet löytänyt uudestaan treenimotivaation! Mä aloitin 29-vuotiaana "Metallican helpoimmat soolot" -tasolta ja täytin juuri 32. Eipä haittaa ikä menoa. Tiedä sitten tosin miten vetreästi nakit viuhuisi jos olisi aloittanut 19-vuotiaana ja olisin nyt 22. Luultavasti huomattavasti vetreämmin. Mut motivaatio- ja vaivannäkökysymys se silti pitkälti on. Ikä on vain numero, tässä asiassa.
Niin ja mun jäsenkuvauksesta voi käydä kuulostelemassa, mihin on edetty sieltä Metallican helpoimmista sooloista. Väittäisin että melko pitkälle, vaikkakin täällä sivustolla on paljon kavereita, joilla on 10 vuotta vähemmän ikää mutta vastaavat tai edistyneemmät taidot. Nuorena kun aloittaa niin soittovuosia kertyy tietysti paremmin. Mut eipä se haittaa jos ei yritä joka tyylisuunnan mestari olla. Kapealla genrealueella kun liikkuu, niin pystyy ottamaan matskua haltuun paremmin.
Huh huh, itekin oon melkein kolmisen vuotta soittanu, mutta hyvä jos joku GN'R:n Sweet Child O' Minen soolo lähtee. Hattua nostan.
if you mostly play metallica get kirk hammets signature dunlop wahh pedal |  arppah8
08.11.2011 18:04:23 (muokattu 08.11.2011 18:05:32) | |
|
aalataur: Hienoa että olet löytänyt uudestaan treenimotivaation! Mä aloitin 29-vuotiaana "Metallican helpoimmat soolot" -tasolta ja täytin juuri 32. Eipä haittaa ikä menoa. Tiedä sitten tosin miten vetreästi nakit viuhuisi jos olisi aloittanut 19-vuotiaana ja olisin nyt 22. Luultavasti huomattavasti vetreämmin. Mut motivaatio- ja vaivannäkökysymys se silti pitkälti on. Ikä on vain numero, tässä asiassa.
Niin ja mun jäsenkuvauksesta voi käydä kuulostelemassa, mihin on edetty sieltä Metallican helpoimmista sooloista. Väittäisin että melko pitkälle, vaikkakin täällä sivustolla on paljon kavereita, joilla on 10 vuotta vähemmän ikää mutta vastaavat tai edistyneemmät taidot. Nuorena kun aloittaa niin soittovuosia kertyy tietysti paremmin. Mut eipä se haittaa jos ei yritä joka tyylisuunnan mestari olla. Kapealla genrealueella kun liikkuu, niin pystyy ottamaan matskua haltuun paremmin.
Oikeasti, kolmessa vuodessa tolle tasolle? Huikeaa. Nostaisin hattua jos sellaista käyttäisin, arvostus nousi juur muutaman pykälän. Ja meikä on räpinyt 25 vuotta :D Vuosia tosiaan parin viikon päästä 40 mittarissa.
Itsekin olen yrittänyt taas alkaa ihan treenaamaan soittamista vaikkei tässä ajassa taukoja varsinaisesti ole pidettykään, ekojen vuosien jälkeen sitä on vaan lähinnä soittanut. Väkisinkin sitä on oppinut siinä ajassa uutta mutta viimeiset sanotaanko 10 vuotta on tullut mentyä vähän autopilotilla, varmuutta toki on tullut lisää. Nyt olen noin kuukauden verran tehnyt ihan kylmiä tekniikkatreenejä ja yrittänyt tutustua otelautaan ja sillä sijaitseviin nuotteihin vähän paremmin. Jonkinnäköistä edistystä on jo tuntunut tapahtuneen, vähän helpommalta tuntuu soittaminen. Pitäisi vielä päästä tosta autopilotista vähän eroon ettei soittaisi aina niitä samoja juttuja jotka ovat selkärankaan iskostuneet. Siihen kyllästyminen tähän treenaamiseen eniten motivoikin, kuin myös se että kykenisi sujuvammin (sekä teknisesti että impromielessä) ilmaisemaan itseään ja päähän tupsahtavia ideoita. Parit Guthrie Govanin oppikirjatkin tuli hankittua tuota varten, vielä kun ehtisi alkaa käymään muitakin kuin 1234-treenejä niistä läpi :) Ja oishan tossa hyllyssä jokunenkin vuosikerta eri kitaralehtiä joista löytyisi matskua kanssa.
