| Aihe: Onkohan minulla absoluuttinen sävelkorva? | 1 |
|---|
|
Tämä ei ole mikään lesoiluthread ja omatkin epäilykseni varmaan tulkitaan lopulta vääriksi. Käydään vaikkapa yleistä keskustelua aiheesta, j? Olen kuitenkin pitkän aikaa miettinyt, että voisiko minulla olla absoluuttinen sävelkorva ja olen testaillut asiaa muutamilla tavoilla.
Olen lapsesta asti oppinut lähes kaikki kappaleet korvakuulolta (en siis usein nuotteja tarvitse), eli tunnistan kuuntelemalla intervallit ja pystyn näin päättelemään sointukulkuja ja melodioiden vaihteluja. Myös eri rytmit ja vaikka tahtilajien vaihdokset tulevat selkäytimestä.
Nyttemmin olen havainnut tavallaan kuulevani ja/tai muistavani ulkoa nuotteja, jotka pystyn viheltämään tismalleen haluamaltani korkeudelta. Jos siis vaikka päätän viheltää nuotin Ab5 (jossa 5 ei tässä tarkoita kvinttisointua vaan korkeutta), se onnistuu pienen mietinnän jälkeen.
Täyttääkö tämä määritelmän vai tulisiko äänierojen tonaalisen korkeuden suhteen olla jotenkin vielä monipuolisempia erityislahjoja?
Olen kuullut joskus myös termistä "absoluuttinen sävelmuisti," joka voisi mennä lähemmäksi määritelmänsä puolesta. Jos olen siis kuullut kappaleen tarpeeksi monta kertaa niin pystyn melko varmasti viheltämään pohjasävelen suoraan muistista.
Se on ihan hyvä :: THV-klubi #25 (ps. sääh) | |
Jos sä kuulet hyttysen ininän ja sanot erehtymättä sen hertsitaajuuden niin sulla on.
Jos sä alat verrata sitä johonkin epävireessä olevaan kitaraan tai haitariin jonka A on 445 tai konserttipianoon jonka A on 442 niin sulla ei ole!
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |  levesinet
04.11.2011 09:58:38 (muokattu 04.11.2011 10:06:34) | |
|
Chimera: tunnistan kuuntelemalla intervallit ja pystyn näin päättelemään sointukulkuja ja melodioiden vaihteluja
Relatiivinen sävelkorva.
Chimera: Jos siis vaikka päätän viheltää nuotin Ab5 (jossa 5 ei tässä tarkoita kvinttisointua vaan korkeutta), se onnistuu pienen mietinnän jälkeen.
Pieni mietintä varmaan tarkoittaa, että lasket päässäsi pohjasävelen ja kohdesävelen välisen intervallin. Näin olen minäkin toiminut.
Chimera: Jos olen siis kuullut kappaleen tarpeeksi monta kertaa niin pystyn melko varmasti viheltämään pohjasävelen suoraan muistista.
Siihen se juuri perustui. Oli kappale, joka alkoi B-sävelellä, ja se soi päässäni yleensä samalta korkeudelta. Sitten kovalla vaivalla yritin aina vertailla säveliä tuohon päässä soivaan B:hen ja sitä kautta joko tuottaa halutun sävelen esim. viheltämällä tai -paljon vaikeammin- nimetä ympärillä soivan musiikin sävellajin tai jonkin kuulemani soinnun.
Samaan aikaan olin tekemisissä sellaisen hepun kanssa, jolla todellakin oli absoluuttinen sävelkorva. Se oli ihan eri juttu. Hän tunnisti sävelet suoraan, miettimättä mitään referenssiääniä tai intervalleja. Suoraan. Itse testasin sen, soittamalla syntikalla sointuja ja hän, näkemättä koskettimia, nimesi aina kaikki sävelet oikein. Ja kun radiosta kuului musiikkia, hän nimesi sävellajin paljon nopeammin kuin minä, jolla oli ongelmia palauttaa referenssiääni B-sävelellä alkavan biisin kautta mieleen, kun ympärillä soi kovalla jokin muu musiikki.
Lisäksi syntikka ei ollut hänen soittimensa eli hän ei ollut erityisen tottunut sen saundeihin, mikä viittaisi siihen, että hän luokitteli _taajuuksia_ suoraan käyttäen sävelten nimiä. Ja hän tunsi sävelten nimet, koska oli harrastanut musiikkia lapsesta asti. | EP
04.11.2011 10:15:19 | |
|
levesinet: Relatiivinen sävelkorva.
