| Aihe: Klasarihistoria | 1 |
|---|
 baron
07.10.2011 22:43:40 (muokattu 07.10.2011 22:44:38) | |
|
Mulla on aukkoja klassisen musan tuntemisessa. Oon yrittänyt paikata sitä
1. Kuuntelemalla
2. Lukemalla
Oon lukenut useitakin klassista musaa käsittelevää "kansantajuista" kirjaa.
Tällä hetkellä työn alla John Burrows: Klassinen musiikki.
Se mikä kaikissa lukemissani kirjoissa särähtää on että klassisen musiikin historia/kehitys on pelkästään säveltäjien elämäkertoja.
Mua ei niin hirveästi kiinnosta säveltäjien lapsuus, tyttöystävät, vaimot, rakastajattaret ym jotka saavat mielestäni kohtuuttoman osan lukemissani kirjoissa vai onko niitten tunteminen tärkeää jotta klasaria voisi ymmärtää?
Mua kiinnostaisi enemmän soittajat, soittimet, säveltäjien keksimät tai soveltamat uudet asiat ym.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |  JET
08.10.2011 15:02:45 (muokattu 08.10.2011 15:06:09) | |
|
Hyvä pointti tuo, että elämänkerrallinen aines näyttelee liiallista roolia kun puhutaan musiikinhistoriasta. Lisäksi usein elämäntyö kuitataan kevyesti, kuten vähättelemällä vaikka Schubertia "yksinlaulun mestarina" tai Mozartia "oopperasäveltäjänä" (mainitsematta muita meriittejä).
Tämä on seurausta populistisista pyrinnöistä saada mahdollisimman monet lukemaan edes jotain koko aiheesta. Rakkauselämä ym. tekee hahmoista lähestyttäviä ja romanttisia.
Aikakautena kuin aikakautena on ollut runsaasti enemmän nimiä, joiden työ olisi syytä esitellä, kuin ne pari-viisi, mutta jaksaako kukaan meistä enää edes olettaa, että musiikinhistoroitsija antaisi validin esityksen vaikkapa renessanssista ja sen perustavanlaatuisesta annista barokille?
Koko aikakausi on tapana kuitata johdantona johdannolle, joka johtaa sitten artikkeliin, jossa kerrotaan Bachin lasten määrä. Toisessa johdannossa ("muu barokki") mainitaan pikaisesti Händel ja Vivaldi.
Katsokaa Historia-lehden uusin numero lähimmästä ruokakaupasta. Sen Casanova-aiheen käsittelykin on ansiokkaampaa kuin täysin epäinformatiivinen ja pelkällä triviaalilla perustiedolla täytetty rahastus-Bach-artikkeli. | |
En tiedä mitä olet lukenut, mutta jos englanti taittuu niin Charles Rosenin "Classical Style" mielestäni vastaa hyvinkin sitä mitä haet. | |
Hauler: En tiedä mitä olet lukenut, mutta jos englanti taittuu niin Charles Rosenin "Classical Style" mielestäni vastaa hyvinkin sitä mitä haet.
1. En ole lukenut
2. Englanti taittuu
3. Kiitos vinkistä!
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
baron:.Tällä hetkellä työn alla John Burrows: Klassinen musiikki.
Ym kirja "selätetty" ja opittu uusia asioita:
1. Suomessa ei ollut taidemusiikkia ennen Sibeliusta. Sibeliuksesta artikkeli, maininta Armas Järnefeltistä ja Selim Palmgrenista.
2. Moderni musiikki alkoi vuonna 1900. Yhdestä suomalaisesta lyhyt artikkeli: Magnus Lindberg ja kaksi nimeltä mainittu: Yrjö Kilpinen ja Kaija Saariaho.
Aina sitä uutta oppii kun itseään sivistää yrittää:-)
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | levesinet
08.10.2011 23:11:22 (muokattu 08.10.2011 23:15:22) | |
|
baron: Ym kirja "selätetty" ja opittu uusia asioita:
1. Suomessa ei ollut taidemusiikkia ennen Sibeliusta.
Oletko varma?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Johanna_von_Schoultz
Suomen Kuvalehti nro 143 vuodelta 1878 kertoo:
"Yllämainittu konsertti Tammikuun 25 p. 1841, jossa eräs Pacius'en harjoittama kööri oli awullinen, oli toinen, jonka Johanna von Schoultz ulkomailta palattuansa piti Helsingissä."
Ihan ensimmäisenä tuli kuitenkin mieleeni Bernhard Henrik Crusell (1775-1838).
Mitähän kaikkea muuta MuHi kertoisi... | |
levesinet: Oletko varma?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Johanna_von_Schoultz
Suomen Kuvalehti nro 143 vuodelta 1878 kertoo:
"Yllämainittu konsertti Tammikuun 25 p. 1841, jossa eräs Pacius'en harjoittama kööri oli awullinen, oli toinen, jonka Johanna ulkomailta palattuansa piti Helsingissä."
Ihan ensimmäisenä tuli kuitenkin mieleeni Bernhard Henrik Crusell (1775-1838).
Mitähän kaikkea muuta MuHi kertoisi...
Mä siteerasin vain lukemaani kirjaa: Pois se että uskaltaisin omia käsityksiäni aiheesta esittää!
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
baron: Mä siteerasin vain lukemaani kirjaa: Pois se että uskaltaisin omia käsityksiäni aiheesta esittää!
Löytyy hauskoja merkintöjä! :)
"1799... Acerbi mieltyi myös kaupungin runsaaseen musiikkitarjontaan, saihan hän soittaa yhdessä mm. Eric Tulindbergin kanssa. Acerbi klarinetteineen, Skjöldebrand viuluineen, Tulindberg selloineen ja piirilääkäri Henric Deutsch alttoviuluineen muodostivat kvartetin, jonkalaista ei todennäköisesti ollut aikaisemmin Oulun seudulla kuultu..."
http://www.ouka.fi/aikamatkaoulu/1700/porvariskulttuuri.htm | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
