Yleistä keskustelua musiikista ›

velipesonen: Beatles oli rockbändi joka astui iskelmäbisnekseen ja voitti. Äärimmäisen epätodennäköinen arpa veti ja todennäköisesti lunasti rockille hieman pitemmän elinajan.
 
Oliko Beatles sitten pop, en ota kantaa koska ken hyväksy käsitettä, tai sikäli kuin hyväksyn, en tahdo sitä käyttää eli en ota kantaa; mieluummin ei.
 
Oliko Beatles sitten klassinen, aika näyttää. Eräs klassisuuden kriteeri on kyky kestää aikaa ja ainakin minun mielestäni vähintään viisi sataa vuotta pitäisi kestää ennen kuin tiedetään varmasti. Siinä olemuksellisessa mielessä Beatles ei ollut klassinen että se oli rockbändi ja rock oli futuristinen, ei-klassinen, kulttuurimuoto; klassisuus tässä ymmärrettynä joksikin korkeakulttuurin kukoistuksen aikana syntyneeksi, ja sivumennen sanoen meidän jo kuolleen korkeakulttuurimme kukoistuksen ajasta on vähemmän kuin viisi sataa vuotta.
 
Romantiikan alan kysymykset jätän Mnetin seksitohtoreille.
 
Usein ajatellaan, että klassinen vs. romanttinen on historiallisesti mielekäs taustanäkökulma kysymykseen viihde vs. taide.

velipesonen:
Oliko Beatles sitten klassinen, aika näyttää. Eräs klassisuuden kriteeri on kyky kestää aikaa ja ainakin minun mielestäni vähintään viisi sataa vuotta pitäisi kestää ennen kuin tiedetään varmasti.
 
Mistä ihmeestä toi 500 vuotta? Eli aikaisintaan renessanssin ajan sävellykset ovat klassisia?
 
Eli kuka v*tun Bach?

velipesonen: Eräs klassisuuden kriteeri on kyky kestää aikaa ja ainakin minun mielestäni vähintään viisi sataa vuotta pitäisi kestää ennen kuin tiedetään varmasti.
 
Maailmanloppuhan tulee 2012 joten tämä taitaa jäädä arvoitukseksi.

C: Mistä ihmeestä toi 500 vuotta?
 
Japanilaiset ovat meitä viisaampia suurimmassa osassa asioita ja Japanin hovissa saa tietyissä tilaisuuksissa soittaa mitä tahansa musiikkia joka on yli 500 vuotta vanhaa. Luotan tässä heidän arvostelukykyynsä. Ja onhan se niinkin että nykyaika heijastelee melko lailla suoraan vielä 1700-luvun tapahtumia ja ajatuskuvioita mutta 1500-luvulle on suurempi etäisyys, pystyy tarkastelemaan asioita viileämmin, vailla haitallisia ennakkoluuloja.

2randpo: Usein ajatellaan, että klassinen vs. romanttinen on historiallisesti mielekäs taustanäkökulma kysymykseen viihde vs. taide.
 
En täysin ymmärrä tätä, oisko jotain romanttista naistenlehtihömppää jota ns. akateeminen tutkimuskin nykyisin valitettavan usein on. Minusta ns. romantiikan aikakausi eurooppalaisessa musiikissa on äärimmäisen problemaattinen, sopeutumishäiriöinen. Onko mainitsemassasi kahtiajaossa klassinen yhtä kuin taide ja romanttinen yhtä kuin viihde? Jos niin on, niin jos pidämme klassisuuden perikuvana Haydnia ja romanttisuuden perikuvana mitä lie Schumannia tai Wagneria, niin en ole ollenkaan varma kumpaa suuri yleisö pitäisi viihdyttävämpänä kuunnella. Minua viihdyttää Haydn.
 
Onko tällä tarkoitus vihjata että musiikki viihteellistyi historiallisen klassismin kääntyessä romantiikan puolelle?

Et siis pidä Chopinia tai Wagneria klassisena? Kysyn vain mielenkiinnosta. :)
 
Mutta mitä tulee alkuperäiseen avausviestiin niin pakko tunnustaa etten näe nykyisessä musiikkikulttuurissa enää eväitä stadiontason yhtyeelle, joka kykenisi yhdistämään erilaiset musiikin kuuntelijat. Samaan aikaan kun populaarimusiikki on muuttunut enemmän ylhäältä johdetuksi, NRJ toitottaa kappaleen olevan hitti ennen kuin se on edes julkaistu ja siitä sitten yllätysyllätys tulee hitti, niin musiikki on entistä enemmän täsmämarkkinoitua tietylle kohdeyleisölle. Recless Love puree glamrokkareihin, Rihanna ja Jennifer Lopez bilehileisiin, Avengedit ynnä Bodomit raskaamman musiikin kuluttajiin. Miten artistin musiikki voisi yhdistää kaikkien kolmen esimerkkiryhmän edustajia areenalle keikkaa katsomaan, jos ne on alusta asti markkinoitu vain yhdelle ryhmälle?
 
