Topah 06.04.2004 13:47:50 (muokattu 06.04.2004 13:48:09) | |
---|
Kaikki jazzsoittajat voisitteko neuvoa aloittelevaa, eli mites olette pähkäillyt tuon kierron ja siihen improvisoinnin? Saan kyllä ihan kirjatietoakin asiasta, mutta olis kiva kuulla eri ihmisten käytännön kommenttejakin. Ilmeisesti on kyse kuitenkin hyvin yleisestä sointukierrosta ja havaitsinkin ensimmäistä jazzsointumelodiaa soitellessakin, että sitä on todella paljon. Olisi hienoa kuulla millaisia lähestymistapoja teillä tähän yleiseen sointukiertoon on? ...sellasta |
Jucciz 06.04.2004 16:09:34 (muokattu 06.04.2004 16:28:19) | |
---|
II-V-I -sointukierrossa voi lähestyä improvisointia yleensä samalla tavalla kuin yhden soinnun jamittelussakin: valitse mieleisesi moodi ja sitä edustava skaala ja pysy siinä ainakin hetki, tarkastele sen mahdollisuuksia, kokeile vaikkapa erilaisia rytmityksiä tai ole muutama isku kokonaan soittamatta ja pidä itsesi ja kuulijasi jännityksessä. Vaihda jossain vaiheessa ehkä johonkin toiseen moodiin, kokeile kolmi- tai nelisointuja sekä kvarttipinoja. Yksi monesti aloittelijoiden yksinoikeutena pidetty asia on pentatoniset asteikot: pohjimmiltaan nämä ovat kuitenkin erittäin käyttökelpoisia missä tahansa soolotilanteessa. Vaikkapa Cmaj7-soinnun päälle voi kokeilla hyvin C-duuripentatonisen lisäksi D-duuripentatonista tai G-duuripentatonista näistä perinteisistä vaihtoehdoista, jolloin syntyy vähän toisenlaisia sävyjä. Tein pari esimerkkiäkin kyseisten skaalojen käytöstä Cmaj7-soinnun päälle: http://peavey.mine.nu/mp3/penta/ Toki pitää muistaa, että termi "pentatoninen skaala" tarkoittaa mitä tahansa viisiäänistä skaalaa eikä suinkaan vain niitä kahta perinteistä, jossa duuri on "1 2 3 5 6" ja molli "1 b3 4 5 b7". Kaikki viiden sävelen skaalat käyvät ja niitä rakentamalla ja luovasti käyttämällä on mahdollista erottua joukosta. Pentatonista skaalaa kannattaa myös ajatella siten, että ottaa lähdökohdaksi normaalin duuri- tai molliskaalan ja jättää siitä kaksi säveltä pois ja käyttää jäljelle jäävää viittä. Näiden kahden puuttuvan sävelen valinnoilla saa aikaan mielenkiintoisia sävyjä. Paras lähtökohta improvisointiin on mielestäni se, että ajattelet soittoasi sen sisäisen "fanin" kannalta eli mietit, mitä tuo fani ja monet muut fanit tahtoisivat juuri sinun soittavan seuraavaksi. Toinen mielenkiintoinen ajatusleikki on se, että sooloa soittaessasi olet eräänlainen päähenkilö, kun taas yleisö on katsomassa näytelmää, eikä todellakaan tiedä, mitä päähenkilö tekee seuraavaksi. Improvisointi on tietyssä mielessä vielä pidemmälle viety ajatus tästä: minä en monesti itsekään tiedä, mitä aion seuraavaksi soittaa. Joskus pystyn ajattelemaan tahdin-pari eteenpäin, mutta tavallaan "keksin tarinaa sitä mukaa kun kerron sitä", eli olen vain joitakin sekunteja kuulijoitani edellä siinä. Tämä nyt pätee kaikkeen improvisointiin eikä suinkaa pelkkään II-V-I -tilanteeseen, mutta toinpahan ajatuksen silti esille. Kommentteja! Juodaan piimää, tullaan viisaammiksi näin. |
Ville81 06.04.2004 18:54:02 | |
---|
Itse olen treenaillut ihan valmiita tuolle kierrolle sopivia soolopätkiä ja treenannut ne toki kaikista sävellajeista. Esim täältä löytyy joitakin: www.wholenote.com |
