 JET04.10.2011 12:44:40 (muokattu 04.10.2011 12:46:21) | |
|---|---|
velipesonen: Schubert hallitsee erinomaisesti ihmisäänen ja pianon yhteensovittamisen sekä pianon instrumenttina yleensäkin. Lauluissa on kiinnostavaa dramatiikkaa ja hyvin esitettyinä niiden dynaaminen elämä on pulppuavaa, mikä kertoo laulujen luonnollisuudesta. The Beatlesin sointimaailma on energisempi ja divergentimpi, ja ennen kaikkea melodiat Schubertin melodioita vahvemmat. Melodiat on keksitty paremmin, suurin ero Beatlesin hyväksi tulee melodialinjan eteenpäintyöntävässä rytmis-motorisessa aspektissa. Beatlesin melodiat voivat ehkä olla (..vaikka sitten, jos niin haluat..) parempia, mutta ne eivät mene yhtä moniin harmonisiin paikkoihin kuin Schubertin melodiat. Ja kuten itse kirjoitit, Schubert tekee sen luonnollisesti. Se on helpon tuntuista. Joku, jopa useat eri tahot, kyselivät että onko kappaleitten samanlaisuus muka sitten sitä yhtenäisyyttä, ja onko ainoa tapa tehdä hyvä laulusarja tai albumi tehdä läjä keskenään samanlaisia biisejä. Sitten tuli kysymyksiä tyyliin "mitä on hyvä?" tai "mitä on yhtenäinen?". Jälkimmäisen kysymisessä on jotain tolkkuakin tässä yhteydessä, mutta silti tämä keskustelunhaara on sivupolku. Kun on tosiasiassa vain tarpeen miettiä, miten voisi käydä niin hyvä tuuri, että McCartneyn 16-vuotiaana tekemä yritys imitoida isän mielimusiikkia "When Im 64" ja Harrisonin intialaisen hurahduksen tuote sitareineen sopisivat yhteen! Ei niin hyvää tuuria käynytkään. Klassisessa musiikissa yhtenäisyys tehdään sillä tavalla, että skeptisinkään ei voi olla huomaamatta kaiken moitteetonta sopimista, jos teoksen sisään tutkimusretkelle lähtee. Beatlesin "temaattisuus" on vähäistä juurikin siksi, että pojilla on ollut biisitalkoot ja on vain tahdottu levy täyteen mahd. hyviä ralleja. Big Papa sanoi että popmusiikkiin kuuluu soundien (sointivärien) aikaansaama yhtenäisyys, mutta kyllä se kuuluu taidemusiikkiinkin. 60-luvun puolivälissä Beach Boys ja Beatles intoutuivat ajatuksesta, että ennen niin hajanainen "pop-albumi" voisi olla yhtenäinen merkkiteos. Lopulta se tarkoitti kuitenkin vain siitä, että koitetaan saada joku kaikkialle ulottuva soundimaailma ja biisit joiden laatu ei heittele kamalasti. | |
 StJerky04.10.2011 12:53:21 | |
JET: Klassisessa musiikissa yhtenäisyys tehdään sillä tavalla, että skeptisinkään ei voi olla huomaamatta kaiken moitteetonta sopimista, jos teoksen sisään tutkimusretkelle lähtee. Beatlesin "temaattisuus" on vähäistä juurikin siksi, että pojilla on ollut biisitalkoot ja on vain tahdottu levy täyteen mahd. hyviä ralleja. Minusta tuntuu että useammassa tapauksessa pitäisi verrata pikemminkin yksittäistä piisiä klassiseen sävelteokseen tuossa yhtenäisyysasiassa. Poikkeuksena tietenkin todelliset teema-levyt. Ei minusta yleensä rock-levy ole sävellys, vaan kokoelma sävellyksiä. Aika itsestäänselvää tietenkin. | |
