Yleistä keskustelua musiikista ›

poppamies: Kyllä mä oon Big papan kans samaa mielto että ei ole oikeastaan kuin klassinen musiikki ja popmusiikki(iskelmä). Populaari, eli iskelmämusaa voidaan sitten pilkkoa miten kukin haluaa mut se on varmaa että rokki astui kuvioon 50-luvulla eikä varmaankaan lopu ensimmäisenä iskelmälajina.
 
Mieltäisin mielelläni myös ns. etnon ja jazzin omiksi kategorioikseen.

poppamies: Kyllä mä oon Big papan kans samaa mielto että ei ole oikeastaan kuin klassinen musiikki ja popmusiikki(iskelmä). Populaari, eli iskelmämusaa voidaan sitten pilkkoa miten kukin haluaa mut se on varmaa että rokki astui kuvioon 50-luvulla eikä varmaankaan lopu ensimmäisenä iskelmälajina.
 
Jaa että näin. Esittämässäsi jaottelussa on valtavasti ongelmia, esim.:

1. Miksi tällainen jaottelu on olemassa ja mitä sillä tehdään?
2. Miksi jakolinja on juuri siellä missä se on?
3. Vallitseeko jakolinjan sijainnista riittävä yksimielisyys?
4. Onko jakolinjan sijainti kyllin tarkkaan määritettävissä niin että määrittelyperusteet ovat musiikillisia?
5. HEIJASTAAKO JAKO ENEMMÄN ESITTÄJÄNSÄ POLIITTISTA MAAILMANKATSOMUSTA KUIN MITÄÄN TODELLISUUDESSA OLEMASSAOLEVAA?

Taidemusiikki, Jazz ja taidemusiikki eroavat populaarimusiikista merkittävästi mm. siksi että niissä käytetään täysin eri lähtökohtia ja tapoja musiikin toteuttamiseen. Jazz ja taidemusiikki (klasari) poikkeavat niin paljon rankenteellisesti, instrumentaatioltaan sekä sävelkielensä osalta että niistä ei ole mielekästä puhua populaarimusiikkina vaikka ne suosittua olisivatkin. Pop ei ole pelkästään suosittuuden kautta tuleva määre pop musiikkia määrittää myös se musiikin sisältö.

velipesonen: Jaa että näin. Esittämässäsi jaottelussa on valtavasti ongelmia, esim.:

1. Miksi tällainen jaottelu on olemassa ja mitä sillä tehdään?
2. Miksi jakolinja on juuri siellä missä se on?
3. Vallitseeko jakolinjan sijainnista riittävä yksimielisyys?
4. Onko jakolinjan sijainti kyllin tarkkaan määritettävissä niin että määrittelyperusteet ovat musiikillisia?
5. HEIJASTAAKO JAKO ENEMMÄN ESITTÄJÄNSÄ POLIITTISTA MAAILMANKATSOMUSTA KUIN MITÄÄN TODELLISUUDESSA OLEMASSAOLEVAA?
 
Eksää oo perillä tällääsestä? Vanhanliiton soittajat on olleet jo kauan tietoisia siitä miten nää hommat menee. Politiikka taas kannattaa jättää politiikan tekijöille ja sillä mandaatilla toimiville.

Epämuusikko: Mitäs se etno on :D
 
Se on tyhmä termi levykaupan hyllyllä. Sisältää melkein mitä vaan djamben läpsyttelystä kansanlaulun kautta slaavilaiseen polkkaan. En mä tiedä miksi se on niin mutta väitän että suurin osa musiikinkuluttajista mieltää sen samalla tavalla. Ainakin päätellen siitä miten just vaikka levykaupoissa on hyllyt järjestelty.

Epämuusikko: Mitäs se etno on :D
 
Eiks se oo melkein ku entinen, mut ei sinne päinkään....

BigPapa: Eksää oo perillä tällääsestä? Vanhanliiton soittajat on olleet jo kauan tietoisia siitä miten nää hommat menee. Polittiikka taas kannattaa jättää politiikan tekijöille ja sillä mandaatilla toimiville.
 
