Studiotyöskentely ›

jannu: Jos huoneen "oikeat" seinät saa villoitettua jotenkin järkevästi, esim. rakentamalla kehikon tms, luulisi tämän yhdessä huoneen sisään rakennetun villa+tuplakipsilevyseinän kanssa muodostavan edes jotain tuplaseinän tapaista.
 
Mä nyt vielä muistutan, että huoneen seinät on 40cm betonia. Joten kahdelle uudelle seinärakenteelle ei ole tarvetta.
 
Oliskos kipsilevyt sitten fiksua laittaa 13mm erikoiskova+ 15mm tavallinen?

oamkbonor: Nimenomaan levykerrokset yhteen kunnolla jotta usean levyn kerroksesta muodostuu yksi seinä. Kaksikerros-rakenne seinä-eriste-seinä on hyvä. Esim. sisältä lukien: panelit-kipsi-kipsi-villa-kipsi-kipsi. Kipsilevyä kannattaisi vielä laittaa eri paksuudella ulko-ja sisäseinään niin saadaan tehokkaampi ääneneristävyys kuin kahdella yhtä paksulla seinäkerroksella. Esimerkissä sisäpanelointi tekee tuon seinäpaksuuden muutoksen. Panelit ym. sisäseinäpinnat pitää sitten myös kiinnittää tiiviisti kipsilevyyn jotta muodostuu edelleen vain yksi seinä. Koolausten kanssa mennää kolmikerros-rakenteeseen joka on yleisesti huonompi äänieristyksen kannalta kuin 2-kerros.
Hyvää asiaa aiheesta: http://www.johnlsayers.com/phpBB2/viewforum.php?f=19
 
Syy siihen miksi pitäisi käyttää useita ohuempia levykerroksia vs. yhtä paksua ei ole pelkkä massa vaan koinsidenssi-ilmiö. Se vuoksi levyjä ei saa liimata toisiinsa kiinni. Ohuilla levyillä on suurempi koinsidenssitaajuus mikä on hyvä ääneneristävyyden kannalta, jos levyt liimataan toisiinsa levyt ovat yhtä levyä jolla on matalampi koinsidenssitaajuus.
 
Kappale 5.4 Kaksinkertaisen seinän
koinsidenssi-ilmiö tuossa dokussa:
 
http://customers.evianet.fi/woodfoc … 357200509021334_kaksinkertseina.pdf
 
Samassa todetaan että "Mitä pehmeämpää absorboiva materiaali on, sitä suurempi parannusvaikutus saavutetaan. Esimerkiksi pehmeää mineraalivillaa käytettäessä parannusvaikutus on luokkaa 5 - 15 dB."
 
Tässä seuraavassa tutkimuksessa todetaan mm. että "Jos kaksinkertaisen seinän ilmavälissä ei ole lainkaan absorptiomateriaalia, ääneneristävyys
heikkenee pahimmillaan jopa 20 dB", tuo tosin pätee kytkemättömiin seinärakenteisiin. Koolauksien molemmin puolin rakennetun 2-kerroksisen seinän osalta todetaan että "Mitä tiheämmässä rankoja on, sitä heikompi ääneneristävyys saavutetaan. Rankareitti onkin dominoiva äänen kulkeutumisreitti massailmamassaresonanssin yläpuolella. Siksi ilmavälin absorptiomateriaali ei vaikuta rangoilla kytketyn seinän ääneneristävyyteen. Ilmavälin absorptiomateriaalista saatava etu on siis pieni tai olematon käytettäessä jäykintä mahdollista rankaa eli puuta. Absorptiomateriaalia voidaan kuitenkin tarvita paloja lämmöneristyskyvyn vuoksi. Kun rangat ovat joustavia, tilanne muuttuu oleellisesti."
 
Eli toisaalta villasta ei ole hyötyä paljoakaan jäykillä koolauksilla.
 
http://ylivieska.centria.fi/rdwood/ … ist%C3%A4vyyden%20mallintaminen.pdf
 
Tuossa painotetaan muutenkin noita joustavia rankoja: "Joustavilla teräsrangoilla toteutetun seinän ääneneristävyys voi olla siltataajuuden yläpuolella 5 - 15 dB parempi kuin puurangoilla toteteutetun seinän riippuen rangan joustavuudesta ja taajuudesta."
 
