Keskustelua raskaammasta musiikista ›

pahaeno: Niin, musiikillisesti rajoittuneita löytyy joka genrestä.
 
Sanoo mies, joka kirjoitti Opethin ketjuun seuraavan:
 
Jos musa ei groovaa, se ei ole musiikkia. Ihan sama onko dödöä tai doomia tai mitä tahansa. Ainoastaan paskassa musassa ei groovea ole, mutta paska musiikki ei oikein musiikkia olekkaan.
 
Kukakohan on se "musiikillisesti rajoittunut"...?

pahaeno: No mutta sittenhän sulla on varmastikkin kivastikkin Metallicat hallussa niinkuin haluat tässä komeesti julki tuoda. Mitä tuohon loppuun tulee tuosta pätemisestä niin tää sun tekstin alkuosa on yksi kovimmista pätemisistä tässä ah niin viihdyttävässä ketjussa. Heippa!
 
Eihän näissä sun jutuissa ole mitään tolkkua. Ensin huutelet jotain päätöntä ja kun sinulle koitta vastata, niin taas tule täyslaidallinen diipadaapaa. Eiköhän tämä ole tässä.

Wild String Of Voodoo Strat: Sanoo mies, joka kirjoitti Opethin ketjuun seuraavan:
 
Kyllä, kirjoitin tuon. (edit: Eikö siis dödössä olekkaan groovea?)
 
Kukakohan on se "musiikillisesti rajoittunut"...?
 
Minä, sinä, hän, me, te ja he. Kaikilla tuntuu olevan se oma sokea kohtansa.
 
edit: Mutta siltikin jäin tätä groove-juttua miettimään. Jos musiikissa ei ole groovea niin eihän se pysy kasassa vaan hajoaa kuin ne kuuluisat Jokisen eväät. Ilman groovea musiikista ei saa kiinni. Onko musiikki silloin musiikkia vai jotain hälyä/melua. Musiikkilajista riippumatta groove on olemassa, ehkä ainoastaan joku free jaska on sellaista mistä en tahdo kiinni saada, mutta sen otan mielelläni oman rajoitteisuuteni piikkiin.

Rhapa: Eihän näissä sun jutuissa ole mitään tolkkua. Ensin huutelet jotain päätöntä ja kun sinulle koitta vastata, niin taas tule täyslaidallinen diipadaapaa. Eiköhän tämä ole tässä.
 
Myönnän, onhan tuo aikalailla tuota diipadaapaa, mutta toki tiesin sohivani muurahaispesää ja hieman provosoivassa mielessä. Ihan hyvää teksiä tuli joiltain, joiltain ei. Viihdyttävää tekstiä kaikki silti. Mutta joo, eihän mun tänne ketjuun kannata kirjoitella koska melkeinpä aina menee sohimiseksi, joten kuten todettu, eiköhän tämä ollut tässä.

Täällä ku tästä DM:stä puhuttiin niin aattelin sitte pitkästä aikaa iskeä levysoittimeen. Kuulostaa mukamas paljon paremmalta ku sillon ilmestyessään.

http://loureedmetallica.com/news/iced-honey
 
Taas lisää lyriikoita.

Näin viime yönä unta et olin soittamassa kitaraa (KH-LTD :) Metallican keikalla. Paikalla oli kyllä vaan Lersu ja Jaymz, joista jälkimmäinen jamitteli trumpetilla jonkun tummaihoisen puhaltajan kanssa. Hetukka oli aika hyvä trumpetisti, muuten. Ja mun kitarasoundi oli hyvä.