Jätä siis ja lakkaa käyttämästä termiä popmusiikki.

velipesonen: Jätä siis ja lakkaa käyttämästä termiä popmusiikki.
 
Popmusiikki ei ole politiikkaa.
 
Pop on lyhenne sanasta populaari, joka taas viittaa, musiikin ollessa kyseessä, musiikin suosittuuteen. Käsite popmusiikki, populaarimusiikki sisältää puolestaan alakäsitteitä joihin sisältyy mm. rockmusiikki.

velipesonen: Jätä siis ja lakkaa käyttämästä termiä popmusiikki.
 
Miten vaikee on uskoa, et meillä jotka emme hysteerisesti yritä nähdä politisoitunutta sisältöä termeissä kuten popmusiikki tai vaikka lastentarha -ei sellaista sisältöä ole olemassa. Sä voit ihan rauhassa luoda omaan hiekkalaatikkoosi sellaisen täysin määrittelyistä riippumattoman hierarkian kaikelle mut turha odottaa että me muut niin tehtäis.

PJS: Taidemusiikki, Jazz ja taidemusiikki eroavat populaarimusiikista merkittävästi mm. siksi että niissä käytetään täysin eri lähtökohtia ja tapoja musiikin toteuttamiseen. Jazz ja taidemusiikki (klasari) poikkeavat niin paljon rankenteellisesti, instrumentaatioltaan sekä sävelkielensä osalta että niistä ei ole mielekästä puhua populaarimusiikkina vaikka ne suosittua olisivatkin. Pop ei ole pelkästään suosittuuden kautta tuleva määre pop musiikkia määrittää myös se musiikin sisältö.
 
Jazzista ja taidemusiikisstakin löytyy populaareja eli yleisesti tiedossa olevia teoksia. Popmusiikki on taas:
Pop music (a term that originally derives from an abbreviation of "popular") is usually understood to be commercially recorded music, often oriented towards a youth market, usually consisting of relatively short, simple songs utilizing technological innovations to produce new variations on existing themes.
 
Käyttäkää wikiä.

Bongowing: Jazzista ja taidemusiikisstakin löytyy populaareja eli yleisesti tiedossa olevia teoksia. Popmusiikki on taas:
 
Käyttäkää wikiä.
 
Wikin sepustuksissa on vaikeutena että ne ovat niin sanoakseni luonnehdintoja mutteivät määrittelyjä. Määrittely jää avoimeksi. Kyse on vain siitä mitä tietyssä konventiossa on tapana tehdä ja mitä tietyltä konventiolta on tapana odottaa. Mutta entäs kun kohdistetaan huomio itseensä musiikkiin eikä konventioon?
 
Ja jospa vielä hetkisen palaamme kysymykseen popista ja rockista. Puhutaan popin konventiosta. Popmusiikkia, jos ajatellaan iskelmää tai tanssipopia tms., tehdään ja tuotetaan tietyllä tavalla, mutta sikäli kuin minä tiedän, rockmusiikkia tehdään ja tuotetaan yleisesti hyvin eri tavalla. Kuinka siis rockia voi tässäkään katsannossa mitenkään pitää osana popia?

PJS: Miten vaikee on uskoa, et meillä jotka emme hysteerisesti yritä nähdä politisoitunutta sisältöä termeissä kuten popmusiikki tai vaikka lastentarha -ei sellaista sisältöä ole olemassa. Sä voit ihan rauhassa luoda omaan hiekkalaatikkoosi sellaisen täysin määrittelyistä riippumattoman hierarkian kaikelle mut turha odottaa että me muut niin tehtäis.
 
Tilanne on pikemminkin se, että populaarimusiikin käsitettä ovat viimeisen 50 vuotta hellineet lähes pelkästään ne tahot, jotka haluavat hysteerisesti politisoida kaiken, maksoi mitä maksoi. Sellainen toiminta jättää jälkensä ja sitä jälkeä tässä tarkastelemme, mitä kaikki tähän keskusteluun osallistujat eivät halua hyväksyä. Ilman tätä politisoitunutta myyräntyötä pitäisin todennäköisenä että termi "populaarimusiikki" olisi jo ajat sitten marginalisoitunut tietyn musiikkisosiologisen tutkimuslinjan erityiskäsitteeksi, jollaiseksi se mielestäni kuuluukin.