 velipesonen04.10.2011 13:01:35 | |
No anna kun kysyn vielä kerran: Millä perusteella ulkoisesti, naturalistisella tasolla vallitseva yhtenäisyys so. yhdenmukaisuus on tekemisissä laatumääreen "hyvä" kanssa? "Only rock and roll was real, everything else was unreal" - John Lennon | |
| JET 04.10.2011 13:07:47 | |
velipesonen: No anna kun kysyn vielä kerran: Millä perusteella ulkoisesti, naturalistisella tasolla vallitseva yhtenäisyys so. yhdenmukaisuus on tekemisissä laatumääreen "hyvä" kanssa? Yksittäisen kappaleen sisällä yhteys väistämättä on - siis yhtenäisyyden ja laadun välillä - jäsentelemätön, minkäänlaista, edes hämäräpiirteistä sisäistä logiikkaa sisältämätön ajatus näet ei ole kaunis. Ja kauneus on kuitenkin kai sitten jo hyvän kanssa sen verran kauas historiaan ulottuen "kollega", "käsikädessä kulkeva kaveri", että (varsinkin kun puhumme liedeistä ja poplaulusta) voimme lähteä siitä että saavuttaakseen kauneuden on oltava jollain tapaa --> yhtenäinen idean käsittelyn suhteen ja täten --> hyvyys ja yhtenäisyys ovat yhteydessä | |
| velipesonen 04.10.2011 13:24:52 | |
JET: Yksittäisen kappaleen sisällä yhteys väistämättä on - siis yhtenäisyyden ja laadun välillä - jäsentelemätön, minkäänlaista, edes hämäräpiirteistä sisäistä logiikkaa sisältämätön ajatus näet ei ole kaunis. Ja kauneus on kuitenkin kai sitten jo hyvän kanssa sen verran kauas historiaan ulottuen "kollega", "käsikädessä kulkeva kaveri", että (varsinkin kun puhumme liedeistä ja poplaulusta) voimme lähteä siitä että saavuttaakseen kauneuden on oltava jollain tapaa --> yhtenäinen idean käsittelyn suhteen ja täten --> hyvyys ja yhtenäisyys ovat yhteydessä Menetköhän nyt vähän helppoon. On muunkinlaisia yhtenäisyyden tapoja kuin naturalistinen yhtenäisyys ja on monenlaisia tapoja joilla asiat voivat liittyä toisiinsa. On myös monenlaisia kompositioita, on lyhyitä ja pitkiä, ja ajassa sijaitsevan komposition kuten musiikissa tai teatterissa kohdalla vallitsee ilmaisun suhteen eri säännöt kuin kuvataiteissa; kuvaa voi kukin katsella lyhyen tai pitkän aikaa eri tavoilla mutta musiikki käyttää aikaa pelkästään musiikintekijästä riippuvalla tavalla. Musiikillisen komposition ja eri kompositioiden ja näiden kesken vallitsevien yhteyksien tajuaminen perustuu muistin toimintaan. Musiikki on siis ei-figuratiivinen taidemuoto, pohjimmiltaan. Paitisi erilaisia yhteyksien tapoja, on myös erilaisia yhteyksien tasoja. Jos musiikinkuulija opettelee asenteen, että tullessaan kyllästyneeksi eli sillä hetkellä kun säveltäjä onnituu pitkästyttämään hänet hän vasta alkaa nauttia taiteen hienouksista, hän vain pettää itseään. "Only rock and roll was real, everything else was unreal" - John Lennon | |
 BigPapa04.10.2011 16:02:23 (muokattu 04.10.2011 16:08:07) | |