Mä aikoinaan muistan kun jätkät leikkas hiukset ja julkas Loadin. Vittu, että vihasin niitä sillon. Vaikka salaa jotenkin tykkäsinkin Hero of the Day:sta. Pyöris jossain Jyrki-ohjelmassa tosi tiuhaan. Sitten tuli Re-Load ja se vasta paskaa olikin. Memory remainsista tykkäsin jotenkin mutta esim. Fuelista en ja pidä kauheesti edelleenkään. No sitten tuli Carage inc. ja S&M. Silloin tiesin, että peli oli menetetty. Se oli kauheaa. Bändi mikä on julkaissut maailman parhaat hevi-levyt suoltaa tälläistä veriripulia. Mutta sitten toivon kipinä tuli ja alkoi kuulua huhuja uudesta levystä. Sitten alkoi kuulua huhua, että levy oli rankkaa ja jossain jopa sanottiin, että jatko Justicelle. Silloin olin jo vähän iloisempi. Mutta kun levy lopulta tuli niin lähti kyllä pohja elämältä. Ei saatana tää on maailman paskin bändi ajattelin silloin. No kiinnostus lopahti. Keikkoja kyllä kävin kattomassa. No vuoden etenivät ja alkoi taas kuulua huhuja uudesta levystä. Ei kyllä käynyt mielessä, että sieltä mitään hyvää tulisi ja siksi Death Magnetic ei ollut mulle pettymys. Levy on suorastaan ihan täyttä paskaa. Eikä vähiten soundien takia. Siinä on kyllä jotain ihan siistejä juttuja mutta tosiaan soundit ja rakenteet ja Jamesin laulu on sellaista paskakasaa, että ei vaan jaksa.
Mutta nyt näin myöhemällä iällä olen huomannut, että Loadista ja Re-loadista kun ottaa parhaat palat niin niistä saa ihan kelpo levyn.
Ja sen sanon, että jos Metallica olisi lopettanut uransa Live Shittiin niin kyseessä olisi helposti maailman paras bändi!!!!!
Toki aikoinaan Blackkin oli todella kova mutta siihen on jo kyllästynyt.

Mä aikoinaan muistan kun jätkät leikkas hiukset ja julkas Loadin. Vittu, että vihasin niitä sillon. Vaikka salaa jotenkin tykkäsinkin Hero of the Day:sta. Pyöris jossain Jyrki-ohjelmassa tosi tiuhaan. Sitten tuli Re-Load ja se vasta paskaa olikin. Memory remainsista tykkäsin jotenkin mutta esim. Fuelista en ja pidä kauheesti edelleenkään. No sitten tuli Carage inc. ja S&M. Silloin tiesin, että peli oli menetetty. Se oli kauheaa. Bändi mikä on julkaissut maailman parhaat hevi-levyt suoltaa tälläistä veriripulia. Mutta sitten toivon kipinä tuli ja alkoi kuulua huhuja uudesta levystä. Sitten alkoi kuulua huhua, että levy oli rankkaa ja jossain jopa sanottiin, että jatko Justicelle. Silloin olin jo vähän iloisempi. Mutta kun levy lopulta tuli niin lähti kyllä pohja elämältä. Ei saatana tää on maailman paskin bändi ajattelin silloin. No kiinnostus lopahti. Keikkoja kyllä kävin kattomassa. No vuoden etenivät ja alkoi taas kuulua huhuja uudesta levystä. Ei kyllä käynyt mielessä, että sieltä mitään hyvää tulisi ja siksi Death Magnetic ei ollut mulle pettymys. Levy on suorastaan ihan täyttä paskaa. Eikä vähiten soundien takia. Siinä on kyllä jotain ihan siistejä juttuja mutta tosiaan soundit ja rakenteet ja Jamesin laulu on sellaista paskakasaa, että ei vaan jaksa.
Mutta nyt näin myöhemällä iällä olen huomannut, että Loadista ja Re-loadista kun ottaa parhaat palat niin niistä saa ihan kelpo levyn.
Ja sen sanon, että jos Metallica olisi lopettanut uransa Live Shittiin niin kyseessä olisi helposti maailman paras bändi!!!!!
Toki aikoinaan Blackkin oli todella kova mutta siihen on jo kyllästynyt.
 
Kyllä aikanaan kun Load tuli ulos, niin se oli ihan täyttä paskaa varmaan suurimmalta osalta sen takia, koska oltiin ajauduttu niin kauas siitä musiikista johon ite Metallicassa tykästyin. Mutta kuitenkin nyt kun aikaa on kulunut ja toi hevimusa ei oo se ainoo ja paras musiikkityyli maailmassa, niin ihan ookoo levyjä ovat molemmat sekä Re-Load ja etenkin Load. Hyvin soittettu (myös Lars), hyvin sovittettu ja hyvät saundit, siis ihan oikeaa musaa eikä mitään säälittävää räpellystä. Ja soitto kulki erinomaisesti myös livenä tuolloin.
 