Ehkä kannattaisi tuosta suunnitelmasta tehdä jonkinlaiset piirustukset ja kysyä oikeilta asiantuntijoilta (esim. Paroc) mielipidettä / neuvoa.

htm: Mä nyt vielä muistutan, että huoneen seinät on 40cm betonia. Joten kahdelle uudelle seinärakenteelle ei ole tarvetta.
 
Oliskos kipsilevyt sitten fiksua laittaa 13mm erikoiskova+ 15mm tavallinen?
 
Niillä on eri koinsidenssitaajuudet, en täysin ymmärrä mitä tuolla haetaan.

mhelin: Niillä on eri koinsidenssitaajuudet, en täysin ymmärrä mitä tuolla haetaan.
 
Värähtelevät eri taajuudella, sitä ajattelin.

htm: Mä nyt vielä muistutan, että huoneen seinät on 40cm betonia. Joten kahdelle uudelle seinärakenteelle ei ole tarvetta.
 
Oliskos kipsilevyt sitten fiksua laittaa 13mm erikoiskova+ 15mm tavallinen?
 
Niin, tarkoitin, että villoittaisi sen betoniseinän, sitten ilmaa väliin ja sitten villla+tuplakerros EK:ta. Kuten tuossa aiemmin sanottiin, ilmaraon molemmin puolin oleva pehmeä eristää paremmin.

Noin paksuissa seinärakenteissa saattaa tulla eteen jonkinlaisia jos toisiakin kosteus/kastepisteongelmia. Rakenteiden tuuletus ja ilmanvaihto kannattaa miettiä kunnolla ettei home tule vierailulle.
 
Muutenkin laitteista ja ihmisistä tuleva lämpö saattaa vaatia lisäilmanvaihtoa.

Pauli Lappalainen: Noin paksuissa seinärakenteissa saattaa tulla eteen jonkinlaisia jos toisiakin kosteus/kastepisteongelmia. Rakenteiden tuuletus ja ilmanvaihto kannattaa miettiä kunnolla ettei home tule vierailulle.
 
Muutenkin laitteista ja ihmisistä tuleva lämpö saattaa vaatia lisäilmanvaihtoa.
 
Totta. Tilassa on järeä sitä vartavasten suunniteltu ilmanvaihto, mutta tuo välitilan tuuletus pitää vielä miettiä.

Puhuin rakennesuunnittelijan kanssa, joka oli myös betonin ja uuden seinärakenteen välisen tilan tuulettamisen kannalla. Ilmeisesti tuohon villan ja kipsilevyjen jäliin pitää vielä lyödä kosteussulku, koska kaksi seinistä on ulkoseiniä.
 
Tuolle tuulettamiselle keksin kaksi vaihtoehtoa:
1. Jätetään naapurihuoneiden alaslaskuun johtavat IV-läpiviennit tiivistämättä, jolloin näistä rakosista välitila tuulettuu kellarin kodinhoitohuoneen katon kautta teknistä kuilua pitkin katolle. Huonona puolena tässä on se, että sanottu tekninen kuilu ja siellä kulkeva melu kulkee yhden makkarin seinässä. Tuonne välikattoon pitänee siis asentaa jotain ääniloukkuja tms sokkeloita.
 
2. Suljetaan IV-läpivientien kolot tiiviisti, jolloin ääni ei kantaudu muualle ja tuuletetaan välitila studioon sisälle joidenkin ääniloukkuräppänöiden kautta. Näin menetetään sisimmän pinnan tiiviys, mutta saadaan kaikki hyöty tuosta ympäröivästä betonirakenteesta.
 
EDIT: 3. Käytetään 2. menetelmää, mutta tuuletusräppänät ovat suljettavaa mallia, eli ne voi laittaa kiinni, kun soittaa ja avata session jälkeen. (turhan monimutkaista)
 
EDIT2: Eikös vaihtoehdoissa 2. ja 3. menetetä kosteussulku (toim huom).
 
EDIT3: Kun nyt käytän tätä threadia asioiden miettimiseen ja ääneen ajatteluun, pitäisikö myös ostoslistat yms laittaa tänne...

Puhuin sisäilmaspesialistin kanssa, ja kuvio hoidettaneen vaihtoehto 2:n mukaan. Betoniseinä siis umpeen ja välitila tuulettuu parin ääniloukulla varustetun korvausilmaventtiilin kautta studion sisäpuolelle. Lisäksi jätän ovien välisen raon tilkitsemättä, jolloin tila tuulettuu myös sitä kautta jommankumman oven ollessa rakosellaan.
 
Nyt varmaan pitää alkaa tilaamaan puita ja remppakaljoja!

