Muusikoiden.net
28.03.2024
 

Kitarat: kitarakamat »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Putkivahvistimen Bias
1 2 3
Juzo95
08.08.2011 10:54:19
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Nyt kun löysin korvatulppia ja putkicomboani (Marshall Haze 40) pitkästä aikaa vähän "aukaisin" niin tein havainnon, että toinen pääteputkista hehkui paljon kirkkaammin. Netistä sitten hain informaatiota ja löysin, että bias-säädöt olisivat päin mäntyä jonka takia toinen putki hehkuu kirkkaammin.
 
Miten nyt sitten bias säädetään ja onko helppoa tehdä itse? En ole koskaan biassia säätänyt eli kaikki tieto tännepäin (tarvikkeet ym.).
 
Ja vahvistin oli puhtaalla kanavalla ja volume n. 4/10.
 
Virhe! Tyhmä tai liian ärsyttävä allekirjoitus.
Josid
08.08.2011 11:03:42
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Juzo95: Nyt kun löysin korvatulppia ja putkicomboani (Marshall Haze 40) pitkästä aikaa vähän "aukaisin" niin tein havainnon, että toinen pääteputkista hehkui paljon kirkkaammin. Netistä sitten hain informaatiota ja löysin, että bias-säädöt olisivat päin mäntyä jonka takia toinen putki hehkuu kirkkaammin.
 
Miten nyt sitten bias säädetään ja onko helppoa tehdä itse? En ole koskaan biassia säätänyt eli kaikki tieto tännepäin (tarvikkeet ym.).
 
Ja vahvistin oli puhtaalla kanavalla ja volume n. 4/10.

 
Uraltonen sivuilta löytyy hyvät ohjeet. Tarvitset yleismittarin, kynän, paperia, laskimen ja huolellisuutta ettet telo itseäsi, putkivahvistimissa on korkeat käyttöjännitteet, yleensä 250-600v. Ja muista biasointia tehdessäsi pitää ainoastaan yhtä kättä vahvistimen sisässä ja toista vaikka taskussa ettei vahingon sattuessa virta pääse kulkemaan sydämen lävitse.
 
You can't solve all the world's problems with a shotgun!
Juzo95
08.08.2011 11:12:29
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Josid: Uraltonen sivuilta löytyy hyvät ohjeet. Tarvitset yleismittarin, kynän, paperia, laskimen ja huolellisuutta ettet telo itseäsi, putkivahvistimissa on korkeat käyttöjännitteet, yleensä 250-600v. Ja muista biasointia tehdessäsi pitää ainoastaan yhtä kättä vahvistimen sisässä ja toista vaikka taskussa ettei vahingon sattuessa virta pääse kulkemaan sydämen lävitse.
 
Selvä katson nyt tuolta Uraltonelta.
 
Ja unohdin mainita että on EL34-putket
 
Virhe! Tyhmä tai liian ärsyttävä allekirjoitus.
s151669
08.08.2011 11:17:42
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Vielä on näkemättä marsu, jossa on biastrimmerit erikseen per pääteputki. Joten mitään tasapainoa et tuohon biasoimalla saa.
 
Toisekseen, jos kyseessä ei ole punaisena hehkuva anodi kuten vaikka tuossa kuvassa:
http://lib.store.yahoo.net/lib/thetubestore/redglow.jpg
(googleta red plating)
ei biasoinnille ole mitään tarvetta. Anna palaa vaan.
 
Antikitarasankari
Juzo95
08.08.2011 12:55:03 (muokattu 08.08.2011 13:04:05)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hmm... Olenkohan sekoittanut putket totaalisesti? Vai itseni?
 
Eli putket näkyy tuon ritilän läpi katsoessa -> http://liveassets.rationalpathinc.n … nt/gear/2331817/p2_uvqjlj1bn_so.jpg
Putki näyttää muodoltaan ECC83-putkelta, sen mitä putken oman hehkun avulla näkee. Joten se on sitten etuasteputki? En netistä löytänyt yhtään kuvaa jossa olisi avattu tämä vekotus...
 
Jos tuo ECC83 hehkuu KIRKKAAN "oranssisti" niin voinko soitella huoletta? Bias kannattaa muuten vaan katsoa.
 