Status: Asiallinen mies, puhaltaa 1.37 promillea klo 7.30. | |
Jyrken: hyvä jos joku GN'R:n Sweet Child O' Minen soolo lähtee
Tää muuten harvalta pidempäänkään soittaneelta lähtee niin, että kuulostaa oikeasti hyvältä. Oikeat äänet on helppo löytää, mutta saman fraseerauksen ja fiiliksen toistaminen on suurimmalle osalle soittajista jotain väliltä "todella vaikea ... mahdoton". Sama toisaalta pätee mihin tahansa etenkin bluespohjaiseen tavaraan: samat äänet on helppo soittaa, mutta silti toiset soittajat vaan kuulostavat hitosti paremmalta kuin toiset. Jazzmusiikki on sitten kokonaan oma lukunsa: siinä harvemmin pelkällä tuurilla onnistuu, vaan teoriaa ja tyylilajin tuntemusta on oltava plakkarissa huomattavan paljon. Jazzissa myös rytmiikka (nimenomaan rytminkäsittely ja "rytmillä leikkiminen") on ensiarvoisen tärkeässä asemassa.
Ketjun aloittajalle paljon tsemppiä. Ihan varmasti vanhemmallakin iällä on mahdollista oppia vaikka mitä. Juuri voimavarojen (ja ajan!) satsaaminen oikeisiin asioihin nuoruuden (usein) päättömän kohkaamisen sijasta voi tuottaa oikein hyviä tuloksia, jos edes se "peruslahjakkuus" ja korvat ovat ylipäätään olemassa. Musiikin kuunteleminen on tärkeää, koska sitä kautta juuri fraseeraukseen ja tyyliin liittyvät seikat tulevat korvalle tutuiksi. Siellä on paljon sellaista tavaraa, jota ei vaan voi kirjoittaa nuoteiksi, joten kuuntelu on pakollista. Kannattaa myös muistaa eri instrumenttien kuuntelemisen ja plokkaamisen. Kitaristeilta saa hyviä vinkkejä kitaransoittoon, mutta vasta kun omaa ilmaisua täydentää muiden instrumenttien taitajilta "lainatuista" ideoista, alkaa oma ääni todella löytyä.
Onnea matkaan, ja muista: soittamisen tulee olla hauskaa. Jos se ei ole, sitä ei kannata tehdä. Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! | |
Jucciz: Kannattaa myös muistaa eri instrumenttien kuuntelemisen ja plokkaamisen. Kitaristeilta saa hyviä vinkkejä kitaransoittoon, mutta vasta kun omaa ilmaisua täydentää muiden instrumenttien taitajilta "lainatuista" ideoista, alkaa oma ääni todella löytyä.
Onnea matkaan, ja muista: soittamisen tulee olla hauskaa. Jos se ei ole, sitä ei kannata tehdä.
Soittaminen on hauskaa. Se on parasta mitä tiedän. Teininä ajatteli että tissit olisivat jotain vielä parempaa, mutta... eivätpä ole.
On tärkeää myös soittaa muita soittimia, jos vain mahdollista. Pianon kautta pääsee helpommin sisään teoriaan, oman kokemuksen mukaan. Kitara, piano ja didgeridoo. Siinä mun setti. | aalataur
08.11.2011 18:57:01 (muokattu 08.11.2011 19:12:28) | |
|
arppah8: Oikeasti, kolmessa vuodessa tolle tasolle? Huikeaa. Nostaisin hattua jos sellaista käyttäisin, arvostus nousi juur muutaman pykälän. Ja meikä on räpinyt 25 vuotta :D Vuosia tosiaan parin viikon päästä 40 mittarissa.
No ei ihan... 2009 tammikuussa aloin treenata kunnolla, sitä ennen osasin soittaa jo jotakin Metallicaa, Megadethiä ja vastaavaa, mutta lähinnä komppeja vaan + muutaman helpoimman soolon Metallicalta. Sellaisella tasolla mun soitto oli ollut monta vuotta, joten komppaamisen ajoituksessa ja time-asioissa oli tietty varmuus jo. Kuitenkin stamina loppui esim. Master of Puppetsin ja Batteryn tyylisissä komppailuissa heti alkuunsa vielä tuolloin 2009.
E: Itseasiassa mun jäsenkuvauksessa on soolo tuolta ajalta, "Wanha soolo, tästä lähdettiin". Siinä on äärimmäisintä tilutusta mitä aalataurin nakeista lähti ennen treenauksen aloittamista.