helpoin juttu (ja ainoa) minkä olen oppinut on se että teet semmosta "voice leadingiä" että seiskat menee kolmoseen, seiskat menee seiskaan, kolmoset menee seiskaan, tai kolmoset menee kolmoseen eli otetaan nyt vaikka helpoin tähän Dm7 - G7 - Cmaj7 (seiskasta kolmoseen) Dm7:assa seiska on C-nuotti seuraavassa soinnussa, G7, kolmas nuotti on B (tai H suomeks) eli laskeudut C:estä B:hen (H:hon) kun sointu vaihtuu... siihen väliin sitten valitset jostain moodista nuotteja kunhan kyseinen moodi sopii soinnun päälle (eli silleen että se moodi jota käytät ei muodostaisi vaikka Gm7:kaa jos soitat Gmaj7:kan päällä) mutta tää nyt on ihan alkeellinen tapa kickin it like donkeyz, swinging like monkeyz! It's all jesus. |
Jucciz 06.04.2004 21:19:55 | |
---|
Kaikille jazz-improvisaatiosta kiinnostuneille voin lämpimästi suositella Marc Sabatellan Jazz Improvisation Primer -sivustoa. Itsekin kahlasin noita sivuja lukioaikana tosi paljon eikä näemmä kertaus olisi taaskaan pahitteiksi, sen verran hyödyllistä matskua siellä on niin aloittelijalle kuin vähän edistyneemmällekin, ja fiksusti otsikoituna ja jäsennettynä. Toinen ihan "must-have" -teos on Mick Goodrick -nimisen herran kirja "The Advancing Guitarist", jota saa ainakin Suomalaisesta Kirjakaupasta sekä hyvin varustetuista kirjastoista. Jälkimmäisestä kirjasta riittää opiskeltavaa helposti muutamaksi eliniäksi. Uskomaton teos! Marc Sabatella Jazz Improvisation Primer: http://www.outsideshore.com/primer/primer/Juodaan piimää, tullaan viisaammiksi näin. |
sartanen 07.04.2004 12:42:27 | |
---|
Mick Goodrick -nimisen herran kirja "The Advancing Guitarist" Kyseinen kirja on kyllä aivan ykkönen. Tuntuu, että siihen vaan kasvaa sisään, ja AINA oppii ja löytää jotain uutta. Jepulis, pakko-ostos on kyllä kaikille kitaristeille. "5 good reasons not to practice: 1.There 2. Are 3. No 4. Good 5. Reasons"- Steve Vai |
Zarmo 07.04.2004 13:08:27 | |
---|
Siihen G7:n päälle vaikka Hdimiarpeggio. Menee kivasti hoosta gissään ja siitä sitten pääsee hyvin alaspäin geestä lähtien siinä Cmai7:ssa. Don´t you know there ain´t no Devil
That´s just God when he´s drunk
- Tom Waits
Katusoittokaveri haussa Jyväskylästä. |
lxi 07.04.2004 13:24:00 | |
---|
Toinen ihan "must-have" -teos on Mick Goodrick -nimisen herran kirja "The Advancing Guitarist", jota saa ainakin Suomalaisesta Kirjakaupasta sekä hyvin varustetuista kirjastoista. Jälkimmäisestä kirjasta riittää opiskeltavaa helposti muutamaksi eliniäksi. Uskomaton teos! Yhdyn. Aivan huikea kirja. "Everyone is entitled to his own opinion but not his own facts." -- Daniel Patrick Moynihan |
Socialite 07.04.2004 16:03:33 | |
---|
Yhdyn. Aivan huikea kirja. Samaa mieltä! Tuota siis saa kuitenkin ihan kirjakaupasta? Vizi, täytyy hankkia! I'm looking at the sky and it's getting me high... |
Jucciz 07.04.2004 19:47:13 | |
---|
Juodaan piimää, tullaan viisaammiksi näin. |
mg 11.04.2004 11:41:05 | |
---|
Tätä: http://peavey.mine.nu/mp3/sd1/II-V-I.mp3 Analysoikoon kukin haluamallaan tavalla. Aika modaalista räpellystä. Olis kyllä kiinnostulla opetella soittamaan enemmän "ulos". Treeniä, treeniä... En ole paljon soitellut jazzia, mutta kommentoin silti. Alku on ihan toimiva, mutta vähän yllätyksetön makuuni. Lopun kromaattiset jutut ovat erittäin hyviä. Olisi vaan voinut olla pitempi, koska parani loppua kohti. http://eradication.sytes.net |