Virhe! Tyhmä tai liian ärsyttävä allekirjoitus.
Jykä
08.08.2011 13:14:14
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

s151669: Vielä on näkemättä marsu, jossa on biastrimmerit erikseen per pääteputki. Joten mitään tasapainoa et tuohon biasoimalla saa.
 
Jos aukenee mahdollisuus, niin kannattaa kurkata JVM:n sisuksiin. Tulee sitten sekin nähtyä.
 
slapvete
08.08.2011 14:16:51
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Juzo95: Hmm... Olenkohan sekoittanut putket totaalisesti? Vai itseni?
 
Eli putket näkyy tuon ritilän läpi katsoessa -> http://liveassets.rationalpathinc.n … nt/gear/2331817/p2_uvqjlj1bn_so.jpg
Putki näyttää muodoltaan ECC83-putkelta, sen mitä putken oman hehkun avulla näkee. Joten se on sitten etuasteputki? En netistä löytänyt yhtään kuvaa jossa olisi avattu tämä vekotus...
 
Jos tuo ECC83 hehkuu KIRKKAAN "oranssisti" niin voinko soitella huoletta? Bias kannattaa muuten vaan katsoa.

 
Nojoo. Ensinnäkin: jos et edes erota toisistaan EL34:ää ja ECC83:a, niin älä ala itseksesi biasointihommiin! Tulee sähköisku ja sanomista ennen pitkää. Siellä tosiaan kieppuu n. 450 V koneessa, joten jos et tiedä tarkalleen mitä teet, voi käydä todella huonosti.
 
Hyvät uutiset on, että jos kone soundaa normaalilta, niin etuasteputkien (juuri nämä ECC83 tai 12AX7) hehkujen värin perusteella et voi päätellä juuri mitään. Ja jos etuasteputkia haluat vaihdella, niin niitä ei tarvitse biasoida.
 
"There's something both hysterically funny and totally great about SUCKING at something and REFUSING TO GIVE UP... It really irritates the fuck outta some people." - Slipperman
Juzo95
08.08.2011 14:35:06
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

slapvete: Nojoo. Ensinnäkin: jos et edes erota toisistaan EL34:ää ja ECC83:a, niin älä ala itseksesi biasointihommiin! Tulee sähköisku ja sanomista ennen pitkää. Siellä tosiaan kieppuu n. 450 V koneessa, joten jos et tiedä tarkalleen mitä teet, voi käydä todella huonosti.
 
Hyvät uutiset on, että jos kone soundaa normaalilta, niin etuasteputkien (juuri nämä ECC83 tai 12AX7) hehkujen värin perusteella et voi päätellä juuri mitään. Ja jos etuasteputkia haluat vaihdella, niin niitä ei tarvitse biasoida.

 
Kyllä helposti erotan kyseiset putket mutta tuo rako josta sisään kurkin rajoittaa näkyvyyttä pimeän vahvistimen sisuksiin.
 
Mutta onko normaalia, että yksi etuasteputki hehkuu muita kirkkaammin? Liittyykö virtaan jonka saavat (bias) vai paikkaan jossa ovat (V1, V2...)
 
Virhe! Tyhmä tai liian ärsyttävä allekirjoitus.
Jucciz
08.08.2011 14:38:27 (muokattu 08.08.2011 14:39:13)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Putket ovat yksilöitä. Jotkut hehkuvat kirkkaammin kuin toiset. Tästä ei voida kuitenkaan päätellä välttämättä mitään sen suhteen, onko putkella liian pienet, sopivat vai liian suuret jännitteet. Tästä syystä pääteputkien bias saattaa olla aivan kunnossa, vaikka toinen putki näyttäisi hehkuvan kirkkaammin kuin toinen.
 
Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan!
tommiot
08.08.2011 14:40:14 (muokattu 08.08.2011 14:48:45)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jucciz: Putket ovat yksilöitä. Jotkut hehkuvat kirkkaammin kuin toiset. Tästä ei voida kuitenkaan päätellä välttämättä mitään sen suhteen, onko putkella liian pienet, sopivat vai liian suuret jännitteet. Tästä syystä pääteputkien bias saattaa olla aivan kunnossa, vaikka toinen putki näyttäisi hehkuvan kirkkaammin kuin toinen.
 