Pieni mietintä varmaan tarkoittaa, että lasket päässäsi pohjasävelen ja kohdesävelen välisen intervallin. Näin olen minäkin toiminut.
Siihen se juuri perustui. Oli kappale, joka alkoi B-sävelellä, ja se soi päässäni yleensä samalta korkeudelta. Sitten kovalla vaivalla yritin aina vertailla säveliä tuohon päässä soivaan B:hen ja sitä kautta joko tuottaa halutun sävelen esim. viheltämällä tai -paljon vaikeammin- nimetä ympärillä soivan musiikin sävellajin tai jonkin kuulemani soinnun.
Samaan aikaan olin tekemisissä sellaisen hepun kanssa, jolla todellakin oli absoluuttinen sävelkorva. Se oli ihan eri juttu. Hän tunnisti sävelet suoraan, miettimättä mitään referenssiääniä tai intervalleja. Suoraan. Itse testasin sen, soittamalla syntikalla sointuja ja hän, näkemättä koskettimia, nimesi aina kaikki sävelet oikein. Ja kun radiosta kuului musiikkia, hän nimesi sävellajin paljon nopeammin kuin minä, jolla oli ongelmia palauttaa referenssiääni B-sävelellä alkavan biisin kautta mieleen, kun ympärillä soi kovalla jokin muu musiikki.
Lisäksi syntikka ei ollut hänen soittimensa eli hän ei ollut erityisen tottunut sen saundeihin, mikä viittaisi siihen, että hän luokitteli _taajuuksia_ suoraan käyttäen sävelten nimiä. Ja hän tunsi sävelten nimet, koska oli harrastanut musiikkia lapsesta asti.
Jep jep onhan se vaikeempaa alkaa soittamaan (tai laulamaan) biisiä eri sävellajista mihin on yleensä tottunut, eli korva tottuu. | |
baron: Jos sä kuulet hyttysen ininän ja sanot erehtymättä sen hertsitaajuuden niin sulla on.
Tokkopa absoluuttinenkaan korva sentään taajuuslaskimena toimii...
White men can't Monk | |
Zeeboo: Tokkopa absoluuttinenkaan korva sentään taajuuslaskimena toimii...
Sehän on analogista sen kanssa että sanoo sävelen nimen sillä oletuksella että A on 435!
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
baron: Sehän on analogista sen kanssa että sanoo sävelen nimen sillä oletuksella että A on 435!
Tarttee myöntää, että mun otanta "absolutisteista" on rajallinen, sillä moisia tunnen vain neljä. Näiden neljän kanssa on kuitenkin labrattu sävelen nimeä vastaavan taajuuden tunnistamista. Noista neljästä A:n osaa jokinen "kiinnittää" oikeaan taajuuteen, varmaankin siksi että näiden välille on rakennettu muistiin yhteys. Yksi kokeilu oli vireen muuttaminen 440Hz A:stä. 435:n kaikki tunnistivat "alavireiseksi A:ksi, 442:sta taas eivät väittäneet suorastaan ylävireiseksi. 442-vireinen bändi ei kuulemma tunnu ollenkaan epävireiseltä. Sattumanvaraisesti valittujen äänien taajuutta nämä eivät alkaneet edes arvailemaan, nimeäminen kyllä meni erehtymättömästi nappiin. Olisko syynä se, ettei äänen fysiologia ole ihan tuttua, mutta sävelten ja intervallien nimet ja sävellajiin kiinnitetyt funktiot taas ovat. Määttiijjä.
White men can't Monk |  baron
05.11.2011 11:37:18 (muokattu 05.11.2011 11:39:52) | |
|
Zeeboo: Tarttee myöntää, että mun otanta "absolutisteista" on rajallinen, sillä moisia tunnen vain neljä.
Mä ajan takaa vain sitä että "natsivire" A 440 ei ole mikään luonnonlaki ja jos "absoluuttinen korva" alkaa nimetä säveliä niin täytyy tietää mikä on referenssi.
On niilläkin referenssi mutta se on niillä päässä, ei tarvitse kuulla ulkopuolelta.
Sibeliuksella sanottiin olevan absoluuttinen korva ja kun se nimesi hyttysen sävelen niin siihen aikaan referenssi oli jotain muuta kuin A 440 eli sävelen nimeämiseen pitää liittyä referenssin nimeäminen.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
baron: Mä ajan takaa vain sitä että "natsivire" A 440 ei ole mikään luonnonlaki ja jos "absoluuttinen korva" alkaa nimetä säveliä niin täytyy tietää mikä on referenssi.