skinkarde 15.04.2004 04:38:01 | |
---|
voisko joku selittää mulle, että mikä idea tuossa II-V-I:ssä nyt on? siis mikä helvetti se on suomeksi? onko nyt vaikka niin, että jos mulla on F#-lokrinen asteikko ja haluan käyttää tuota II-V-I -juttua niin käyttäisin sointuina G-jotain -> C-jotain -> F#-jotain... laitoin tuon (jotain) tuohon ku en oikein oo tajunnu sitä että millä perusteella ne on minkäkin tyypin sointuja, että onko tuossa II-V-I:ssä joku peruskaava että ne soinnut on aina jonkun säännön mukaan vaikka m7, 7 ja M7??? blääh "Siitä puhe mistä puhutaan" |
meekz 15.04.2004 08:45:12 | |
---|
voisko joku selittää mulle, että mikä idea tuossa II-V-I:ssä nyt on? siis mikä helvetti se on suomeksi? onko nyt vaikka niin, että jos mulla on F#-lokrinen asteikko ja haluan käyttää tuota II-V-I -juttua niin käyttäisin sointuina G-jotain -> C-jotain -> F#-jotain... laitoin tuon (jotain) tuohon ku en oikein oo tajunnu sitä että millä perusteella ne on minkäkin tyypin sointuja, että onko tuossa II-V-I:ssä joku peruskaava että ne soinnut on aina jonkun säännön mukaan vaikka m7, 7 ja M7??? blääh no ne sointutyypit tulee sen asteikon mukaan... eli jos otetaan vaikka C duuri ni II alkais tietenkin D:llä ja siihen sitten etitään seuraavat nuotit C duuri asteikost (eli D, F, A, C --- eli D molli seiska ) ja poikkeuksia tähän juttuun on miljoonasataaviiskymmentä yhdeksänmiljoonaa. kickin it like donkeyz, swinging like monkeyz! It's all jesus. |
lxi 15.04.2004 09:04:04 | |
---|
voisko joku selittää mulle, että mikä idea tuossa II-V-I:ssä nyt on? siis mikä helvetti se on suomeksi? Sävellajin toisen, viidennen ja ensimmäisen asteen sointu peräkkäin, jazzmaailman ylivoimaisesti tyypillisin kadenssi. Yleisimmillään siis vaikka C-duurissa Dm7-G7-Cmaj7 tai D-mollissa Em7(b5)-A7-Dm7. Tähän on sitten homman monipuolistamiseksi olemassa paljon lisäjuttuja, kuten sointulaajennuksia, alt-sointuja, tritonuskorvauksia ja herratiesmitä. Ota esiin minkä tahansa jazzstandardin sointukulku, ja varmasti löydät sieltä tukun "kakkosviitosia". "Everyone is entitled to his own opinion but not his own facts." -- Daniel Patrick Moynihan |
Keppi 15.04.2004 11:00:53 | |
---|
voisko joku selittää mulle, että mikä idea tuossa II-V-I:ssä nyt on? siis mikä helvetti se on suomeksi? Tuolla teoriapalstalla on hyvä FAQ aiheesta otsikolla Sointujen laadut, asteet, käännökset ja käyttö. ...no ei vaineskaan;) |
Mako 15.04.2004 17:54:53 | |
---|
Kelpo läppää, lisää tämmöstä. Ja sain lisää luettavaakin, oivallista. I must Create a System, or be enslav'd by another Mans. I will not Reason and Compare, my business is to Create -W.Blake |
Mesa/Boogie 16.04.2004 18:25:50 | |
---|
Sitä kakkosta ei välttämättä tarvi huomioida. Soitat sen II-V osan vitosen mukaan. David Bakerin How To Play BeBop kirjasta löytyy ideoita tohon hommaan... Kannattaa tutustua myös esim. alt-asteikkoon ja kromatiikkaan. Toi on kyllä sen verran iso suo että siihen on helppo upota. |
Da Make 16.04.2004 19:02:01 | |
---|
:Läp: K: Mitä soitat II-V-I sointukiertoon? V: Soolon. :/Läp: |