Laulaminen ›

Päivitystä,kun on ääniala noussut.
Nyt C2-G#4 eli n.2 ja puoli oktaavia.Basso/Baritoni kvintin on noussut ylääänet.

Eilen tuossa naulasin c2 ja oli hämmentävää.
Hetken sitä tässä koittanut saada, ja ääni ei ole vain tullut ja kadonnut ulinaksi.
Eilen sitten tuli kokeiltua ja blob, sieltähän se tuli ja useasti. Että sellaista.
 
Jännä että todettiin että voisi tulla kontratenori jos klassista treenaisi.

kiriminni: Tarkoitat varmaan tenori c5.Kontratenori menee jopa f5 asti.
C2 on bassoääni miehillä.
 
Tässä taas että minka mukaan, mutta voi hyvinkin olla. Ja Nimenomaan suoralla äänellä, falsetti taas erikseen.

Arvoman: Tässä taas että minka mukaan, mutta voi hyvinkin olla. Ja Nimenomaan suoralla äänellä, falsetti taas erikseen.
Kahta kaavaa keski-c on joko c1 tai c4.

Aloitin juuri laulutunnit ja opettaja sanoi että d:hen asti yllän hyvin. Toivottavasti minulla olisi edellytyksiä että se harjoittelun myötä nousisi ja paranisi!
 
Ei tosin ole juurikaan käsitystä onko se nyt aloittelevalle kohtuullinen vai ei (?)

subbis: Aloitin juuri laulutunnit ja opettaja sanoi että d:hen asti yllän hyvin. Toivottavasti minulla olisi edellytyksiä että se harjoittelun myötä nousisi ja paranisi!
Ei tosin ole juurikaan käsitystä onko se nyt aloittelevalle kohtuullinen vai ei (?)
 
Eikös tuo ole baritonin äänialaa?Eli siis d4.Ihan ok jos aluksi on n.2oktaavia äänialaa.
On sitä laulajia kuulemma tehty vaikka ääniala on ollut vain yksi oktaavi.
Mulla tais olla c4 nyt on aina välillä g#4,kun on hyvä päivä.
 
Varmasti nousee tuosta ylöspäin.
Kerrotko vähän kuka opettaa? Vaikka pikaviestillä ja mitä ja miten harjoittelet?

Nainen olen ja ääniala onpi pieni c - kaksiviivainen b.
Laulutunneilla olen käynyt noin 1,5 vuotta ja sinä aikana tuo yläpää on kasvanut noin terssin verran. :)

Mies-henkilö oon. Tosi hiljasella saan meneen Eb mikä löytyy kitaralla siis ku virittää askeleen alaspäin paksuinta kieltä. Eli mahtaa se olla sitten suuri Es. Kohtalaisella volyymilla kuitenki F# pystyy jo laulaan.
 
Korkeimmalle mitä pääsee... öhh... en oo uskaltanu kokeilla korkeemmalle, mutta kitaran ohkasimmalta kieleltä G# tuolta 16. nauhalta meni jossain yhteydessä. Onkos se sitten 2-viivainen gis?
 
Eikös siinä tuu ihan kivasti sellanen reilu 3 oktaavia. :)

Ääniala... Olavi Virran Öiset Kitarat pohjalla laulettuna. :) Ns. heviäänellä menee sitten paljon lisää.
 
http://www.dropforge.fi
 
Drop That Hammerin loppuhuuto on aika tapissaan. :)
 
Nuotteja en osaa joten vaikea niillä mitään sanoa...

dj_pirtu: http://www.dropforge.fi
Drop That Hammerin loppuhuuto on aika tapissaan. :)
Nuotteja en osaa joten vaikea niillä mitään sanoa...
Kuuntelin tuon ja sehän oli Tenori C:n heti yläpuolella oleva d5.
Ihan mukavasti siis...

kiriminni: Kuuntelin tuon ja sehän oli Tenori C:n heti yläpuolella oleva d5.
Ihan mukavasti siis...
 
Yrityksen ja erehdyksen kautta olen keksinyt tekniikan/tekniikoita millä pääsee ylemmäs ja ylemmäs. Siitä en tiedä onko ne vääriä, todennäköisesti... Vuosi sitten en noin ylös olisi vielä päässyt.

dj_pirtu: Yrityksen ja erehdyksen kautta olen keksinyt tekniikan/tekniikoita millä pääsee ylemmäs ja ylemmäs. Siitä en tiedä onko ne vääriä, todennäköisesti... Vuosi sitten en noin ylös olisi vielä päässyt.
No ei ne vääriä ole jos kurkkuun ei satu ja ääni ei mene.Alussa voi tietysti käheyttä vähän tulla,mutta se menee ohi,kun ääni ja tukielimistö vahvistuvat.