Proggis on pärähtänyt käyntiin! Seinäkoolaukset on kattopalkkeja vaille pystyssä.
 
Tuo lattia hiukan mietityttää. Kelluva betonilaatta kumisee kyllä melkolailla ja lattialämmitysputket kulkee sen sisässä naapurihuoneeseen, joten tuota kautta voi vuotoa tulla. Ajattelin tehdä siihen vielä kevyen toisen kellutuksen.
 
Onko kukaan kelluttanut lattiaansa hiekalla? Helppoa nimittäin olisi vetää alle villa ja siihen lattiarakenteet, mutta vesikiertoinen lattialämmitys ei pelaa paksun eristekerroksen kanssa kovin hyvin yhteen...
 
Mulla olis suunnitelmissa 30mm kuivattua hiekkaa ja siihen ek-kipsit ja laminaatti päälle. Joku muovi varmaan pitää laittaa pölyn takia. Kevyempi vaihtoehto olisi toki pistää 2x askeläänieriste + laminaatti, en sitten tiedä tuon riittävyydestä....

Hemmetin hyvä threadi!
 
Olen itsekin juuri aloittamassa ääneneristys- / akustointiprojektia kellariin. Seinät on 350mm Lecaa, päällä Siporex-laatta ja alla maanvarainen betonilaatta vesikiertoisella lattialämmityksellä. IV-putket kulkee katossa. Tällä hetkellä ääneneristys ihan surkea, puhekin kuuluu yläkerran makuuhuoneisiin. Pidän silmällä tätä threadia.
 
Onnea projektiin!

Googlaa: Rod Gervais: Home Recording Studio Build it Like the Pros (+PDF).
 
Omaan rakennusprojektiin löytyi paljon oppia em. John Sayersin foorumilta, josta tuokin löytö.
 
Englantilaisen rakennusterminologian hahmottamiseen menee muuten oma aikansa jos näitä ei ammatikseen tee. Äänieristyksessä törmäsi usein esim. termiin "backer rod", jonka käyttötarkoitus on kipsilevykerrosten saumoissa (ilmeisesti vaikuttaa saumojen äänieristävyteen ). Monien kyselyiden ja tiedusteluiden jälkeen löytyi suomalainen vastine joka tunnetaan rautakaupoissa nimellä "Sika-nauha".
 
Omassa projektissa (lähtökohta: autotalli) käytin äänieristykseen kaksoislevytystä mallia Gyproc Gek+GN (GN alla, siihenkin löytyi joku äänieristyksellinen syy mitä ei enää muista). Saumaukset Akustosealilla. Ilmanvaihdon äänenvaimentajat kannattaa tosiaan ottaa huomioon ovien ja ikkunoiden ohella.
 
Mä luovuin ulkoikkunoista ja muutenkin oma kiintiö kipsilevyjen käytöstä tuli tämän myötä täyteen... :)

Yorek: Googlaa: Rod Gervais: Home Recording Studio Build it Like the Pros (+PDF).
 
Lainasin kirjastosta tuon ja lukaisin lomapuhteena (sähköt poikki, niin ei voinu oikein muutakaan tehdä). Olis ollu hyvää lukemista _ennen_ koko projektin aloittamista. Monien neuvojen osalta alkaa olla siis melkolailla liian myöhäistä.
 
No anyway, jos jotakuta projektin eteneminen kiinnostaa, niin runko on pystyssä ja villat seinissä. Mikki-/linjakaapelia on vedetty naapurihuoneeseen 12 kanavaa, laulukoppiin neljä ja läheiseen vaatehuoneeseen 4. Vetäisin vielä yhden lattialla lojuneen sähköjohdonpätkän toimittamaan kaiutinkaapelin virkaa laulukopin puolelle, jos siellä joskus pitää vahvaria luukuttaa. Vielä jos HDMI-kaapelin laittas, niin vois yhtä näyttöä pitää kopissa laulajan apuna.
 
Ulomman oven karmien tilkintään meni 1800 g akustosealia, halvaksi tulee... Seuraavaks pitäis alkaa roudaamaan kipsilevyä...
 
Laitan jonkun kuvan jonnekin jossain välissä.

Tota...
 
Jos ihan puhtaasti puhutaan äänen eristämisestä, eikä akustoinnista tms, niin asia on kolmella sanalla kerrottu. Ääntä eristävä rakenne on jäykkä, tiivis ja painava. Metri betonia täyttää vaatimuksen helposti.
 