Kyseessä ei edes ollut pääteputkien, vaan etuasteputkien hehkuminen. Ne saattavat hehkua eri tavalla jo siistäkin syystä, että V1 voi aivan hyvin olla erityyppinen putki kuin muut etuasteputket.
 
Kai se biasointi vaikuttaa myös siihen hehkumiseen jollain tasolla.
 
Juzo95
08.08.2011 14:54:37 (muokattu 08.08.2011 14:56:34)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Anteeksi oma väärinkäsitykseni. Eli 2 ECC83 siinä ritilän alla roikkuu joita ihmettelin. Päättärit ja 1 ECC83 jossan piilossa. Täytyy uudelleen huudattaa ja katsoa tarkemmin.
 
Ja bias säätää/tarkistaa ihan varmistukseksi.
 
Virhe! Tyhmä tai liian ärsyttävä allekirjoitus.
Jucciz
08.08.2011 15:03:39
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Moridin: Kyseessä ei edes ollut pääteputkien, vaan etuasteputkien hehkuminen. Ne saattavat hehkua eri tavalla jo siistäkin syystä, että V1 voi aivan hyvin olla erityyppinen putki kuin muut etuasteputket.
 
Totta, ja eri kohdassa signaaliketjua etuasteputkilla voi muutenkin olla sen verran eroja jännitteissä, että täsmälleen samanlaiset putketkin saattavat hehkua osa kirkkaampina, osa vähemmän kirkkaina.
 
Kai se biasointi vaikuttaa myös siihen hehkumiseen jollain tasolla.
 
Toki.
 
Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan!
SirElwood
08.08.2011 17:53:34 (muokattu 08.08.2011 17:57:51)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Moridin: Kai se biasointi vaikuttaa myös siihen hehkumiseen jollain tasolla.
 
Vasta sitten jos anoditkin alkavat hehkumaan. Biasointi ei tee mitään putken hehkujännitteelle, ja se on se mikä normaalisti putkessa nähdään (jos nähdään). Putken muut jännitteet ei siihen hehkun kirkkauteen vaikuta. Tai toki voi vaikuttaa, mutta jos otetaan huomioon miten ankaraa kehitystyötä aikoinaan tehtiin hehkun eristämiseksi muusta putken toiminnasta, on hyvä veikkaus että jotain on vinossa.
 
tommiot
08.08.2011 17:59:41
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

SirElwood: Vasta sitten jos anoditkin alkavat hehkumaan. Biasointi ei tee mitään putken hehkujännitteelle, ja se on se mikä normaalisti putkessa nähdään (jos nähdään). Putken muut jännitteet ei siihen hehkun kirkkauteen vaikuta. Tai toki voi vaikuttaa, mutta jos otetaan huomioon miten ankaraa kehitystyötä aikoinaan tehtiin hehkun eristämiseksi muusta putken toiminnasta, on hyvä veikkaus että jotain on vinossa.
 
Selvä, ajattelin vaan että katodin potentiaali olisi jotenkin vaikuttanut, kun siitä niitä elektroneja irtoaa. Mutta hyvä että korjasit!
 
jii.haanpaa
19.09.2011 14:59:48 (muokattu 19.09.2011 15:12:23)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Josid: Uraltonen sivuilta löytyy hyvät ohjeet. Tarvitset yleismittarin, kynän, paperia, laskimen ja huolellisuutta ettet telo itseäsi, putkivahvistimissa on korkeat käyttöjännitteet, yleensä 250-600v. Ja muista biasointia tehdessäsi pitää ainoastaan yhtä kättä vahvistimen sisässä ja toista vaikka taskussa ettei vahingon sattuessa virta pääse kulkemaan sydämen lävitse.
 
Uraltonen ohjeilla on täälläkin väännelty. Nyt tuli kuitenkin hankittua kiinalaisvalmisteinen "mittapiuha", jolla voi näppärästi mitata katodivirran. Uraltone ohjeistaa seuraavasti:
 
"Joissakin vahvistimissa on katodin (EL34, 6L6 jne pinni 8, EL84 pinni 3) ja maan välissä pieni vastus (yleensä 1-10ohm), jonka yli voidaan mitata pääteputkien viemä virta helposti. Tarkista onko vahvistimessasi tämä vastus. Jos vastus löytyy sovella artikkelin lopusta löytyvää katodibiasoitujen vahvistimien biasointi ohjetta."
 