Kyllä mä silti pidän Metallicaa nimenomaa Metallicana aikavälillä Kill 'em All - And Justice For All. Se jälkeen siitä tuli jotain muuta vaikka hyviä levyjä vielä pari tulikin.

Jucciz: Lightning
 
Siksipä ne on ihan hyllyssäkin ostettuina. Debyytti ei ollut aivan huono sekään, mutta nuoruuden raivo(TM) ei ihan riitä kompensoimaan "punalangatonta" ja paikoin tylsää biisimateriaalia - joskin pari helmeäkin joukkoon mahtuu.
 
Justicen jälkeen levytetty materiaali onkin sitten ollut yhdentekevää.
 
Kiteytit aika hyvin miun ajatukset debyytistä, mut oon kyllä vähä samaa mieltä myöskin Lightningista ku ekastakin. Ei se niin tylsä oo ku Killemall, mut joteki ne 4 keskimmäistä kappaletta ei vaa oo hyviä. Noihin neljään kuuluu Bell tolls, Fade to Black, Trapped Under Ice ja Escape, joista kaks viimestä ei oo koskaa ollu miulle mitää muuta ku täytekappaleen kuulosia nuoruuden vimmassa väännettyjä mukanerokkuuksia (tosin kadehdin niitä jotka oikeesti noista kappaleista tykkäävät, nehän yksinkertasesti saa vaan enemmän irti tosta hommasta ku mie nakatessani paskat niille) ja kahesta ekasta on jälellä lähinnä tyhjäks kolutut, hiiltyneet ja savuavat kuoret jotka Winampissa soimaan pyörähtäessään on tuomittu skippautumaan pois varmaan hamaan maailmantappiin asti.
 
Aika monet on tuoneet esiin hyviä pointteja siihe, miks DM ei ois hyvä ja sen takia hämmentääki ku en oikeestaa tajua miks tuo levy kuulostaa omaan korvaan keskivertomusiikkijulkasua paremmalta. Ei miusta ne kappaleet tunnu siltä että poikien on ollu pakko saaha se levypalapeli valmiiks ja ku ei tunnu palaset osuvan kohillee ni sit leikkaillaa ja liimaillaan väkinäisellä meiningillä, ainoastaan The Day kärsii tästä loppupään irtonaisen riffimöykkynsä kanssa. Myöskin Loadit ja Stanger on hyviä omalla tavallaan, johtuu kai siitä että mie en oo ikinä miettiny et tietyn bändin täytys aina tehä tietynlaista musiikkia ja jos tekee ni se on hirveen monen mielestä väärin tai jotain muuta valittamisen arvosta (Mikael Åkerfeldt sano tähän bändin samantyylisyydessä pysymiseen liittyen aika asiallista juttua Heritagen erikoispainoksen dvd:n dokumentillä, Heritagella Opeth teki jollain tasolla saman asian ku Metallica Loadeilla, eli teki vähä tiukemman käännöksen musiikkityylissään).
 
Ei pitäs olettaa mitään vaa yrittää löytää hyviä puolia siitä mitä tarjotaan, elämässä joutuu aina pettymään jos olettaa aina kaikesta jotain tiettyä (Metallicalta sitä uutta Justicea tai Puppetsia) sitte ku ei omat oletukset täyty ni taas suututaan ja haukutaan. Eihä tää kaikilla tietekää oo näin, voi se olla että se levyn huonous on juurikin niistä kappale-levykokonaisuuden yhteensopivuusjutuista tai levyn miksaus tai äänimaailma ei oo onnistunu, joillaki tälläset asiat voi haitata nii ettei kehtaa kuunnella. Ei oo yksinkertasia tälläset hommat ku kukaan ei kuitekaa pysty täysin selventämään toisille niitä pienimpiä tekijöitä mielipiteisiinsä liittyen ku netissä isompienki tekijöiden selvittämisessä on ongelmia, onha netti nyt ehkä huonoin paikka käydä oikeeta rakentavaa keskustelua maan päällä.
 