Jotenkin koen että nykyään kappaleen muodostuminen hitiksi ei ole enää täysin kiinni siitä että ihmiset pitäisivät siitä ja sitä myöten ihmisten ostopäätökset määrittäisivät hitin. Enemmänkin tuntuu että kuluttajalle riittää että kappale ns. "on hitti", jotta he voivat sitten alkaa kuunnella sitä. Musiikkibisnes on päässyt tilanteeseen, missä se voi miltei varauksetta vain osoittaa hitin ihmisille ja loppu toteuttaa itsensä.
 
Tässä vähän vanhempi hitti.
http://www.youtube.com/watch?v=R20f-TPKjzc
 
Tässä vähän tuoreempi.
http://www.youtube.com/watch?v=VHoT4N43jK8&ob=av3e
 
Täysin subjektiivisesti sanottuna. En ymmärrä miksi tuo jälkimmäinen olisi omilla avuillaan hitiksi noussut. Silti muistan että yhdessä välissä se soi jatkuvasti radiossa ja television ja radion mainoksissa toitotettiin, miten se on kesän "pirtein" hitti.

velipesonen: Japanilaiset ovat meitä viisaampia suurimmassa osassa asioita.
 
No tulee joo tässä mieleen vaikka Pearl Harborin pommitus tai Fukushima. Nerokasta.

velipesonen: Japanilaiset ovat meitä viisaampia suurimmassa osassa asioita ja Japanin hovissa saa tietyissä tilaisuuksissa soittaa mitä tahansa musiikkia joka on yli 500 vuotta vanhaa. Luotan tässä heidän arvostelukykyynsä. Ja onhan se niinkin että nykyaika heijastelee melko lailla suoraan vielä 1700-luvun tapahtumia ja ajatuskuvioita mutta 1500-luvulle on suurempi etäisyys, pystyy tarkastelemaan asioita viileämmin, vailla haitallisia ennakkoluuloja.
 
Heh heh on sulla perustelut.
 
Tulee vaan mieleen sitten, että mitä tarkoitetaan musiikin "kestävyydellä"? Musiikkia, josta on säilynyt kirjoitusta vai musiikkia, joka jollain tavalla on kestänyt aikaa laatunsa puolesta? Onko joku 1400-luvun sävellys kestävää musiikkia, jos vanhan musiikin ammattilaiset soittavat sitä lähinnä toisilleen eikä suuri yleisö tiedä siitä mitään?

Wradlin: Pearl Harborhan oli erittäin viisaasti toteutettu hyökkäys. Fukushimaa taas paha kommentoida kun me tuskin tiedetään kaikkea mitä siellä on tapahtunut.
 
Niin mikä sitten olikaan lopputulos Pearl Harborin pommituksesta, osoittaako se nerokkuutta? Muistaakseni nämä nerot hävisivät sodan, eivät ensin aikoneet myöntää, vaadittiin Hiroshima ja Nagasaki. Nerokasta. Periaatteessa äärimmäinen Japanilaisen nerokkuuden osoitus on jo se paikka mistä tuo hirveän viisas kansa, heh, on valinnut asuinpaikkansa. Maanjäristysherkältä alueelta ja tuliperäiseltäkin muistaakseni. Nerokasta.

BigPapa: No tulee joo tässä mieleen vaikka Pearl Harborin pommitus tai Fukushima. Nerokasta.
 
Unohtamatta unit 731.

BigPapa: Niin mikä sitten olikaan lopputulos Pearl Harborin pommituksesta, osoittaako se nerokkuutta? Muistaakseni nämä nerot hävisivät sodan, eivät ensin aikoneet myöntää, vaadittiin Hiroshima ja Nagasaki. Nerokasta. Periaatteessa äärimmäinen Japanilaisen nerokkuuden osoitus on jo se paikka mistä tuo hirveän viisas kansa, heh, on valinnut asuinpaikkansa. Maanjäristysherkältä alueelta ja tuliperäiseltäkin muistaakseni. Nerokasta.
 
Toit mukaan nyt syy-seuraus -suhteen jonka valossa Pearl Harbor toki näkyy eri tavalla. Minä tarkoitin nyt lähinnä vain itse hyökkäystä, jossa ei kyllä ollut japanilaisten kannalta katsottuna juurikaan vikaa.

