Kitarat: kitarakamat ›

Eli kertoisko joku minkälaisia eroja(muitakin kun hinta)on nimenomaan Fenderin Telecastereissa USA-Mexico-Japan..jne

Yleisesti ottaen Meksikolaiset ovat halvimipia, mistä kukin saa tehdä omat päätelmänsä. Jenkkivehkeissä on sitten kuuleman mukaan vaihtelevaa laatua: samasta pakasta vedetty saattaa olla joko loistoyksilö tai sitten täysi susi. Japanilaiset tuntuvat olevan kaikista tasalaatuisimpia ja niissä hinta/laatusuhde on parhaiten kohdallaan. Edullisimmin huippukepin saa etsimällä käsiinsä hyvän japanilaisen yksilön ja vaihtamalla siihen mahdollisesti uudet mikit, virittimet ja vaikkapa satulan. Silti hinta jää huomattavasti alle sen, mitä vastaavalaatuisista jenkkiyksilöistä joutuisi köyhtymään.
 
Sama homma pätee ilmeisesti myös Stratocastereihin: Japsin ostaessa saa kaikista todennäköisemmin vastinetta rahalleen. Itselläni on kaksi jenkkistratoa, yksi japsistrato ja yksi japsitele.

Tuttu soitinmyyjä sanoi 90-luvulla tehdyistä jenkkistratoista, että jenkit olivat laadultaan todella vaihtelevia ja ihan täysiä susia oli joukossa paljon. Tuolloin mexikolaiset olivat kuulemma keskimäärin melko paljonkin laadukaampia ja vaativat paljon vähemmän säätöä kuin jenkit. Nykytilanteesta en sitten tiedä.
 
EDIT: Ja japsit ovat tunnettuja laadukkuudestaan käsittääkseni.

Tuo jenkkien taydellinen susius on aika epämääräistä. Onhan niissä eroja, mutta että mikä on täysi susi?

Joo, luottakaa ihmiset korvaa ja näppituntumaan. Ei kitaroita statsien perusteella osteta. Kannattaa muistaa, että kitarat on aina yksilöitä. Mutta mitä ite oon telejä testannut niin on tullut vastaan hyviä ja huonoja texmexejä, japseja ja jenkkejä. Kokeileva löytää hyvän yksilön edullisesti.

Tuo jenkkien taydellinen susius on aika epämääräistä. Onhan niissä eroja, mutta että mikä on täysi susi?
 
Komppaan edellistä... Eli Fenkun haukkuminen tuntuu olevan muotijuttu vuodesta toiseen ja hinnan ja laadun välinen suhde on jokaisen itse arvioitavissa. Liian usein kuulee kaverin haukkuvan jotain kallista Fenkkua maanantaikappaleeksi vain koska liikkeen hemmo ei ole ehtinyt/jaksanut säätää intonaatiota ja kaularautaa kohdalleen... (Nimimerkillä "Liian monta kertaa vierestä seurannut"')
 
Oman kokemukseni mukaan juuri ameriikan ihmeet ovat varsin tasalaatuisia ja yhtään TODELLA huonoa yksilöä ei ole käteen sattunut. Meksikoissa tätäkin tapahtuu - Squiereista nyt puhumattakaan. Taatusti liki jenkin veroisia (tai jopa parempia) mehikoita löytyy, mutta uskallan väittää että keskiarvona mehikot häviävät kirkkaasti jenkeille.

Tässä kun on nyt juttua usa-jpn-mex, niin en saanut selville missä Esquire custom GT kitarat valmistetaan.
http://www.fender.com/products/show.php?partno=0262200
Fender USA sivuille olis tommonen linkki, lieneekö silti jenkki?

Niin onko tietoa? Luulisi hinnan perusteella mehikoksi.

Muistakaa että stratoa valittaessa on vain yksi kriteeri. Sen on oltava isolapainen.

eikös joissain japsiteleissä ole poikettu hieman perinnemallista ja kielet eivät mene rungon läpi? Eihän tuo kitarasta huonoa tee, mutta jos tahtoo perinteiset speksit niin sitten sillä voi jo olla väliä. Soundieroja en lähde spekuloimaan, kun en ole erityisemmin noihin kitaroihin tutustunut.