Ai nii, kukas tässä nyt on mistää asiallisesta keskustelusta puhunukkaam.

Stalkah: Kiteytit aika hyvin miun ajatukset debyytistä, mut oon kyllä vähä samaa mieltä myöskin Lightningista ku ekastakin. Ei se niin tylsä oo ku Killemall, mut joteki ne 4 keskimmäistä kappaletta ei vaa oo hyviä. Noihin neljään kuuluu Bell tolls, Fade to Black, Trapped Under Ice ja Escape, joista kaks viimestä ei oo koskaa ollu miulle mitää muuta ku täytekappaleen kuulosia nuoruuden vimmassa väännettyjä mukanerokkuuksia (tosin kadehdin niitä jotka oikeesti noista kappaleista tykkäävät, nehän yksinkertasesti saa vaan enemmän irti tosta hommasta ku mie nakatessani paskat niille) ja kahesta ekasta on jälellä lähinnä tyhjäks kolutut, hiiltyneet ja savuavat kuoret jotka Winampissa soimaan pyörähtäessään on tuomittu skippautumaan pois varmaan hamaan maailmantappiin asti.
 
Aika monet on tuoneet esiin hyviä pointteja siihe, miks DM ei ois hyvä ja sen takia hämmentääki ku en oikeestaa tajua miks tuo levy kuulostaa omaan korvaan keskivertomusiikkijulkasua paremmalta. Ei miusta ne kappaleet tunnu siltä että poikien on ollu pakko saaha se levypalapeli valmiiks ja ku ei tunnu palaset osuvan kohillee ni sit leikkaillaa ja liimaillaan väkinäisellä meiningillä, ainoastaan The Day kärsii tästä loppupään irtonaisen riffimöykkynsä kanssa. Myöskin Loadit ja Stanger on hyviä omalla tavallaan, johtuu kai siitä että mie en oo ikinä miettiny et tietyn bändin täytys aina tehä tietynlaista musiikkia ja jos tekee ni se on hirveen monen mielestä väärin tai jotain muuta valittamisen arvosta (Mikael Åkerfeldt sano tähän bändin samantyylisyydessä pysymiseen liittyen aika asiallista juttua Heritagen erikoispainoksen dvd:n dokumentillä, Heritagella Opeth teki jollain tasolla saman asian ku Metallica Loadeilla, eli teki vähä tiukemman käännöksen musiikkityylissään).
 
Ei pitäs olettaa mitään vaa yrittää löytää hyviä puolia siitä mitä tarjotaan, elämässä joutuu aina pettymään jos olettaa aina kaikesta jotain tiettyä (Metallicalta sitä uutta Justicea tai Puppetsia) sitte ku ei omat oletukset täyty ni taas suututaan ja haukutaan. Eihä tää kaikilla tietekää oo näin, voi se olla että se levyn huonous on juurikin niistä kappale-levykokonaisuuden yhteensopivuusjutuista tai levyn miksaus tai äänimaailma ei oo onnistunu, joillaki tälläset asiat voi haitata nii ettei kehtaa kuunnella. Ei oo yksinkertasia tälläset hommat ku kukaan ei kuitekaa pysty täysin selventämään toisille niitä pienimpiä tekijöitä mielipiteisiinsä liittyen ku netissä isompienki tekijöiden selvittämisessä on ongelmia, onha netti nyt ehkä huonoin paikka käydä oikeeta rakentavaa keskustelua maan päällä.
 
Ai nii, kukas tässä nyt on mistää asiallisesta keskustelusta puhunukkaam.
 
