| Aihe: Sointusävelen kaksintaminen ? | 1 |
|---|
|
Voisiko joku selittää mitä se tarkoittaa ? | |
Carion: Voisiko joku selittää mitä se tarkoittaa ?
Esim jos sulla on neliääninen satsi ja kirjoitat välillä kolmisointuja, tarkoittaa, että joku soinnun sävelistä on tällöin kaksinnettava. Siihen on omat sääntönsä mitä kannattaa ja ei kannata kaksintaa milloinkin, koska ei kuulosta välttämättä hyvältä, mutta ei poppispuolella ole niin tarkkaa...
the-wsproject.com | |
Niin, mutta jonkun pitäis vähä rautalangasta vääntäen kertoa mitä se tarkottaa. Mulla on Tohtori Toonika tässä missä selitetään sitä mutta en ymmärrä. | |
Sulla on siellä siis rautalanka käsissäsi..?
Vähän tuntuu turhalta kirjoitella tänne mitään esimerkkejä, jos kerran sulla on oppimateriaali, missä asia selitetään.
Mutta otetaan vaikka C-duuri - siinä on sävelet (alhaalta ylös) C-E-G-C. Neljä ääntä ja C on kaksinnettu, joka on myös soinnun pohjasävel. Toimii hyvin, mutta ongelmia tulee lähinnä silloin kun halutaan hyvää äänenkuljetusta ja pyritään välttämään esim terssin kaksinnuksia.
the-wsproject.com | |
"Jokin sointusävel voidaan myös kaksintaa."
"Kaksintamisen seurauksena kvintti voi jälleen jäädä pois."
"Mikäli esim. G7 -soinnusta jätetään pohjasävel pois, on kyseessä soinnun pohjasäveletön vajaamuoto."
Sitten tossa on esimerkkinä ku mennään G7 -> C
G7 -soinnussa on diskanttiklaavilla sävelet f, b, d ja bassoklaavilla g josta menee sitten viivat C - sointuun jossa on bassoklaavilla c ja diskanttiklaavilla e, c ja c:n perässä toinen c ? tuo toinen c ensimmäisen perässä on oudoin asia tuossa. miksi niitä on kaksi peräkkäin ? | |
Carion: G7 -soinnussa on diskanttiklaavilla sävelet f, b, d ja bassoklaavilla g josta menee sitten viivat C - sointuun jossa on bassoklaavilla c ja diskanttiklaavilla e, c ja c:n perässä toinen c ? tuo toinen c ensimmäisen perässä on oudoin asia tuossa. miksi niitä on kaksi peräkkäin ?
Kyseessä on priimi-intervalli. Kaksi ääntä neljästä soittavat molemmat saman C-äänen samasta oktaavialasta. Äänenkuljetuksellisesti basson G nousee C:hen (dominantti => kohde), diskantissa F purkautuu ulospäin kohdesoinnun terssille (E) ja B ja D purkautuvat molemmat "sisäänpäin" kohti samaa kohdeääntä, eli juuri tuo kahdennettu C. G-ääni puuttuu diskanttipuolelta, sillä F-B -tritonus purkautuu ulospäin, eli kumpikaan niistä ei "voi" johtaa G:hen. | |
Carion: "Sitten tossa on esimerkkinä ku mennään G7 -> C
G7 -soinnussa on diskanttiklaavilla sävelet f, b, d ja bassoklaavilla g josta menee sitten viivat C - sointuun jossa on bassoklaavilla c ja diskanttiklaavilla e, c ja c:n perässä toinen c ? tuo toinen c ensimmäisen perässä on oudoin asia tuossa. miksi niitä on kaksi peräkkäin ?
Septimi (dominanttisoinnussa) purkautuu tiukassa äänenkuljetuksessa aina alaspäin terssiin, f -> e. Samoin johtosävel ylöspäin toonikaan, b -> c. Koska terssiä ei kannata kaksintaa, liikkuu d -> c:hen myös. Ja kuten luit, kvintti voidaan jättää pois (c-duurin g), myös nelisoinnuissa (tai isommissa) kvintti on sinänsä melko tarpeeton tonaliteetin hahmottamisen suhteen.
the-wsproject.com | |
Janus: Kyseessä on priimi-intervalli. Kaksi ääntä neljästä soittavat molemmat saman C-äänen samasta oktaavialasta. Äänenkuljetuksellisesti basson G nousee C:hen (dominantti => kohde), diskantissa F purkautuu ulospäin kohdesoinnun terssille (E) ja B ja D purkautuvat molemmat "sisäänpäin" kohti samaa kohdeääntä, eli juuri tuo kahdennettu C. G-ääni puuttuu diskanttipuolelta, sillä F-B -tritonus purkautuu ulospäin, eli kumpikaan niistä ei "voi" johtaa G:hen.
Eli kaksi säveltä purkautuu yhdelle, tuolle c-sävelelle? c kuitenkin soitetaan vain kerran? kun tässä kirjassa on laitettu kaksi c-säveltä peräkkäin siihen purkauskohtaan. Onko se vain havannoillistamisen vuoksi? | |
Carion: Eli kaksi säveltä purkautuu yhdelle, tuolle c-sävelelle? c kuitenkin soitetaan vain kerran? kun tässä kirjassa on laitettu kaksi c-säveltä peräkkäin siihen purkauskohtaan. Onko se vain havannoillistamisen vuoksi?