JET: Sitten tuli kysymyksiä tyyliin "mitä on hyvä?" tai "mitä on yhtenäinen?". Jälkimmäisen kysymisessä on jotain tolkkuakin tässä yhteydessä, mutta silti tämä keskustelunhaara on sivupolku. Joo, ei ole sivupolku kun kysyttiin täytyykö levyn olla yhtenäinen ollakseen hyvä. Itseäni lainaten: Neuvostoliittokin oli yhtenäinen, ainakin näennäisesti, mutta ei se niin kauhean hyväksi sitä tehnyt. Monet Sgt. Pepperin raidat ovat varsin irrallisia kokonaisuuteen nähden. Levyä on kuitenkin mietitty kokonaisuutena, eikä vain kokoelmana yksittäisiä kappaleita. Toiseksi viimeisellä raidalla ensimmäisen kappaleen teema palaa uudelleen. Poplevyllä soundimaailmakin vaikuttaa kuulokuvan yhtenäisyyteen ja eheyttää kokonaisuutta. Hienoja biisejä Pepperillä kaikki, kaikkityynni ja aivan loistelias tuotanto. Kappaleet on liitetty toisiinsa saumattomasti ilman taukoja, mikä myös oli uutta. McCartneyn ideasta lähtenyt teema fiktiivisestä orkesterista ylsi innovaatioihin myös LP-levyn paketoinnissa. | |
 Ukko04.10.2011 18:44:08 | |
BigPapa: Joo, ei ole sivupolku kun kysyttiin täytyykö levyn olla yhtenäinen ollakseen hyvä. Itseäni lainaten: Kappaleet on liitetty toisiinsa saumattomasti ilman taukoja, mikä myös oli uutta. McCartneyn ideasta lähtenyt teema fiktiivisestä orkesterista ylsi innovaatioihin myös LP-levyn paketoinnissa. Teos on tietyllä tapaa vallankumouksellinen, ja vieläpä onnistunut sellainen. Vastaavana tulee mieleen 70 luvulta Rick Wakemanin King Arthur levy. COVS jäsen nro 6 | |
| JET 04.10.2011 19:27:45 | |
BigPapa: Kappaleet on liitetty toisiinsa saumattomasti ilman taukoja, mikä myös oli uutta. McCartneyn ideasta lähtenyt teema fiktiivisestä orkesterista ylsi innovaatioihin myös LP-levyn paketoinnissa. :D "Idea fiktiivisestä orkesterista ylsi innovaatioihin" tarkoittaa todellisuudessa sitä, että bändi halusi kokeilla jotain uutta ja äkkäsi, että fanit haluavat lukea lyriikat - lopulta tekivät kuluttajaystävällisen kansivihkosen. Wau mikä taiteellinen innovaatio! Ei liity edes musiikkiin. Beatles on niin suosittu, että sitä saa kehua ilman perusteita. Ja orkesteri-sanan käyttäminen ei ole suotavaa rockbändistä kertoiltaessa. Velipesonen: oletko siis mitä mieltä? Filosofiasi on kiinnostavaa. Millaisia yhtenäisyyden muotoja voi olla kuulumatta laatumääreen "hyvä" alle? Ja mitkä ovat - onko mikään - välttämätön? | |
| JET 04.10.2011 19:29:38 | |
Ukko: Teos on tietyllä tapaa vallankumouksellinen, ja vieläpä onnistunut sellainen. Vastaavana tulee mieleen 70 luvulta Rick Wakemanin King Arthur levy. Tästähän puhuttiin! Onko kyseessä teos vai joukko teoksia? Beatlesin lauluja vastaan minulla ei ole mitään. On hyviä, huonoja, on loistavia. Help! muodostaa ajattomimman kimaran. | |
 texjazz04.10.2011 20:36:45 | |
Valkoisella tuplalla on kohtuu huonoja biisejä ja osa klassikoita. Levyn pitäisi kai olla keskinkertainen, mutta juuri tuosta ihmeellisestä repalaisuudesta johtuen siitä muodostuu merkillisen kiehtova levy. Ja siihen päälle pippuriksi kun heittää tietämyksen tekoprosessista, niin kiehtovuus vain lisääntyy. Onneksi Ringo ei lähtenyt lopullisesti. Kaikki on jo tehty. | |