Tarkoitus olisi siis määritellä anodivirta katodivirran ystävällisellä avustuksella, jolloin uraltonen ohjeissa lukee:
 
"...Tässä arvossa on mukana myös suojahilan viemä virta, mutta se on niin pieni ettei sitä tarvitse ottaa huomioon."
 
Voiko suojahilan virran tosiaan unohtaa, eli onko "ongelma" vain akateeminen. Pikaisen guugeloinnin perusteella näyttää siltä, että itse asiassa valtaosa DIY-foorumien porukoista puhuu anodivirrasta vaikka mittaavat näillä piuhoilla ymmärtääkseni lähes poikkeuksetta katodivirtaa.
 
Selvästi pienempää suosiota nauttii tapa, jossa suojahilan virralle tipautetaan hihasta arvo. 5mA näyttää olevan suosittu ehdokas ( http://www.aikenamps.com/Biasing.html ). Kolmannessa tyylissä sanotaan, että 5% katodivirrasta on suojahilan ottama virta ( http://www.amp-fix.com/biasing1.htm ). Neljäs ja jostain syystä vähiten osumia saanut tapa oli mitata jännite yli suojahilan vastuksen ja laskea sen virta vastuksen arvoa käyttämällä.
 
Eli sanokaas nyt viisaammat, että mitä olen ymmärtänyt väärin vai unohdanko koko homman? Eihän joku 5mA kovin merkityksettömältä epeliltä vaikuta, jos puhutaa kokoluokan 30-40mA virroista. 5% olisi jo lähempänä merkitykstöntä, noin 2mA. Miten te noita piuhoja käytätte hyväksenne ( http://www.ebay.com/itm/Quad-Tube-A … &hash=item43a7d29d35#ht_1383wt_1146 )?
 
Jucciz
19.09.2011 15:15:56
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Uraltonen ohjeilla olen tähän mennessä biasoinut vahvistimeni, lähinnä Marshalleja. Nyt kuitenkin ajattelin mukavuudenhaluisena kokeilla tämmöistä:
http://www.ebay.com/itm/ws/eBayISAP … 90900&ssPageName=ADME:X:RTQ:US:1123
 
Kun kerran mittaan ja sen jälkeen tiedän jatkossa kullakin vahvistimella jylläävän anodijännitteen, ei tarvitse enää yleismittarin kanssa sörkkiä putkenkannoille - riittää kun katsoo tuon proben avulla, millaista lukemaa tulee ja pyöräyttää bias-trimmeriä sopivaan suuntaan tarvittessa. Voin kuitenkin putkitesterillä sovittaa alustavasti pääteputket pareiksi/nelikoiksi ja sitten tehdä tarkastusmittaukset ja itse biasoinnin tuon proben avulla.
 
Noita probejakin on monenlaisia: tuo myyjä varoittaa omassa kohteessaan halvoista ja huonoista kopioista, joista puuttuu shunttivastus - niiden antamat lukemat eivät välttämättä ole tarkkoja ja saattavat pahimmillaan jopa vahingoittaa vahvistinta
 
Voin kertoilla kokemuksiani, jahka tuo härpäke saapuu.
 
Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan!
harryk
19.09.2011 15:24:29
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Itse olen yleensä biasoinut käyttämällä katodijännitettä/katodivirtaa mittauspohjana enkä ole vähentänyt suojahilan viemää virtaa. Kehitin kuitenkin tämän mittaustavan tilalle Bluetone Bias Rate-mittarin, jossa mitataan myös anodijännitteen muutos kun putken bias määritetään. Sillä on silloin merkitystä kun vaihdetaan esim. 6V6-putkista vaikka 6550-putkiin jotka haukkaavat virtaa ihan eri lailla. Se vaikuttaa myös pääteputkien anodijännitteisiin. Tämä tietysti riippuu myös virtalähteen mitoituksesta.
 
Putkivahvistin ei ole kovin tarkka biasoinnin tasolle jos ei biasoida yli 100 % varsinkin fixed bias-koneissa. Monet nykyiset kuuluisat merkkivahvistimet tulevat tehtaalta todella kylmiksi biasoituna. Silloin pääteputket voi yleensä vaihtaa ilman uudelleenbiasointia. Bias vaikuttaa jonkun verran laitteen saundiin, mutta itse en väitä kuulevani mitään saundillista eroa esim. 65 % tai 70 % bias-tason välillä.
 