Nykyään saa jo uuden Jenkki Telen n.1200 eurolla. Ja nämä kaikki uudemmat tuotokset (American mallit) ovat kyllä järjestäen ollut mainioita kappaleita. Ei ainakaan omiin näppeihin ole huonoa American:ia osunut. American Standardeissa oli mun mielestä jonkun verran laadun vaihtelua enemmän, mutta kyllä nekin suurimmaksi osaksi on hyviä Telejä. Tietty toi talla voi olla joillekkin Tele friikeille kirosana, kun on 6 tallapalaa. Mun mielestä se on hienovireen kannalta parempi ratkaisu. Soundieroa en kyllä itse kuule, mutta jotkut niin väittävät että eroa on

eikös joissain japsiteleissä ole poikettu hieman perinnemallista ja kielet eivät mene rungon läpi?
 
"Top Loader" -tallaa oli Telecastereissa jo 50-luvulla. Kyllähän se hieman muuttaa soundia, aivan kuten 6 tallapalaakin (vielä vähemmän...) mutta jos joku väittää nuo 100% varmasti kitaran soundin perusteella erottavansa niin epäilen...

eikös joissain japsiteleissä ole poikettu hieman perinnemallista ja kielet eivät mene rungon läpi?
 
hulabula-mutu-mutu. Kyllähän joissain (pre-1995 tms) Meksikon malleissakin on "ei string-thru". Ei sitten niin mitään merkitystä mielestäni. Tosin jotkut väittävät että sustainia on enemmän, jotkut että vähemmän. Ja top loaderilla kielien taivettelu helpompaa. Mutta who gives a f...
 
Runko on telessä joko saarnia ("pohjoista"/"eteläistä"), leppää, ja joissain halvemmissa meksikon tai japsimalleissa poppelia / lehmusta. Ei liene suurta merkitystä loppupeleissä.
 
Tallaa on periaatteessa moderni ja vintage (jossa kielekkeet), ja vintagessa 6 tallapalaa tai sitten brass tai steel kolme "tynnyri" (joista myös kompensoitu paremmin hienovirittyvä versio). Tallamikissä joko brass tai steel pohjalevy, tai sitten ei. Mikkejä on moneksi, perus Fenkkumikit on '52 original vintage. Siitä hitu ylikäämitetyt versiot ovat Nocaster tai Texas (Special) Tele. Ilmeisesti yleinen kustomointi on '52RI kaulamikki ja nocaster-tallamikkit kombinaatio. Mikkejä on tietysti useita muitakin... classic- ja Highway-malleissa on ihan OK mikit (ovat samat kaikissa noissa), mutta tallamikki saundaa ainakin 50s mallissa liian ohuena (siinä ei muuten ole metallilevyä mikin alla). MIekissä tietysti mallista riippuen tarjolla sekä Alnicoa että ei.
 
Radius on vintage 7.25 tai sitten modernimpi 9.5 tai jopa 12 tuumaa. Nauhat joko medium jumbo tai pienemmät vintage. Otelauta on vaahteraa (joko liimattu tai sitten yksiosainen) tai ruusupuuta (aina liimattu vaahterakaulaan). Kaulan leveys (satulan kohdalta) vaihtelee muistaakseni n. 41-43mm välillä. Kaikissa Fenkuissa muovinen satula. Virittimet joko vintage (jossa kielen pää tungetaan sisälle) tai sitten ei. Meksikon ja Amerikan malleissa (vuodesta 1998) on samat sisuskalut, eli switchit ja potikat jne, japseissa on 1990-luvun alusta lähtien ollu huonommat.
 
jne.

www.tdpri.com
 
EDIT: Jim Campilongo soittaa top loaderilla (vm 1959): http://www.jimcampilongo.com/mp3.shtml