Hyvin sanottu, plussa!

markku jokela: Kyllä aikanaan kun Load tuli ulos, niin se oli ihan täyttä paskaa varmaan suurimmalta osalta sen takia, koska oltiin ajauduttu niin kauas siitä musiikista johon ite Metallicassa tykästyin. Mutta kuitenkin nyt kun aikaa on kulunut ja toi hevimusa ei oo se ainoo ja paras musiikkityyli maailmassa, niin ihan ookoo levyjä ovat molemmat sekä Re-Load ja etenkin Load. Hyvin soittettu (myös Lars), hyvin sovittettu ja hyvät saundit, siis ihan oikeaa musaa eikä mitään säälittävää räpellystä. Ja soitto kulki erinomaisesti myös livenä tuolloin.
 
Kyllä mä silti pidän Metallicaa nimenomaa Metallicana aikavälillä Kill 'em All - And Justice For All. Se jälkeen siitä tuli jotain muuta vaikka hyviä levyjä vielä pari tulikin.
 
No siis täsmälleen näin!

http://loureedmetallica.com/news/lou-lars-interviewed-by-fantastico
 
Video ku Larssi ja Lou haastiksessa.
 
E: mitää selvää saa, ihme paskaa pölinää päällä.

trashjones: http://loureedmetallica.com/news/lou-lars-interviewed-by-fantastico
 
Video ku Larssi ja Lou haastiksessa.
 
E: mitää selvää saa, ihme paskaa pölinää päällä.
 
HEhe.. Nyt halutaan pimittää tietoja.

Stalkah: Kiteytit aika hyvin miun ajatukset debyytistä, mut oon kyllä vähä samaa mieltä myöskin Lightningista ku ekastakin. Ei se niin tylsä oo ku Killemall, mut joteki ne 4 keskimmäistä kappaletta ei vaa oo hyviä. Noihin neljään kuuluu Bell tolls, Fade to Black, Trapped Under Ice ja Escape, joista kaks viimestä ei oo koskaa ollu miulle mitää muuta ku täytekappaleen kuulosia nuoruuden vimmassa väännettyjä mukanerokkuuksia (tosin kadehdin niitä jotka oikeesti noista kappaleista tykkäävät, nehän yksinkertasesti saa vaan enemmän irti tosta hommasta ku mie nakatessani paskat niille) ja kahesta ekasta on jälellä lähinnä tyhjäks kolutut, hiiltyneet ja savuavat kuoret jotka Winampissa soimaan pyörähtäessään on tuomittu skippautumaan pois varmaan hamaan maailmantappiin asti.
 
Olen kyllä samaa mieltä For Whom the Bell Tollsin ja Fado to Blackin tylsyydestä, mutta sen sijaan mä kyllä tykkään Escapesta ja Trapped Under Icesta, vaikka en kyllä yhtä paljon kuin levyn kahdesta ekasta biisistä ja Creeping Deathista, jotka on kaikki kolme parasta mitä Metallica ikinä teki. Ride the Lighning taitaa kuitenkin olla omasta mielestäni se Metallican paras levy. Puppets oli mun mielestä ehkä vähn semmoinen uudelleentehty Ride the Lighning, vaikka silläkin on hyviä biisejä. Justicella on paskat soundit ja liikaa tavaraa ahdettu biiseihin, eli vähän kuten Death Magneticilla, mutta erona kuitenkin se, että Justicella riffit ovat hyviä.

JIRPPI: Fado to Black
 
Metallica se vaan jaksaa aina yllättää kokeiluillaan
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fado

Katselin eilen illalla ensimmäistä kertaa S&M dvd:ltä löytyvän dokumentin sinfonian teosta. On kyllä mielenkiintoista katseltavaa. Aloin taas kaipaamaan Jasonia takaisin bändiin. Jotenkin tuo persoonallisuus on enemmän "metallicamainen".

JIRPPI: Olen kyllä samaa mieltä For Whom the Bell Tollsin ja Fado to Blackin tylsyydestä
 
Ja mää ku luulin että ne on levyn parhaat piisit "The Call of Ktulun" ohella.

StJerky: Ja mää ku luulin että ne on levyn parhaat piisit "The Call of Ktulun" ohella.
 
Eihän ne. Ktulu tosiaan parhaimmistoa, mutta kyllä for whom the bell tollsin pesee ralli nimeltään Fight Fire With Fire