Kyllä minustakin populaarin monimerkityksisyydet hämärtävät hyvin tehokkaasti sen käyttöä. Ja termi on toisinaan hyvin ideologisesti latautunut, kuten velipesonen on tuonut esiin.
 
Edellinen ei kuitenkaan tarkoita, että termeistä pitäisi mielestäni luopua, päinvastoin, mutta niiden ideologinen latautuneisuus ja poliittiset päämäärät on kyllä syytä pitää mielessä. Että tietää mistä populaarista puhuu: tyylilajista, suosion asteesta jne ja mitä muuta näillä määrittelyillä uitetaan mukaan.
 
Sivuhuomiona lisättäköön myös, että en ihan ymmärrä toisinaan taiteilijoiden parista nousevaa tieteen tekoon, akateemisuuteen, kohdistuvaa halveksuntaa. Dalilaisella asenteella (lahjattomat näpertäkööt peruspalikoidensa parissa kun minä maalaan isolla pensselillä) on helppo tehdä kaikenlaisia itselle hyvänkuuloisia metayleistyksiä, jolloin jää huomiotta, että kestävän teorian rakenntaminen on pitkäpiimäisyyden sietoa vaativaa hommaa, vähän samaan tapaan kuin klassisen instrumentin soitonopettelu. Ristiriitaisuudet ja aukot eivät katoa sivuuttamalla. Tämä ei tietenkään silti tarkoita etteivätkö ne maalailut voisi olla laajemminkin kiehtovia :).

velipesonen: Ja jospa vielä hetkisen palaamme kysymykseen popista ja rockista. Puhutaan popin konventiosta. Popmusiikkia, jos ajatellaan iskelmää tai tanssipopia tms., tehdään ja tuotetaan tietyllä tavalla, mutta sikäli kuin minä tiedän, rockmusiikkia tehdään ja tuotetaan yleisesti hyvin eri tavalla. Kuinka siis rockia voi tässäkään katsannossa mitenkään pitää osana popia?
 
Jaa, että popmusiikin ja rockmusiikin, joka on popmusikiin alakäsite, tuottaminen eroaisi toisistaan? Eiköhän niitä eroja löydy ihan jo popmusiikin tekemisestä pelkästään, puhumattakaan eroista joilla rockmusiikkia keskenään tuotetaan ja tehdään. Keskustelun hämärtäminen tälläisellä ei tuo ainakaan lisää valoa tähän aiheeseen.
 
Musiikki erikseen ja politiikka erikseen.

velipesonen: Wikin sepustuksissa on vaikeutena että ne ovat niin sanoakseni luonnehdintoja mutteivät määrittelyjä. Määrittely jää avoimeksi. Kyse on vain siitä mitä tietyssä konventiossa on tapana tehdä ja mitä tietyltä konventiolta on tapana odottaa. Mutta entäs kun kohdistetaan huomio itseensä musiikkiin eikä konventioon?
 
Ja jospa vielä hetkisen palaamme kysymykseen popista ja rockista. Puhutaan popin konventiosta. Popmusiikkia, jos ajatellaan iskelmää tai tanssipopia tms., tehdään ja tuotetaan tietyllä tavalla, mutta sikäli kuin minä tiedän, rockmusiikkia tehdään ja tuotetaan yleisesti hyvin eri tavalla. Kuinka siis rockia voi tässäkään katsannossa mitenkään pitää osana popia?
 
Millä tavalla iskelmää ja poppia tehdään eri tavoin? Toki saundit on vähän erit mut molemmissa vedetään yksinkertaisia biisejä suurinpiirtein samalla instrumentaatiolla niin että keskiössä on laulu.

velipesonen: Ja jospa vielä hetkisen palaamme kysymykseen popista ja rockista. Puhutaan popin konventiosta. Popmusiikkia, jos ajatellaan iskelmää tai tanssipopia tms., tehdään ja tuotetaan tietyllä tavalla, mutta sikäli kuin minä tiedän, rockmusiikkia tehdään ja tuotetaan yleisesti hyvin eri tavalla. Kuinka siis rockia voi tässäkään katsannossa mitenkään pitää osana popia?
 