Kyllä soitetaan vain kerran jos kyseessä on piano tms. (tai voi sen soittaa kahdella sormella yhtaikaakin...) Jos kyseessä olisi vaikka joku laulu/instrumenttiryhmä niin periaatteessa silloin sen äänen soittaisivat kumpikin jolle se on kirjoitettu (unison).
the-wsproject.com | |
Vanha ketju nouskoon unohduksen suosta, sillä olen päässyt samalle kirjan sivulle, jota ketjun aloittaja pähkäili. :D
Selitykset ovat tuntuneet melko monimutkaisilta. Olenko pelkistänyt asiaa liikaa seuraavassa päätelmässä: jos vaikkapa C-kolmisoinnusta halutaan jättää kvintti pois, kannattaa sointuun lisätä pohjasävelen oktaavi? Näin kaksintaminen tarkoittaisi yksinkertaisesti sitä, että yhden C-sävelen sijasta soinnussa soi kaksi erikorkuista C:tä. |  MrShaft
19.09.2012 20:22:13 (muokattu 20.09.2012 02:00:07) | |
|
Primates: Selitykset ovat tuntuneet melko monimutkaisilta. Olenko pelkistänyt asiaa liikaa seuraavassa päätelmässä: jos vaikkapa C-kolmisoinnusta halutaan jättää kvintti pois, kannattaa sointuun lisätä pohjasävelen oktaavi? Näin kaksintaminen tarkoittaisi yksinkertaisesti sitä, että yhden C-sävelen sijasta soinnussa soi kaksi erikorkuista C:tä.
RAUTALANGASTA: Perinteisesti terssin ja septimin tuplaamista pidettiin ongelmallisena. Tästä syystä tuplattiin joko kvintti tai oktaavi. Tämä kvintti tai oktaavi voi olla joko sama tai eri sävel riippuen äänenkuljetuksesta.
Tässä kannattaa erottaa kuitenkin kaksi eri asiaa:
Teoria:
- Perinteisessä satsissa (e.g. Aldwell & Schachter) ollaan kiinnostuneita siitä, mitä säveliä satsissa voidaan kaksintaa niin, että: (i) tämä yksittäinen tuplaus ei vaikuta liikaa satsin kokonaissävyyn; ja (ii) vertikaalinen sointu ei luo epäluontevaa melodista liikettä satsin melodioihin, joista sointu koostuu.
- Tästä syystä, jos kirjoitetaan teoria-opintojen vaikkapa neliäänistä satsia, sinulla voi olla tilanne että soinnussa on kaksi samankorkuistakin C:stä. Miksi? Koska melodinen äänenkuljetus voi pakottaa tuplaamaan samankin sävelen. Käytännön soittotilanteessa tätä ei tapahdu, koska sinulla on vain yksi kosketin :)
- Entä terssi ja septimi? Vertaa esim. pieni C, pieni G, E1, G2 suhteessa pieni C, pieni E, E1, G2. Huomaat että toinen asetteluista ei soi kovinkaan vapaasti. Syyksi voi sanoa yläsävelsarjan, matalalla olevan pienen E:n, terssin tuplauksen tms. Riippuu kontekstista kumpiko asetteluista on sopivampi, mutta olisi hyvä että oppisit erottamaan ja tuottamaan näistä sen "tavallisesti" toimivamman vaihtoehdon sekä kirjoittaen että soittaen sekä kuulemaan toimiiko satsi tällä valitsemallasi vaihtoehdolla vai ei.
- Päätelmä siis on, että yksittäisen äänen melodinen kuljetus (horisontaalisesti) ja äänistä muodostuvien sointujen (vertikaalisesti) tulisi saada yhdistettyä optimaalisesti. Erilaiset soinnutus - ja äänenkuljetussäännöt palvelevat tätä tarkoitusta.
Käytännössä:
- Soinnun asettelu on ja äänenkuljetus on hyvin tärkeä soinnin yleisilmeeseen vaikuttava tekijä. Tästä syystä kannattaa näihin asioihin kiinnittää huomiota.
- Esim. Richard Teen pianoharmoniaa tutkiessa huomaat, että terssin ja septimin tuplaaminen voi hetkittäin olla jopa systemaattista, kun halutaan tietynlaista pop-soundia. Tärkeää onkin että satsi perustuu johonkin logiikkaan, joka tuottaa haluttua kuulokuvaa.
- Kokeile myös esim. pieni E, pieni G, C1, G1, C2. Huomaat kuinka kvinttien ja oktaavien tuplaaminen ja yksi reppana terssi bassossa saa soinnin jyrähtämään. Tätä kuulee sekä perinteisessä että tämän päivän popharmoniassa. Päätelmä, moneen kertaan alleviivattu, siis on että haluat oppia hallitsemaan satsia samaan aikaan horisontaalisesti ja vertikaalisesti. Se millä säännöillä tämä hallinta tapahtuu riippuu kovasti tyylistä.
- Käytännössä, haluat oppia selkärankaan ainakin muutamia toimivia asetteluita eri keikkatilanteisiin. Lisäksi haluat oppia kirjoittamaan ja kuulemaan toimivaa satsia perustuen eri sääntöihin luodaksesi omaa harmonista työkalupakkia. Iso osa valinnoista tapahtuu lennosta keikalla kuulokuvan ja kokemuksen perusteella, kun teoreettiseen analyysiin ei ole aikaa.
Try not to become a man of success but rather try to become a man of value. - Albert Einstein | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