On niilläkin referenssi mutta se on niillä päässä, ei tarvitse kuulla ulkopuolelta.,.
Toki, toki. Mun pointti oli vaan siinä, että yksittäisen sävelen tunnistaminen tai kymmenäänisestä klusterista jokaisen äänen nimeäminen ei edellytä sitä, että niiden äänien taajuuden pystyy nimeämään. Pahoittelen, että aloin viilaamaan pilkkua tuosta maininnasta, että abs. korva on, jos tunnistaa hyttysen äänen taajuuden. Notta anti ny olla.
White men can't Monk | |
Zeeboo: Toki, toki. Mun pointti oli vaan siinä, että yksittäisen sävelen tunnistaminen tai kymmenäänisestä klusterista jokaisen äänen nimeäminen ei edellytä sitä, että niiden äänien taajuuden pystyy nimeämään. Pahoittelen, että aloin viilaamaan pilkkua tuosta maininnasta, että abs. korva on, jos tunnistaa hyttysen äänen taajuuden. Notta anti ny olla.
Varsinkin kun yksi pianon _ääni_ (sävel) sisältää alkuätäkin jälkeen useita soivia _taajuuksia_ (yläsävelsarjan kerrannaiset)... | |
Janus: Varsinkin kun yksi pianon _ääni_ (sävel) sisältää alkuätäkin jälkeen useita soivia _taajuuksia_ (yläsävelsarjan kerrannaiset)...
Aika kalsean kuuloinen olisi soitin joka tuottaisi pelkkää perustaajuutta. Silkan siniaallon soundi ei just sielua lämmitä ;)
White men can't Monk | |
Chimera: Tämä ei ole mikään lesoiluthread ja omatkin epäilykseni varmaan tulkitaan lopulta vääriksi. Käydään vaikkapa yleistä keskustelua aiheesta, j?
Jotta voisi aloittaa lesoiluthreadin niin pitäisi ensin olla jotain lesoiltavaa, mutta "tavallaan" muistan ulkoa nuotteja ("pienen" mietinnän jälkeen) ja pystyn "melko varmasti" viheltämään perussävelen kuulostavat melko mitättömiltä saavutuksilta. ...Joten ei ole pelkoa väärintulkinnoista ja keskustelu voi pysyä aiheessa!
Itse lähtisin testaamaan tuota absoluuttista sävelkorvaa siten että kuuntelisin jonkun biisin radiosta ja yrittäisin kirjoittaa sen nuoteiksi (niin pitkälle kuin omilla kyvyillä on mahdollista) ilman että käyttää esim. pianoa apuvälineenä.
Sitten sen oman tuotoksen voi tarkistaa oikeaksi esim. pianon avulla. ...Toisaalta tuo tarkistaminen ei kuitenkaan näyttele asiassa kovin suurta osaa. Jos väittäisin että pystyn näkemään pimeässä, ja että olen testannut asiaa siten että poimin pimeässä huoneessa eri värisiä t-paitoja, ja tarkistan lopuksi asian panemalla valot päälle, niin herää kysymys että miksi asia pitää tarkistaa valojen kanssa jos kerran näen pimeässä? Eli jos tiedät pelkästään kuuntelemalla mikä sävel on kyseessä, niin silloin tiedät, eikä sitä tarvitse mitenkään tarkistaa. Jos taas kyse on vain luulosta joka varmistuu joko oikeaksi tai vääräksi tarkistamalla, niin silloin et _tiedä_ mikä sävel on kyseessä, vaan _luulet_.
Asian ydin taitaa kiteytyä tuohon luulemisen ja tietämisen eroon.
Jos siis vaikka päätän viheltää nuotin Ab5 (jossa 5 ei tässä tarkoita kvinttisointua vaan korkeutta), se onnistuu pienen mietinnän jälkeen.
Tämä on ihan mielenkiintoinen ilmiö. Kokeile pystytkö kehittämään tätä eteenpäin, esim. pystyisitkö pienellä harjoittelulla viheltelemään useampia säveliä peräkkäin, ja sitten yritä viheltää nuottipaperista peräkkäisiä säveliä ja melodioita.
Kokeile myös saatko tämän kehitettyä toisin päin, eli kun vihellät sävelen niin pystyt sanomaan onko se Ab5 tai joku muu, ja seuraavana askeleena useampi sävel peräkkäin. | Vebu
08.11.2011 09:54:12 (muokattu 08.11.2011 09:58:46) | |
|
Mä pystyn miettimättä löytämään aina ceen sekä ääniraudastakin tutun aan. Silti toiseen suuntaan tulee virheitä. Jos joku soittaa mulle kitarasta tai jostain muusta gissän, saatan erehtyä. Ja jos osun oikeaan, joudun senkin hakemaan ceen tai aan kautta. Ja biisien sävellajit jäävät mieleen, vaikka en varsinaisesti osaisi sävellajia sanoa. Mun sävelkorvan absoluuttisuutta ei olla tutkittu.