Ei välttämättä mitenkään. Beatles oli mielestäsi rockia (jota ei saa käsitellä historiallisena ilmiönä). Onko heidän kappaleensa Love me do rockia?

velipesonen: ...Ja jospa vielä hetkisen palaamme kysymykseen popista ja rockista. Puhutaan popin konventiosta. Popmusiikkia, jos ajatellaan iskelmää tai tanssipopia tms., tehdään ja tuotetaan tietyllä tavalla, mutta sikäli kuin minä tiedän, rockmusiikkia tehdään ja tuotetaan yleisesti hyvin eri tavalla. Kuinka siis rockia voi tässäkään katsannossa mitenkään pitää osana popia?
 
Yksinkertaisesti jo siitä syystä että sulta puuttuu perspektiiviä. Ikäkortti käytetty!

Askr: Sivuhuomiona lisättäköön myös, että en ihan ymmärrä toisinaan taiteilijoiden parista nousevaa tieteen tekoon, akateemisuuteen, kohdistuvaa halveksuntaa. Dalilaisella asenteella (lahjattomat näpertäkööt peruspalikoidensa parissa kun minä maalaan isolla pensselillä) on helppo tehdä kaikenlaisia itselle hyvänkuuloisia metayleistyksiä, jolloin jää huomiotta, että kestävän teorian rakenntaminen on pitkäpiimäisyyden sietoa vaativaa hommaa, vähän samaan tapaan kuin klassisen instrumentin soitonopettelu. Ristiriitaisuudet ja aukot eivät katoa sivuuttamalla. Tämä ei tietenkään silti tarkoita etteivätkö ne maalailut voisi olla laajemminkin kiehtovia :).
 
Myöntänet kuitenkin että tieteentekemisellä on omat ongelmansa eikä teorian koherenssi ja täsmällisyys auta jos se ei kuvaa todellisuutta kyllin hyvin. Tiedemiehet alkavat humanistisella puolella pitää toisten tiedemiesten joistain filosofisista peruslähtökohdista rakentamia teorioita tosiasioina, joihin voivat ripustaa omia teorioitaan. Silloin rakennellaan herkästi pilvilinnoja, sellainen on hullua.
 
Akateemiseen maailmaan liittyy muoteja ja esim. postmodernistisella argumentaatiolla on ollut omat etunsa pyrittäessä eroon vanhan maailman blokkiutuneesta todellisuudesta. Huonoa on sitten ollut se että postmodernistien omat ajatuskokonaisuudet herkästi syöksyvät poliittisiin päämääriin vielä häiriintyneemmällä kiihkolla kuin entisaikojen tuotteet.
 
Jos taiteentekijä halveksii vaivannäköä yleisesti ja käyttää tieteen käytänteitä tästä esimerkkinä, on todennäköistä että hänen taiteensa on huonoa. Mutta jos hän halveksii nimenomaan ja ainoastaan tieteentekoon liittyvää joutavien pilvilinnojen rakentelua, hän on vain terve ihminen.

BigPapa: Musiikki erikseen ja politiikka erikseen.
 
No mites sitten tähän suhtautuu, se, että populaarimusiikin kohtelu poliittisten päätösten tasolla, kuten esimerkiksi rahoituskymyksissä, on erilaista kuin taidemusiikin. Kyllä minusta tässä tyyliljillinen ajattelu on sotkettu politiikkaan, joka puolestaan sitten johtaa täysin erilaisiin tuotantotapoihin.
 
Rockia voidaan em. jaottelussa pitää popin alalajina. Toisaalta jos puhutaan tiukemmin tyylilajista, niin pop ei ole rockia eikä rock popia. Ja sitten jos puhutaan populaarista suosiona, niin kyllä esimerkiksi taidemusiikin pariin luettavat monet ilmiöt, kuten Karita Mattilan joululevyt ovat mitä suurimmassa määrin populaareja.