Tuossa se koko biisi: http://dl.dropbox.com/u/3086523/Jolly%20Racer.mp3
E2: Siis tarkennettakoon, että olinhan mä jo soittanut tosiaan monta vuotta aloittaessani treenit 2009. Se oli vaan sellaista satunnaista rämistelyä vailla mitään säännöllisyyttä tai tavoitteita. Musiikilliset asiat oli silti ehkä jonkin verran jo hahmottunut päässä, tekniikka oli se pullonkaula.
http://hikipedia.info/wiki/Tilutus | |
Jyrken: Huh huh, itekin oon melkein kolmisen vuotta soittanu, mutta hyvä jos joku GN'R:n Sweet Child O' Minen soolo lähtee. Hattua nostan.
Mä haluaisin kuulla sen kolme vuotta soittaneen, jolta toi soolo lähtee oikeasti hyvällä tatsilla. Jos sulta lähtee, niin se ei ole todellakaan huonosti vaan päinvastoin. | |
Yksi hyvä keino ja motivaattori uusien juttujen oppimiseen on myös hankkiutua, jos mahdollista, oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Mä tituleeraan itseäni usein "tyhmäksi hevikitaristiksi" mutta oon hankkiutunut vuosien varrella mukaan vähän monenmoiseen. On soitettu suomirokkia, oltu mukana "Suomen suurimmassa rockbändissä" ( http://www.youtube.com/watch?v=Tpv9LoFj4n8 ) jossa soitettiin rockklassikoita Zepukoista David Bowieen ja Rollareihin sekä soitettu kitaraa ja laulettu Kirkan biiseihin pohjautuvassa musikaalissa. Ja onhan toi bilebänditouhukin vähän sinnepäin vaikka siinä saakin suurilta osin vetää omalla tatsilla. Noissa proggiksissa on saanut soittaa erilaisten tyyppien kanssa erilaista musaa kuin normaalisti, erittäin opettavaista ja hauskaa.
Status: Asiallinen mies, puhaltaa 1.37 promillea klo 7.30. | |
aalataur: E2: Siis tarkennettakoon, että olinhan mä jo soittanut tosiaan monta vuotta aloittaessani treenit 2009. Se oli vaan sellaista satunnaista rämistelyä vailla mitään säännöllisyyttä tai tavoitteita. Musiikilliset asiat oli silti ehkä jonkin verran jo hahmottunut päässä, tekniikka oli se pullonkaula.
No mä jo aattelinkin notta huh :D Eli mä oon palttiarallaa samalla tasolla 39-vuotiaana kuin sä olit 29-vuotiaana. Mullakin on siis vielä toivoa.
Status: Asiallinen mies, puhaltaa 1.37 promillea klo 7.30. | |
Mä soittelin 14v:stä lähtien Metallicaa eli enimmäkseen komppeja 23 vuotiaaseen asti ja nuo viimiset vuodet aika vähän. 7:n vuoden tauko väliin ilman kitaroita/kamoja ja kaikki uusiksi oppiminen sormitekniikkaa myöten 30 vuotiaana. Pikkaamisen sekä muita tekniikoita olen oppinut vasta viimisen 4 vuoden aikana. Sain päähäni hommata skebakamat pakkomielteisestä nostalgiasta ja toinen syy oli oppia pikkaamaan kuten Petrucci :D En voinut vaan sietää kuulemaani teknistä musaa radiosta ja sitä etten osaa pikata kieliä kunnolla itse, saatikka edes pysty ilman kitaraa tekemään yhtään mitään.
Mikä Boogie? ... No Mesa Boogie tietenkin! Hahahaa | |
arppah8: No mä jo aattelinkin notta huh :D Eli mä oon palttiarallaa samalla tasolla 39-vuotiaana kuin sä olit 29-vuotiaana. Mullakin on siis vielä toivoa.
Äläs äläs. Hyvinhän jäbä vetää. Laulatkin samaan aikaan näemmä komppauksen kanssa, asia mitä minä en osaa laisinkaan. Tai laulaa nyt ylipäätään.
Hevikukon kanssa samaa minulla tuo, että alkoi wituttaa kuulemansa tilutus josta kuitenkin piti. Halusi oppia jotain samantapaista, eikä aina vaan tyytyä kuuntelijan rooliin.
http://hikipedia.info/wiki/Tilutus | arppah8
08.11.2011 20:22:32 (muokattu 08.11.2011 20:22:54) | |
|
aalataur: Äläs äläs. Hyvinhän jäbä vetää. Laulatkin samaan aikaan näemmä komppauksen kanssa, asia mitä minä en osaa laisinkaan. Tai laulaa nyt ylipäätään.