Tervehdys!
Olen täällä uusi keskustelija ja laulusarallakin aloittanut laulamisen kuorossa vasta muutama kuukausi sitten.
Laulan mieskuorossa kakkostenoria, ja pääsen puhtaasti normaali diskanttiavain nuotistossa f:ään joka siis sijaitsee nuotiston ylimmällä viivalla.
Onko tuo siis f4 vai f5?
Koska keski-C on wikipedian mukaan sama kuin c4 ja lepäilee samassa viivastossa alimmasta viivasta yksi askeli alaspäin, niin oletan että tuo ylärajani on f5 eikä f4.
 
Kuoronjohtaja tuumasi että kakkostenorin olisi hyvä päästä puhtaasti g:hen eli askel vielä ylemmäksi mitä pääasen.
Ykköstenori pari-kolme askelta ylemmäs.

timppa64: Laulan mieskuorossa kakkostenoria, ja pääsen puhtaasti normaali diskanttiavain nuotistossa f:ään joka siis sijaitsee nuotiston ylimmällä viivalla.
Onko tuo siis f4 vai f5?
Koska keski-C on wikipedian mukaan sama kuin c4 ja lepäilee samassa viivastossa alimmasta viivasta yksi askeli alaspäin, niin oletan että tuo ylärajani on f5 eikä f4.
Tenori-C sanotaan c5.Eli kyllä tuo äänialasi ylin nuotti olisi f5.Aika korkeella.
Ite oon baritoni ja g#4 on toistaiseksi jääty.
Sopraano-C on sitten naisilla c6 johon jotkut mies hevilaulajat jopa ylettää ja ylikin.
Perhanan kastraatit...

Ed.kirjoittajalle: Ei tuo mielestäni kyllä kovin korkea ole johon pääsen, edes kakkostenorille.
Ettei nyt vaan se olisi kuitenkin f4 eikä f5.
Diskanttiavain nuotistossa tuo on siis ylimmällä viivalla oleva f.
 
Täytyisi kai alkaa puhumaan taajuuksista eikä eri oktaaveista niin olisi absoluuttisen varmaan mitä korkeuksia tarkoitetaan.
Sen tiedän että saman nuottiviivaston toisen ja kolmannen viivan välissä oleva a on noin 440 Hz. Siitä mun yläraja on 2,5 askelta, oliskohan se noin 510 Hz, kun yksi oktaavi alempi a on noin 220Hz. Yksi oktaavi siis noin 220 Hz, yksi askel siten noin 30 Hz.
 
Tenori-C:stä mie en tiedä mittään mitä se tarkoittaa.

timppa64: Yksi oktaavi siis noin 220 Hz, yksi askel siten noin 30 Hz.
 
Ei mene noin. Yksi oktaavi ylöspäin 440 Hz:stä on 880 Hz, Eli sävelaskeleen koko hertseinä riippuu täysin siitä miltä korkeudelta ko. väliä mitataan.
 
EDIT: Mutta siis, kyllä se f tenori-c:n yläpuolella on aikuiselle miehelle ihan sikakorkea nuotti. Että todennäköisemmin puhutaan f:stä tenori-c:n alapuolella. Korkeaa f:ää hätyytellään jossain Led Zeppelinin Stairway to Heavenin lopun korkeimmissa nuoteissa.

18is9: Ei mene noin. Yksi oktaavi ylöspäin 440 Hz:stä on 880 Hz, Eli sävelaskeleen koko hertseinä riippuu täysin siitä miltä korkeudelta ko. väliä mitataan.

 
Eli yhden sävelaskeleen nousu taajuuksissa mitattuna ei olekaan aina sama, vaan
nousee suhteessa enemmän mitä korkeammalle mennään?
Onkohan jossain netissä nuo taajuudet kullekin sävelelle muutamalle oktaaville?

timppa64: Eli yhden sävelaskeleen nousu taajuuksissa mitattuna ei olekaan aina sama, vaan nousee suhteessa enemmän mitä korkeammalle mennään?
 
Just noin, oktaavin hyppy ylöspäin aina kaksinkertaistaa taajuuden.

Tuo mainitsemani f johon pääsen on hertzeinä 698,5.
Onko se sitten f4 tai f5, en tiedä.
 
a440 Hz sain selville tuosta ääninäytteestä:
http://www.metronomeonline.com/
tuo on yksiviivainen siis a
 
Ja pääsen siis tuosta korkeudesta seuraavaan f:ään joka on taajuudella 698,5 Hz
tämän taulukon mukaan: http://www.saunalahti.fi/marqer1/notesfreq/
 
Sen verran tarkka korva mulla on että oktaavilla en äänenkorkeudesta erehdy.
 
Mistähän syystä tuota a440 kutsutaan a1 ja toisaalla a4 ?
a1 ilmeisesti viittaa yksiviivaiseen a:han mihin lienee tuo luku a4?