| BigPapa 04.10.2011 21:58:00 | |
JET: : Beatles on niin suosittu, että sitä saa kehua ilman perusteita. Beatles on siksi niin suosittu, että se teki paljon hyvää musiikkia ja saumattomia levykokonaisuuksia. Jos sinä, anonyymi, et pidä Beatleseistä, se ei tarkoita sitä, että voisit jotenkin perusteettomasti kumota Beatlesien ansiot ja merkityksen. | |
 nottamus04.10.2011 22:34:15 (muokattu 04.10.2011 22:41:35) | |
alla on kommenttini White Albumista. every dog has its day | |
| nottamus 04.10.2011 22:36:46 | |
Valkoisen tuplan magia selittyy myös sen äärimmäisen laajallla tyylispektrillä, joka pysyy tiukasti nipussa. Voidaan hyvällä syyllä todeta, että tällä tuplalla kombo kävi läpi siihenastisen popmusiikin koko historian. Se on ainutlaatuisen komea esitys. every dog has its day | |
| JET 05.10.2011 12:46:11 | |
BigPapa: Beatles on siksi niin suosittu, että se teki paljon hyvää musiikkia ja saumattomia levykokonaisuuksia. Jos sinä, anonyymi, et pidä Beatleseistä, se ei tarkoita sitä, että voisit jotenkin perusteettomasti kumota Beatlesien ansiot ja merkityksen. Mitä? =) Kirjoitin "Beatles on niin suosittu, että sitä saa kehua perusteitta". Se ei ole selitys sille, miksi yhtye on suosittu. (Jos se olisi ollut selitys, siinä olisi ollut "siksi"-sana). Et ilmeisesti ole lukenut ketjua laisinkaan, muuten olisit huomannut että olen kehunutkin yhtyettä, monta kertaa. | |
| JET 05.10.2011 12:48:38 | |
nottamus: Valkoisen tuplan magia selittyy myös sen äärimmäisen laajallla tyylispektrillä, joka pysyy tiukasti nipussa. Voidaan hyvällä syyllä todeta, että tällä tuplalla kombo kävi läpi siihenastisen popmusiikin koko historian. Se on ainutlaatuisen komea esitys. Hmm. Joten useimmat mustat genret, kuten soul ja jazz, ovat kyllä aika vähissä valkoisella tuplalla. Ja yhtenäisyyttä albumissa ei ole ollenkaan. Monihan on koittanut veistellä jotain sellaista sanaleikkiä, että albumin yhtenäisyys tulee epäyhtenäisyydestä, mutta sehän on paradoksi. Mutta mielestäni Prince, Beach Boys tai Rollaritkaan ole tehneet aitoja temaattisia teoksia, esimerkiksi. Ei se ole Beatlesin häpeä. | |
| velipesonen 05.10.2011 13:47:48 (muokattu 05.10.2011 13:49:28) | |
JET: Hmm. Joten useimmat mustat genret, kuten soul ja jazz, ovat kyllä aika vähissä valkoisella tuplalla. Hmm, Obladi on bluebeatia eli skata, Yer Blues on bluesia ja Honey Pie vanhaa foksia eli jatsia. Why Don't We Do It in the Road? on soulia, Sexy Sadie käy soulballadista. Hyvin soulahtavasti elehtii myös Savoy Truffle. Martha My Dear tapailee ragtimea joka on jatsia sekin, omalla tavallaan. Yleisesti ottaen Beatlesin soundi ja sävelmät ovat mustuuden läpitunkemia. JET: Ja yhtenäisyyttä albumissa ei ole ollenkaan. Ja mikäs tekee yhtenäisestä hyvää? "Only rock and roll was real, everything else was unreal" - John Lennon | |
| BigPapa 05.10.2011 14:01:44 | |