Wradlin: Toit mukaan nyt syy-seuraus -suhteen jonka valossa Pearl Harbor toki näkyy eri tavalla. Minä tarkoitin nyt lähinnä vain itse hyökkäystä, jossa ei kyllä ollut japanilaisten kannalta katsottuna juurikaan vikaa.
 
Melko raukkamainen tekohan se oli, ei mielestäni nerokas. Ja lopputuloshan on melko ratkaiseva kuitenkin, tälläisissäkin tapauksissa. Juu ja nämä Godzilla vs ties mitä. Nerokasta.

BigPapa: Melko raukkamainen tekohan se oli, ei mielestäni nerokas.
 
Toki, mutta silti nerokas. Ja kyllähän sitä porukkaakin löytyy jonka mielestä USA antoi tarkoituksella hyökkäyksen tulla läpi.
 
Entä sitten USA:n reagointi ja ydinpommit? Todella aikuismaista ja epäraukkamaista toimintaa, juu-u.

Wradlin: Toki, mutta silti nerokas. Ja kyllähän sitä porukkaakin löytyy jonka mielestä USA antoi tarkoituksella hyökkäyksen tulla läpi.
 
Entä sitten USA:n reagointi ja ydinpommit? Todella aikuismaista ja epäraukkamaista toimintaa, juu-u.
 
Jaappani olisi voinut välttää ne neroudellansa ne Hiroshiman ja Nagasakin, jos sitä neroutta olisi siinä kohtaa ollut.

BigPapa: Jaappani olisi voinut välttää ne neroudellansa ne Hiroshiman ja Nagasakin, jos sitä neroutta olisi siinä kohtaa ollut.
 
Et vastannut kysymykseen. Eivätkö pommitukset siis olleet raukkamaisia, koska Japanilla olisi periaatteessa ehkä ollut teoreettinen mahdollisuus estää ne etukäteen?

Wradlin: Et vastannut kysymykseen. Eivätkö pommitukset siis olleet raukkamaisia, koska Japanilla olisi periaatteessa ehkä ollut teoreettinen mahdollisuus estää ne etukäteen?
 
Sillä Usa välttyi loputtoman pitkiltä maataisteluilta, joissa ihmishenkien menetys olisi saattanut jopa moninkertaistua pommeihin nähden ja mikäpä valtio nyt ei vähän ajattelisi omiakin sotilaitaan ja näinen terveyttä. Japani saatiin ymmärtämään, että ei kannata jatkaa. Ja mahdollisuushan ei ollut teoreettinen, vaan olemassa oleva.

BigPapa: Sillä Usa välttyi loputtoman pitkiltä maataisteluilta, joissa ihmishenkien menetys olisi saattanut jopa moninkertaistua pommeihin nähden ja mikäpä valtio nyt ei vähän ajattelisi omiakin sotilaitaan ja näinen terveyttä. Japani saatiin ymmärtämään, että ei kannata jatkaa .
 
No jaa, Japani oli lähettänyt anomuksia Yhdysvaltoihin sodan lopettamiseksi jo ydinpommeja ennen, mutta Yhdysvaltalaiset hylkäsivät ne. Ja pudotti pommit, jonka jälkeen hyväksyi rauhan anomiset.

BigPapa: Sillä Usa välttyi loputtoman pitkiltä maataisteluilta, joissa ihmishenkien menetys olisi saattanut jopa moninkertaistua pommeihin nähden ja mikäpä valtio nyt ei vähän ajattelisi omiakin sotilaitaan ja näinen terveyttä.
 
Toki, mutta minun mielestäni oli todella raukkamaista tappaa japanilaisia siviileitä ja autioittaa alueita ydinaseilla vain siksi, ettei sotilaita kuolisi.
 
Japani saatiin ymmärtämään, että ei kannata jatkaa .
 
Tämä on kyllä totta. Yhtä rohkealla tavalla kuin nyrkkitappelussa aseen esiin ottava kaveri saa pienemmän lopettamaan.

Funkonaut: No jaa, Japani oli lähettänyt anomuksia Yhdysvaltoihin sodan lopettamiseksi jo ydinpommeja ennen, mutta Yhdysvaltalaiset hylkäsivät ne. Ja pudotti pommit, jonka jälkeen hyväksyi rauhan anomiset.
 
Onkos historiaa kirjoitettu uusiksi? Jossain taisi olla, että on väitetty yrittäneen rauhaa aikaan, mutta missänn en ole nähnyt, että kuka tai ketkä ja että onko näin todellakaan sitten tapahtunut.