Suomalaisia käsintehtyjä putkivahvistimia kaikille soittajille www.bluetone.fi
jii.haanpaa
19.09.2011 15:28:54 (muokattu 19.09.2011 15:54:53)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jucciz: Uraltonen ohjeilla olen tähän mennessä biasoinut vahvistimeni, lähinnä Marshalleja. Nyt kuitenkin ajattelin mukavuudenhaluisena kokeilla tämmöistä:
http://www.ebay.com/itm/ws/eBayISAP … 90900&ssPageName=ADME:X:RTQ:US:1123
 
Kun kerran mittaan ja sen jälkeen tiedän jatkossa kullakin vahvistimella jylläävän anodijännitteen, ei tarvitse enää yleismittarin kanssa sörkkiä putkenkannoille - riittää kun katsoo tuon proben avulla, millaista lukemaa tulee ja pyöräyttää bias-trimmeriä sopivaan suuntaan tarvittessa. Voin kuitenkin putkitesterillä sovittaa alustavasti pääteputket pareiksi/nelikoiksi ja sitten tehdä tarkastusmittaukset ja itse biasoinnin tuon proben avulla.
 
Noita probejakin on monenlaisia: tuo myyjä varoittaa omassa kohteessaan halvoista ja huonoista kopioista, joista puuttuu shunttivastus - niiden antamat lukemat eivät välttämättä ole tarkkoja ja saattavat pahimmillaan jopa vahingoittaa vahvistinta
 
Voin kertoilla kokemuksiani, jahka tuo härpäke saapuu.

 
No eikös tuokin tarjoa katodivirtaa. How about tät suojahilavirta? Mittaatko, unohdatko vai katsotko hihasta?
 
Ja eikös ne virtalukemat ilamn shunttivastusta ole juuri niin tarkkoja kuin mittari on? Toki tuollainen vastuksellinen olisi järkevämpi, jos vain vastuksen toleranssit ovat just eikä sinne päin.
 
harryk: Itse olen yleensä biasoinut käyttämällä katodijännitettä/katodivirtaa mittauspohjana enkä ole vähentänyt suojahilan viemää virtaa. Kehitin kuitenkin tämän mittaustavan tilalle Bluetone Bias Rate-mittarin, jossa mitataan myös anodijännitteen muutos kun putken bias määritetään. Sillä on silloin merkitystä kun vaihdetaan esim. 6V6-putkista vaikka 6550-putkiin jotka haukkaavat virtaa ihan eri lailla. Se vaikuttaa myös pääteputkien anodijännitteisiin. Tämä tietysti riippuu myös virtalähteen mitoituksesta.
 
Putkivahvistin ei ole kovin tarkka biasoinnin tasolle jos ei biasoida yli 100 % varsinkin fixed bias-koneissa. Monet nykyiset kuuluisat merkkivahvistimet tulevat tehtaalta todella kylmiksi biasoituna. Silloin pääteputket voi yleensä vaihtaa ilman uudelleenbiasointia. Bias vaikuttaa jonkun verran laitteen saundiin, mutta itse en väitä kuulevani mitään saundillista eroa esim. 65 % tai 70 % bias-tason välillä.

 
Olraits. Jep, ei näilläkään korvilla ole mitään mahdollisuutta bongata mitään tuollaisia. Lähinnä asia häiritsee ajatustasolla ja esim tämä yleisesti(?) käytetty 5mA on jo oman vahvarini tapauksessa lähempänä 15% kuin 5%. Eipä sillä, että sitäkään kuulisin.
 
http://www.marshallforum.com/workbe … ate-current-vs-cathode-current.html
 
Jucciz
19.09.2011 16:44:13 (muokattu 19.09.2011 17:09:08)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jii.haanpaa: No eikös tuokin tarjoa katodivirtaa. How about tät suojahilavirta? Mittaatko, unohdatko vai katsotko hihasta?
 