Täytyykö levyn olla yhtenäinen ollakseen hyvä. | |
 Kailis05.10.2011 14:36:32 | |
velipesonen: Hmm, Obladi on bluebeatia eli skata, Yer Blues on bluesia ja Honey Pie vanhaa foksia eli jatsia. Why Don't We Do It in the Road? on soulia, Sexy Sadie käy soulballadista. Hyvin soulahtavasti elehtii myös Savoy Truffle. Martha My Dear tapailee ragtimea joka on jatsia sekin, omalla tavallaan. Yleisesti ottaen Beatlesin soundi ja sävelmät ovat mustuuden läpitunkemia. Ja mikäs tekee yhtenäisestä hyvää? Pistin plussan. Ronttimus: Aiheeseen: Söin juuri luomupaahtoleipää. Vitutti kun maistui niin paskalta. | |
| JET 05.10.2011 15:51:36 | |
BigPapa: Täytyykö levyn olla yhtenäinen ollakseen hyvä. Ei, ja se oli alkuperäinen pointtini. Help! on tästä, viimeinkin oivaltamastasi syystä Beatlesin paras levy. Siis vaikkei se ole sen yhtenäisempi - on jopa epäyhtenäisempi - kuin Sgt. Pepper, se on paras, koska poplevyjen ansio ei yleisesti olekaan yhtenäisyys kuten laulusarjoissa tai sinfonioissa. Sen takia että poplevyt ovat hajanaisia, se millä on eniten hyviä biisejä, parhaat biisit ja vähiten huonoja biisejä, on albumina paras. Help!-levyllä on erittäin hyvin tehtyjä lauluja, kuten kappaleet 1, 6, 7, 12 ja 13. | |
| BigPapa 05.10.2011 16:09:36 (muokattu 05.10.2011 18:40:12) | |
JET: Ei, ja se oli alkuperäinen pointtini. Help! on tästä, viimeinkin oivaltamastasi syystä Beatlesin paras levy. Siis vaikkei se ole sen yhtenäisempi - on jopa epäyhtenäisempi - kuin Sgt. Pepper, se on paras, koska poplevyjen ansio ei yleisesti olekaan yhtenäisyys kuten laulusarjoissa tai sinfonioissa. Sen takia että poplevyt ovat hajanaisia, se millä on eniten hyviä biisejä, parhaat biisit ja vähiten huonoja biisejä, on albumina paras. Help!-levyllä on erittäin hyvin tehtyjä lauluja, kuten kappaleet 1, 6, 7, 12 ja 13. Ole vain vapaasti tätä mieltä. Minä olen erimieltä. Tätähän kysyin jo aiemmin, mutta varsinaista vastausta lienee turha odottaa. Levyjen yhtenäisyys tai epäyhtenäisyys ei ole mikään itseisarvo. Turhempaa hommaa tuskin on kuin asetella Beatlesien levjä paremmuusjärjestykseen, tai ylipäätään mitään levyjä, varsinkin vertailemalla poplevyjä ja -sävellyksiä klassisiin. Se mikä jollekin on oikein upee mahtava ja hyvä, ei sitä toiselle ehkä ole. Tälläisessä keskustelussa ei ole oikein mitään varsinaista pointtia, muuta kuin oman mielitekonsa julkituominen. Ja sekin joillakin anonyymiyden verhon suojassa. Ei oikein lisää mielipiteen ja sanomisten painoarvoa, kun ei tiedä sen kummemmin keskustelijan taustaa tai muutakaan CV:tä esim. musiikin parissa. Sitä paitsi on jo todettu Sgt Pepperin olevan yhtenäinen kokonaisuus. Ja hyvä sellainen. Sille et voi mitään, etkä sitä muuttaa. Ja taisinpa todeta, että kaikki Beatles levyt ovat hyviä riippumatta siitä verrataanko niitä mihinkään, vai ollaanko vertaamatta. Amen. | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)