No kiitoksia :) Toi laulupuoli mulla on kehittynyt viime vuosina varmaan enämpi kuin kitaransoitto, tuli oltua kaikenlaisissa proggiksissa laulajanakin ja treenattua aika ahkerasti. Nyt se on ottanut vähän takapakkia kun ei oo oikein kunnolla toimivaa bändiä missä kiekua.
Hevikukon kanssa samaa minulla tuo, että alkoi wituttaa kuulemansa tilutus josta kuitenkin piti. Halusi oppia jotain samantapaista, eikä aina vaan tyytyä kuuntelijan rooliin.
Mulla on kanssa tämäkin. Etenkin pikkaustekniikka mulla on aika huonoissa kantimissa, sitä yritän kehittää noilla tekniikkatreeneillä. Nopeat jutut on joutunut melkein aina soittamaan legatona tai tappingilla (osaksi johtuen myös mun lyhyistä ja huonosti venyvistä sormista), joista jälkimmäistä yritän kanssa saada vähän uusille urille.
Status: Asiallinen mies, puhaltaa 1.37 promillea klo 7.30. | |
Näyttää siltä, että muut tähän saakka kirjoittelijat melkein lapsosia allekirjoittaneen ikään nähden (48) ;)
No joo asiaakin: ensimmäiset kitarasoitot alkoi joskus 15 ikäisenä; noin viisi vuotta tuli soiteltua muutamassa virityksessä. Välillä 20-47 soittoa oli satunnaisesti jossain kokooonpanoissa; ei tullut muuta soitettua kuin bädiharjoituksissa.
No vuosi sitten ostin Fenderin G-DECin; siinä on bändit ja eri vahvistinmallit mallinnettu ihan mukavalla tasolla. Soittaminen vähän niinkuin lävähti käsille ja kohta löysin tämän paikan ja on tullut kiusattua muusikoita omalla dummies tyylillä sitten oikein urakalla lähinnä roots osastolla.
Sitten vielä asiakin otsikkoon liittyen: tällä iällä voi vielä kehittyä; omasta mielestäni soitto kulkee eri tavalla kuin vuosi sitten. Jaksaisi vain vähän opetella uutta; sitä vaan soittelee kisoihin ja valmiiden pohjien päälle. Vähän sama asia kuin kuntoilun kanssa: juosta voi ihan mielikseen vaikka pari tuntia, mutta salille ei voimapuolta saa mentyä harjoittelemaan.
Kun en soittele, niin olen varmaan lenkillä http://www.movescount.com/members/tjj2000 | |
kimurantti1: Mä haluaisin kuulla sen kolme vuotta soittaneen, jolta toi soolo lähtee oikeasti hyvällä tatsilla. Jos sulta lähtee, niin se ei ole todellakaan huonosti vaan päinvastoin.
Se onkin jännä miten suhteellisia ihmisten käsitteet on hyvästä soittamisesta.
Paras tapahan kaikessa yksinkertaisuudessaan olisi nauhoittaa ja tuottaa se niin korkealla laadulla kuin mahdollista, ja miettiä että herättääkö tämä oikeasti tunteita ja millaisia, ja tietenkin että ostaisiko tätä kukaan. Ja nyt en puhu mistään bisneksen teosta, vaan yksinkertaisesti siitä, onko se musiikki niin hyvää että joku olisi valmis maksamaan jopa sen kuulemisesta.
If you want to know what other people hear when they listen to music, listen to music you don't understand. -Guthrie Govan | |
Räkkipeli: Se onkin jännä miten suhteellisia ihmisten käsitteet on hyvästä soittamisesta.
Paras tapahan kaikessa yksinkertaisuudessaan olisi nauhoittaa ja tuottaa se niin korkealla laadulla kuin mahdollista, ja miettiä että herättääkö tämä oikeasti tunteita ja millaisia, ja tietenkin että ostaisiko tätä kukaan. Ja nyt en puhu mistään bisneksen teosta, vaan yksinkertaisesti siitä, onko se musiikki niin hyvää että joku olisi valmis maksamaan jopa sen kuulemisesta.
Ymmärsin ehkä väärin, mutta onko sinusta todella jonkinlainen "hyvän soiton" mitta se, että ihmiset olisivat valmiit maksamaan? Ja parhaalla tuottamisella ja laadulla on jotain tekemistä tämän kanssa.
