| Aihe: James Brown | 1 |
|---|
|
Nyt kun herra poistui yllättäen keskuudestamme, on aika hieman muistella häntä ja lukuisia saavutuksiaan musiikin saralla ja muutenkin keskustella miehen merkityksestä pop-musiikille. James Brown oli soul-musiikille ja r & b:lle samaa mitä Elvis oli rock n' rollille, hän antoi kasvot tuolle tyylilajille. Vaikka ennen JB:ta olikin ollut Sam Cooke. Four Tops, Sam & Dave ja Wilson Pickett, niin kyllä se oli nimenomaan tämä ukko joka löi sen viimeisen niitin soul-musiikin suosiolle.
Itselläni eka kosketus tämän kaverin musaan oli se, kun jossain mainoksessa kuulin I Feel Goodin. Olin teini-ikäinen ja biisi putosi kuin joulupukki savupiipusta. Aivan käsittämättömän hieno tulkitsija ja biisintekijä.
James Brown oli loppuun asti viihdyttäjä isolla V:lla ja monella tapaa koko show-bisneksen ruumiillistuma. James näytti että miten hommat tehdään silloin kun ammattilainen pistetään asialle, tyylillä ja laadukkaasti. Yksi maailman ehdottomasti parhaista live-esiintyjistä, jonka karisma välittyi sekä yleisöön että myöskin ruudun toiselle puolelle. ei kyllä jättänyt totisesti ketään kylmäksi.
Normaalisti ei ulkolaisten artistien kohdalla tule tämmöisiä muisteluketjuja avattua, mutta James Brown oli sen luokan ikoni ja legenda että hän ansaitsee tulla muistelluksikin hieman.
Sana on vapaa.
It's always funny until someone gets hurt, and then it's just hilarious. S.M.A.K.-jäsen #5 |
 Blue Moon
28.12.2006 00:37:30 (muokattu 28.12.2006 00:41:49) | |
|
Vaikka ennen JB:ta olikin ollut Sam Cooke. Four Tops, Sam & Dave ja Wilson Pickett, niin kyllä se oli nimenomaan tämä ukko joka löi sen viimeisen niitin soul-musiikin suosiolle.
James Brownhan muuten sutaisi ekan R&B hittinsä jo vuonna -56.
Tykkään Brownin ehkä paremmin tunnetuista 60-l loppupuolen ja 70-luvun alun funk-hommistakin kovasti mutta parhaiten uppoaa juuri ne 50-luvun ja 60-luvun alkupuolen jutut. Please Please Please, Try Me, I Don't Mind, Think, Night Train jne. |
|
Kuuntelin tuossa äskettäin James Brownin ensimmäistä Apollo-teatterissa äänitettyä liveä. En ole ikinä päässyt tuohon albumiin samalla tavalla sisälle kuin kymmenet ja taas kymmenet soulin ystävät, vaan pistän mieluummin soimaan Sam Cooken "Harlem Square Club" -live-lätyn.
Jos aihe kiinnostaa, niin lukekaa Peter Guralnickin "Sweet Soul Music", jossa oli oma kappaleensa myös James Brownista. Brown ei sen perusteella ole jättänyt uransa alkuvaiheissa(kaan) sen enempää yleisöä kuin kollegoitakaan kylmäksi, niin hyvässä kuin pahassakin.
"Drove downtown in the rain / nine-thirty on a Tuesday night / Just to check out the late-night record shop. / Call it impulsive, call it compulsive, call it insane /
but when I'm surrounded I just can't stop." (Barenaked Ladies: Brian Wilson) |
|
Tapasin yllättäen tummaihosen isokokoisen rastatukan noin kymmenen vuotta sitten ja hän väitti että on soittanut Jamesin bändissä. Luulin häntä hulluksi ja puhuvan omiaan. Sitten keskustelun edetessä hän mainitsi soittaneensa Tina Turnerin levyillä ja tehneensä ja vetäneensä Joe Cockerin Unchain my heartin levyn bassoraidat. Sitten kun hän vielä mainitsi että on soittanut The Pretendersissä raaputtelin päätäni ja kysyin että kuka hän on. Hän vastasi TM Stevens. Kertoili että James oli TOSI vaativa artisti...bändin muusikot piti soittaa virheittä ja totella kuningasta muuten ei ei tulevaisuuta ollut Jamesin kanssa. Lisäksi hän esitteli minut kitaristisankari Pat Traversille. Olivat yhdessä europan rundilla. Mukaava yhteensattuma! |
|
Muistan vieläkin, kun mun piti mennä herran keikalle. Mutta passasin, ja ajattelin mennä ensi kerralla. Eip oo tullut, sattuneesta syystä. Vieläkin viiksettää.
Vaan siinä vaiheessa kun Beethovenin 9. analysoitiin raiskauksena olin jo että slutwalking bass. - Epämuusikko |
|
Kovaa settiä on pelkkä The J.B.'s yhtye... ilman Jamesta riekumassa kaiken päälle... levyjä vaan on aikas vaikea saada.
Opinions are like assholes, everybody's got one. (Harry Callahan) |
|
Bonham: Kovaa settiä on pelkkä The J.B.'s yhtye... ilman Jamesta riekumassa kaiken päälle... levyjä vaan on aikas vaikea saada.
Vinyylinä (ja todennäköisesti CD:näkin) on uudelleenjulkaistuna kyllä laajasti bändin tuotantoa. Osittain homman tekee hankalaksi se, että sama porukka teki ties kuinka monella eri nimellä levyjä (Fred Wesley & The J.B.s, James Brown Soul Train, Maceo & The Macs jne..).
Hyvä kokoelma aiheesta on alkujaan Polydorin CD:nä julkaisema "The J.B.s - Funky Good Time: The Anthology", joka löytyy kahteen osaan jaettuna vinyylinä Simply Vinyliltä. |
|
http://www.youtube.com/watch?v=8_ODghRTeyQ |
 sub zero
28.09.2015 13:04:04 (muokattu 28.09.2015 13:04:19) | |
|
Nyt ois yle-areenasta katsottavissa ihan jees dokkari Herra Dynamiitista. Haastateltavat on ihan kivoja (esim. Bootsy ja Maceo) ja videomatskukin on mielenkiintoista.
http://areena.yle.fi/1-2664366 |
|
sub zero: Nyt ois yle-areenasta katsottavissa ihan jees dokkari Herra Dynamiitista. Haastateltavat on ihan kivoja (esim. Bootsy ja Maceo) ja videomatskukin on mielenkiintoista.
http://areena.yle.fi/1-2664366
Kiitos tästä, tulipa katsottua saman tien. |
|
Tuli vastaan tällainen veto.
Luciano Pavarotti & James Brown - It's A Man's Man's Man's World
https://www.youtube.com/watch?v=GaB9F3R9cIY |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