Veljeni taas, hänellä on lapsena todettu absoluuttinen sävelkorva, ja hänellä alkaa kyllä meininki olemaan jo täysin eri. Pistän sille kahdeksan äänen riitasointuja ja hän luettelee ne kaikki aina virheettömästi toisesta huoneesta. Kilautan lasia, ja vastaus on "se on jotain deen ja dissän väliltä" ja oikein menee, aina.
Oon sen verran läheltä ja usein päässyt etenkin lapsuudessa seuraamaan vierestä absoluuttista sävelkorvaa, kuinka erehtymätöntä ja täydellistä se voi olla, että tiedän ainakin sen, ettei itselläni sellaista ole. Eikä noilla tiedoilla viestiketjun aloittajallakaan. Selvästi hyvä sävelkorva kuitenkin :-).
Tässä vähän absoluuttisen sävelkorvan meininkiä:
https://www.youtube.com/watch?v=nzSZGX5gx_8 | |
Mulla on pari kaveria joilla on absoluuttinen sävelkorva. Toiselle pysty soittamaan pianolla minkä tahansa klusterin ja se luetteli siinä soivat sävelet. Samoin hän kykeni äänen kuultuaan välittömästi kertomaan, mikä ääni on kyseessa ja onko se ylä tai alavireinen. Taajuutta ei osannut ilmoittaa tarkasti tietenkään.
Silloin ymmärsin, että kansan suurin riemu on saada huutaa yhdessä eikä ole paljon väliä sillä, minkä vuoksi huudetaan, vaan huutaessaan muiden kanssa jokainen tuntee itsensä väkeväksi ja asian, jonka vuoksi huutaa, ainoaksi oikeaksi asiaksi. - M. Waltari | |
Chimera:
Nyttemmin olen havainnut tavallaan kuulevani ja/tai muistavani ulkoa nuotteja, jotka pystyn viheltämään tismalleen haluamaltani korkeudelta. Jos siis vaikka päätän viheltää nuotin Ab5 (jossa 5 ei tässä tarkoita kvinttisointua vaan korkeutta), se onnistuu pienen mietinnän jälkeen..
Jos pystyt esim. ensimmäisenä aamuna miettimään jonkun sävelen ja viheltämään-laulamaan sen kohdalleen, niin kyllä se absoluuttiselta sävelkorvalta kuulostaa. Se on vähän niinkuin kuulisi sävelkorkeuksien eri "värit". Sitä voi myös treenata, toisin kuin monet uskoo. | |
Zeeboo: Aika kalsean kuuloinen olisi soitin joka tuottaisi pelkkää perustaajuutta. Silkan siniaallon soundi ei just sielua lämmitä ;)
Hieman offtopicia, eikä varmaan ihan vastaa sitä, mitä "silkalla siniaallolla" tarkoitit, mutta kun näin sanotaan, en malta olla linkittämättä tätä Jeroen Telin (Maniacs of Noise) kipaletta:
http://www.youtube.com/watch?v=vaZ-ZjlWycg
Tekeleen nimi on "Stranglehold". Se on laadittu FastTracker 2:lla demoscene-musiikkikilpailuun, jossa nimenomaisena tarkoituksena oli säveltää musiikkikappaleita pelkästään yksinkertaista siniaaltosoundia käyttäen.
Jos katsoo alkuperäisen FastTracker 2 -modulin sisälle, instrumenttilistalla on tosiaan vain yksi sample ("SINE-440herz"), jota soitellaan eri nopeuksilla. Kaikki muu perustuu FT2:n pattern-efektikomentoihin tai nokkelaan useamman päällekkäisen raidan käyttöön. Myös taustalla kuuluvat "rummut" väkerretään kasaan soitonaikaisesti efektikomennoilla tuosta ainokaisesta instrumenttisamplestä.
Kappaleen originaaliversio (alkuperäinen XM-formaatissa oleva FT2-moduli, jonka voi ladata trackeriin tutkittavaksi tai jota voi soitella vaikkapa WinAmpilla) löytyy täältä:
http://scene.org/file.php?file=%2Fm … %2F1996%2Fj%2Fjt_strng.zip&fileinfo | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
