Etno, proge, latin ›

Kertokaas ikänne ja mitä proge merkitsee sinulle...teen tässä pienimuotoista progekyselyä.
kiitos!

16,5
 
Progressiivinen musiikki on hieno tyylilaji. Vaikka kuinka penkoisi ja kuinka syvältä eri bändejä ja heidän tuotantoaan, löytyy aina jotain uutta ja mielenkiintoista juttua.

Ikä 19,10 vuotta.
 
Proge on mulle ainakin SE juttu. En hirveesti o syttyny vanhemmalle, tyyliin 70-luvun progelle, mutta uudempi progressiivinen rock ja metalli puree sitten vimosen päälle. Dream Theaterista se kaikki lähti ja mukaan kuuluu mm. Symphony X, Pain of Salvation, Spock's Beard ja sick-ass-ryhmitys Planet X. :D
 
Erityisesti Planet X ja rumpaliguru Virgil Donatin työskentely on iskenyt viime aikoina kovimmin. Keyboardvirtuoosi Derek Sherinianin soolojutut on kans mielenkiintosia. Varsinkin Donatin jutuissa jaksaa ihmetyttää sen häkellyttävät taidot - sitten kun pääsee siitä vitutuksesta mitä oma taitamattomuus aiheuttaa yli, niin ne on ihan tosissaan upeita juttuja mitä se vetää. :D Vaikeeta musaa on tietysti haastavaa kuunnella, mutta toisaalta se antaakin enemmän.
 
Omalla bändillä ollaan hakeuduttu vähän suoremmille linjoille, eli jotakuinkin metallia progehöysteillä. Rumpuosuudet pyrin kuitenkin rakentamaan monitasoisiksi ja mielenkiintoisiksi.

Ikä: 23v.
 
Proge mieltymykseni voisin määritellä seuraavalla tavalla:Pidän ihmiskasvoisesta progesta, sellaisesta joka ei mene musiikillisesti täysin överiksi. Esimerkkinä voisin mainita Pink Floydin.

Lisäksi progemieltymyksiini kuuluu se "King Crimsonin se yksi ja sama biisi, joka on joka levyllä moneen kertaan eritavalla soitettuna". (Lisäksi pidän vanhemmasta Dream Theaterin tuotannosta eli siitä, jossa tilu ei ollut vielä pääosassa.)
 
edit: Otin osan pois, joku loukkaantuu vielä...

Lisäksi progemieltymyksiini kuuluu se "King Crimsonin se yksi ja sama biisi, joka on joka levyllä moneen kertaan eritavalla soitettuna". .
 
Ai Lark's Tongues In Aspic Part I-V? Löytyy vielä Frippin Exposurelta nimellä "Breathless"...;)

26 vee.
 
Proge merkitsee minulle rockin ja klassisen musiikin ristisiitosta. Noin suurin piirtein. Toki muunkinlaisia progebändejä on mutta tähän nojaavat kolme kovaa eli Genesis, ELP ja Yes. Haaveena olisi vielä joskus soittaa progea, ei folk-progea tai progemetallia tai prog-rockia, vaan oikeaa progea. Biisin minimimitta 20 minuuttia ja puukko pystyssä koskettimistossa.

20 v.

18v
 
Sen verran levoton ihminen että usein ainoastaan King Crimsonin levyt jaksaa pitää kiinnostusta koko albumillisen. Lisäksi rumpalina tahtilaji kikkailut iskee ja muutenkin soittajien vapautuneisuus.

26,5
en osaa määritellä progea. on se mielestäni jotain muuta kuin 'takatakahevi' missä on 125 osaa per biisi
Itselle rakkainta "progea" ja muutenkin musiikkia on Pink Floyd

19.9v.
 
Minulle proge on vain yleinen termi, jota tulee käytettyä kun musiikki menee ulos muista kategorioista.. Mutta pidän monista progeksi luokitelluista yhtyeistä, kuten Pink Floyd tai Ozric Tentacles.
 
Minulle progressiivisesti soittaminen tarkoittaa vapaampaa ilmaisua. Ei ole tietyn musatyylin kahleita rajoittamassa.

Proge merkitsee minulle irtautumista musiikin kirjoittamattomista(?), kaavamaisista säännöistä, uuden kokeilemista, musiikkityylien yhdistämistä ja edistystä (kuten nimikin jo sanoo). Proge EI merkitse minulle vain "sitä oikeaa" progea 70-luvulta (kyseinen määritelmä ei mielestäni tee oikeutta koko progen olemukselle); olen kerettiläinen ja progekäsitykseni ulottuu Tasavallan Presidentistä ja Wigwamista Yesin, Ozric Tentaclesin, Marillionin ja Jethro Tullin kautta Dream Theateriin ja kumppaneihin. Proge on minulle myös taidetta enemmän kuin viihdettä, soittoa enemmän kuin soundia, ei kuitenkaan mikään puritanistinen pyrkimys eristää proge-käsitteen ulkopuolelle kaikki omista mieltymyksistä poikkeava, muuten nimikkeen alle mahdollisesti luokiteltava musiikki.
 
Ainiin, 18 vuotta ja rapiat päälle.

EDIT: 'tana, tuli 2 kertaa.

21 ja proge merkitsee minulle vapautumista radiokanavien surkeasta soopasta.

19 9/12
 
Proge on minulle Pink Floyd ja Radiohead

20 v. Koska kuuntelen muutenkin monenlaista musaa Beatlesista death metalliin. Proge on hyvä yhdistelmä kaikkea...

18 ja risat. Proge on elämys. Oikeestaan semmosta musaa, mitä ei voi ohittaa tuosta vaan. Vaatii keskittymistä ja on myös samaan aikaan hyvää viihdettä.

39
 
Tullut kuunneltua vissiin reilut parikymmentä vuotta Pink Floydia ja Jethro Tullia... muut siinä sitten perässä...

30
 
King Crimson 1994 --> kolahtaa parhaiten ja sitten grillin puolelta mm. Meshuggah ja muita teknisesti taitavia äärimetallibändejä... Joiden soitossa voi havaita progelle tyypillisiä epätahteja ja biisien rakenteita... (Origin, Cryptopsy)
 
Iloiset sekasotkut sydäntä lähellä kuten saksalainen Le Scrawl, grind/jazz/funk/proge ilmaisua...

19 (ja mainitaan nyt vielä että 2 viikon päästä 20)
 
Viime aikoina on eniten tullut kuunneltua Änglagård, Fantômas, Genesis, King Crimson, Rush ym. samantyylisten yhtyeiden musiikkia, eli kai se proge on jossain siellä mukana ja itselleni se tarkoittaa kohtalaisen vapaata ilmaisua.