Hyvä lämmöneriste taas on semmoinen, joka on mahdollisimman kevyt ja joka sitoo itteensä mahdollisimman paljon liikkumatonta ilmaa. Ääneneristyksen kannalta asialla ei välttämättä o mitn tekemistä. Tyhjiö tietty olis paras kaikin puolin, siinä ei äänikään kulje, mut käytännössä himputin hankala toteuttaa.
 
Suoraan sanottuna, mä en nois asioissa luottais tippaakaan rautakaupan setiin ( enkä käytettyjen autojen kauppiaisiin), enkä todellakaan mihinkään mitä parocin sedät kertoo. Niiden duuni ei o miettiä äänieristyksiä kerrostalojen askelääniä kauemmas, vaan myydä sulle tavaraa.
 
OKT:n arvo saattaapi olla puolmiljoonaa. Niit on lukemattomia pilattu peruuttamattomasti viidenkympin lateksipurkilla. TJEU Janne Kataja.
 
Noit ko duunaa, ni siin joka tapauksessa muuttuupi lämpötilat, kosteuskäyttäytyminen ja kastepiste. Nois ei todellakaan pidä luottaa minuun, musanettiin tai rautakaupansetään.
 
Monis tapauksissa helpoimmalla ja loppupeleissä halvimmalla pääsis kaivamalla montun tönön viereen ja laittamalla äänieristetyn tsudio- soittotilan sinne, metri maan alle.

rintapek: Tota...
 
Juu, toi kastepistekysymyshän ratkesi niillä venttiileillä. Unohdin visiin mainita, että siellä välitilassa on lämpöanturi, jolla näkee tilan lämmön. 9 astetta on Suomen sisäimayhdistyksen mukaan kipuraja, jonka alle ei saa mennä. Kosteuskäyttäytyminen muuttuu periaatteessa jo sillä, että laittaa akustolevyjä seinälle.
 
Massaahan tuossa kokonaisrakenteessa on aikalailla, ja ilmatiiveyteenkin päästään, kun venttiilit soiton ajaksi sulkee.
 
Villoista en ala enää väittelemään, koska ne on nyt laitettu, eivätkä maksaneet mulle mitään. Joka tapauksessa lattialämmitysputkien suhina katosi kuulemattomiin, kun laitoin villat siihen päälle. Ja tuosta edellämainitusta kirjasta voi lukea testaustuloksia erilaisista seinärakenteista.
 
Mä kaivan sen kuopan sitten kakkostarkkaamoks.

Onkos ihmiset käyttäneet sikanauhaa (backer rod) kipsilevyjen saumoissa/kulmoissa akryylin alla? Ei meinaa löytyä tarpeeksi ohutta. Vai vedänkö kaikki levy kiinni puskuun, ja siihen akryylin lastalla päälle?

htm: Onkos ihmiset käyttäneet sikanauhaa (backer rod) kipsilevyjen saumoissa/kulmoissa akryylin alla? Ei meinaa löytyä tarpeeksi ohutta. Vai vedänkö kaikki levy kiinni puskuun, ja siihen akryylin lastalla päälle?
 
Levyt on reunoilta ohennettuja. Levyt puskuun, tasoitetta sauman päälle, saumakaista (monasti vaik paperinen) tasoitteen päälle, tasoitetta saumakaistan päälle ja siklillä sileäksi. Kuivuttua hionta.

rintapek: Levyt on reunoilta ohennettuja. Levyt puskuun, tasoitetta sauman päälle, saumakaista (monasti vaik paperinen) tasoitteen päälle, tasoitetta saumakaistan päälle ja siklillä sileäksi. Kuivuttua hionta.
 
Kipsilevy on materiaalina tuttu, on tullut tehtyä seinää ja koteloa ennenkin, mietin vaan tota tiiveyttä nyt.
 
Meinaat, että pelkällä perus LR- ja LH-tasoitteella + nauhalla noi saumat voisi tehdä? Mä oon ymmärtäny että akryylillä (esim akustoseal) kannattais tiivistää kaikki saumat ensin. Toki tasoitteella sitten tasoitetaan päältä.
Entäs nurkat sitten?

Jos tulee kaksinkertainen kipsilevy, niin alempaan kerrokseen rako ja tiivistysmassa. Päällimmäinen s.e saumat osuvat eri kohtiin ja voi laittaa puskusaumalle. Nurkkiin, katon ja lattian rajat raot ja tiivistysmassalla ilmatiiviiksi, samoin läpiviennit yms.
 
Sieltä mistä ilma kulkee, tulee äänikin.