Ihmisten käsitteet (tarkoitat varmasti käsityksiä) eivät varmastikaan ole suhteellisia, erilaisia kylläkin. | |
aalataur: No ei ihan... 2009 tammikuussa aloin treenata kunnolla, sitä ennen osasin soittaa jo jotakin Metallicaa, Megadethiä ja vastaavaa, mutta lähinnä komppeja vaan + muutaman helpoimman soolon Metallicalta. Sellaisella tasolla mun soitto oli ollut monta vuotta, joten komppaamisen ajoituksessa ja time-asioissa oli tietty varmuus jo. Kuitenkin stamina loppui esim. Master of Puppetsin ja Batteryn tyylisissä komppailuissa heti alkuunsa vielä tuolloin 2009.
E: Itseasiassa mun jäsenkuvauksessa on soolo tuolta ajalta, "Wanha soolo, tästä lähdettiin". Siinä on äärimmäisintä tilutusta mitä aalataurin nakeista lähti ennen treenauksen aloittamista.
Tuossa se koko biisi: http://dl.dropbox.com/u/3086523/Jolly%20Racer.mp3
E2: Siis tarkennettakoon, että olinhan mä jo soittanut tosiaan monta vuotta aloittaessani treenit 2009. Se oli vaan sellaista satunnaista rämistelyä vailla mitään säännöllisyyttä tai tavoitteita. Musiikilliset asiat oli silti ehkä jonkin verran jo hahmottunut päässä, tekniikka oli se pullonkaula.
Sullahan on ihan samanlainen tilanne ollu ku mulla. Toissakesänä uuden instrumentin myötä treeni-into nousi yli 9000 intoyksikköä. Mulla oli varmaan vuosi semmosta vähän-ei ollenkaan soittoa, kun tinafloikallinen (josta muuten puuttui kielten lukituspalat tallasta) LTD tappoi soittoinnon kokonaan. En osannu tuolloin kun muutamia heviriffejä röytäen, nykytilanteen voi kahtoa profiilin soittonäytteestä, jos kiinnostaa. Tosta treenaamisen aloittamisesta on nyt vajaat puolitoista vuotta.
I remember singing To Be With You in a Karaoke Revolution game, on Playstation. And I won. - Eric Martin | aalataur
09.11.2011 01:29:01 (muokattu 09.11.2011 01:33:51) | |
|
vvaltsu: Sullahan on ihan samanlainen tilanne ollu ku mulla. Toissakesänä uuden instrumentin myötä treeni-into nousi yli 9000 intoyksikköä. Mulla oli varmaan vuosi semmosta vähän-ei ollenkaan soittoa, kun tinafloikallinen (josta muuten puuttui kielten lukituspalat tallasta) LTD tappoi soittoinnon kokonaan. En osannu tuolloin kun muutamia heviriffejä röytäen, nykytilanteen voi kahtoa profiilin soittonäytteestä, jos kiinnostaa. Tosta treenaamisen aloittamisesta on nyt vajaat puolitoista vuotta.
Nätisti irtos tilut perkule. RM Sooloskaboihin välittömästi vetämään. Ootsä siis 16 vai 21 kuten YT-profiilisi sanoo?
http://hikipedia.info/wiki/Tilutus | |
Eihän 3-kymppinen ole millään mittarilla vanha, eikä ihmisen motoriikka ole ehtoopuolella tuossa iässä. Itse opin uudet asiat paremmin kuin teininä nykyään.Kitaran soiton aloitin 12-vuotiaana, mutta tuskin uusien asioiden oppiminen olisi yhtään vaikeampaa, vaikka olisin aloittanut soiton vasta pari vuotta sitten. Niin olen 36 nyt. |  vvaltsu
09.11.2011 06:33:42 (muokattu 09.11.2011 06:46:55) | |
|
aalataur: Nätisti irtos tilut perkule. RM Sooloskaboihin välittömästi vetämään. Ootsä siis 16 vai 21 kuten YT-profiilisi sanoo?
16. YT-profiili 21 sen takia, että pääsee kahtomaan K-18 -videoita. :D
E: Oon sitä pikkaamistakin vähän reenannut, kun Hevikukko käski. =) Soon jännä, kun vähän aikaa keskityin pikkaamaan kaiken mitä pystyy, ni legatot otti takapakkia sitä mukaa kun pikkaus kehittyi. Typerää. :/
I remember singing To Be With You in a Karaoke Revolution game, on Playstation. And I won. - Eric Martin | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