Vois vaikka kokeeksi biasoida saman koneen ensin Uraltonen metodilla ja sen jälkeen tsekata, mitä probe näyttää - jos nyt jaksan säätää. Luulenpa, että jos eroja syntyy, ne eivät ole kauhean merkittäviä. En varmastikaan ala ainakaan mittailemaan suojahilavirtaa erikseen. Jos tähtään karkeasti 65-75 prosentin haarukkaan biasoidessani, voinee suojahilavirran jättää huomiomatta, tai sitten laskee sille jonkin pienen siivun "kokonaispotista".
 
Tosielämässä pienehkö heitto (muutama mA) ei merkkaa yhtään mitään, ainakaan jos mietitään sitä, että eihän ihan vanhoissa Marshalleissa edes ollut bias-trimmeriä ja silti ne toimivat - ja varmasti putkiparien keskinäinenkin sovitus on ollut välillä mitä sattuu. Lisäksi, käytän Marshalleissani ainoastaan vanhoja Telefunkenin ja Mullardin putkia, jotka eivät taatusti myöskään ole moksiskaan pienistä heitoista. Olennaista on päästä edes "oikealle tontille". Kyllä jo korvankin luulisi kertovan, jos ollaan ihan liian kylmällä - ja vastaavasti liian kuuman bias:in saattaa pystyä arvioimaan jo anodien väristä. ;)
 
Ja eikös ne virtalukemat ilamn shunttivastusta ole juuri niin tarkkoja kuin mittari on? Toki tuollainen vastuksellinen olisi järkevämpi, jos vain vastuksen toleranssit ovat just eikä sinne päin.
 
Njoo. Pianhan tuo selviää. Luulen, että tuon proben ja oman Biltema-yleismittarini tarkkuus ovat aivan riittävä perus-Marshallien biasointiin. Eri homma, jos rakentaisin avaruussukkuloita. :)
 
http://www.marshallforum.com/workbe … ate-current-vs-cathode-current.html
 
Tää oli kyllä kiinnostavaa luettavaa. Jos nyt siis ymmärsin oikein, tommosta probea käytettäessä pitäis otta lähtötilanteeksi 25 watin sijasta 33 wattia kun EL34:iä biasoidaan? Näin ollen esim. 70 prosenttiin tähdättäessä haluttaisiin kokonaistehohäviöksi 23,1 wattia, joka esim. mun '68 Plexin 448 voltin anodijännitteillä meinaisi, että kannattaa tähdätä 51,6 mA lukemaan, kunhan voi olla varma tuon katodivastuksen tarkkuudesta. Onhan tuossa kieltämättä iso ero: jos lähtötilanne olisikin pelkkä 25 wattia, olisi syytä tähdätä 39 mA lukemaan. Onhan tuossa eroa jo melkein 13 milliampeeria.
 
Vaan onko tilanne sama myös Uraltonen ohjeilla? Pitäisikö silloinkin lähtötilanteena olla 33 vai 25 wattia EL34:n tapauksessa? Eli onko suojahilavirran merkitys mitätön, pieni vai itse asiassa ihan huomioimisen arvoinen?
 
Kertokaas mua viisaammat!
 
Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan!
jii.haanpaa
19.09.2011 17:41:43 (muokattu 19.09.2011 17:44:34)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jucciz:
Vaan onko tilanne sama myös Uraltonen ohjeilla? Pitäisikö silloinkin lähtötilanteena olla 33 vai 25 wattia EL34:n tapauksessa? Eli onko suojahilavirran merkitys mitätön, pieni vai itse asiassa ihan huomioimisen arvoinen?

 
Juu ei. Uraltonen ohjeessa ynnäillään suoraan ja asiaankuuluvasti anodivirta. Probella taas mitataan katoditavaraa = anoditavara + suojahilatavara. Uraltonen ohjehan on mitä näppärin ja ainakin allekirjoittaneen on jotenkin helppo mieltää se ns. oikeaksi tavaksi. Silti tuli tuollainen prouppipari tilattua, joten perhana sentään niitä tullaan myös käyttämään!
 
Itselläkin oli tarkoitus harrastaa ensin uraltonen tyylillä ja sitten katsoa mitä probe tarjoaa. Suojahilan virrat tuskin eroavat putkiyksilöillä niin hirveästi, etteikö tulosta voisi käyttää tulevaisuudessakin, jos tekee mieli hifistellä/nysvätä.
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «