Yleistä keskustelua musiikista ›

Kitaraa 15 vuotta ja oon ihan paska :D Täältäkin löytyy kaksi vuotta soittaneita mini-laihoja jotka ovat tuhat kertaa kovempia tilumiehiä...
 
Oli jossain vaiheessa varmaan kolmen vuoden totaalinen tauko ja muutenki hiljasempaa ollu vanhempana soittelu. Nyt on jotenki innostunut ihan viimesen vuoden aikana.

obiwan: Kitaraa yli 30 vuotta ja oon ihan paska :D
 
____________

Kitaraa n. 10 vuotta.
Bassoa n. 5 vuotta.
Rumpuja n. 3 vuotta.
 
Luulisi jo jotain osaavan, mutta. No, olen kelvollinen harrastetason sählääjä.

En ole katkera,Mutta kumminkin.Ei vaiskaan.Viinin siivittävin lepattavin siivin.Kirjoitin tarinan minun ja bändieni historiaa.Kaikki tarinoimani jutut vaan hävis.Ilmeisesti joku aikalukko on?

Vuodesta 1966 alkaen!

Timi: En ole katkera,Mutta kumminkin.Ei vaiskaan.Viinin siivittävin lepattavin siivin.Kirjoitin tarinan minun ja bändieni historiaa.Kaikki tarinoimani jutut vaan hävis.Ilmeisesti joku aikalukko on?
Tai sitten alkolukko kerranki toimi!

Kitaraa 20v Vuodesta 1963 lähtien
Alttoa 2v
Klarinetia 1v
Käyrätorvea 10v
Bassokitaraa 3v
Urkuja ja Pianoa 30v
Rumpuja 1v
Tenori Sax 6kk
 
Osaa päällekin..
ei tosin tässä järjestyksessä.
Keikkoja yli 4000 ympäri maailmaa

Kitaraa 20v Vuodesta 1963 lähtien
 
Ootteko kuulleet uusinta U2 levyä? War nimeltään. Näittekö miten JR taas juoni Dallasissa?

Ensimmäisen kerran aloitin soittamisen 1970-luvun puolenvälin tienoilla.
Välillä on harrastamisessa ollut pitkiäkin taukoja muitten asioitten kiinnostaessa enemmän, välillä taas soittaminen maistuu paremmin.
 
Kitara on soittimista tärkein, mutta kokeillut olen monenmoista tinapillistä rumpuihin ja poikkihuilusta bassoon.

Kitaraa noin 10 vuotta, bassoa 9.
 
Pääsin bändiin mutta olin niin huono että vaihtovat kitaran bassoon. Nykyään olen jo keskinkertainen komppikitaristikin. Hassua ajatella että siitä on kohta 10 vuotta kun eka bändi lähti käyntiin, silloin tuntui että olen soittanut ikuisuuden kun 2 vuotta tuli täyteen ja bändi alkoi raota liitoksistaan..
 
Julkaisuja tehneet bändini:
Medusa (2002-2004)
Kemosabe (2005-2009)
Paksu Elukka (2010-)

Ensimmäinen muistikuvani soittelusta on joskus kolmevuotiaana kun yritin hämähämähäkin melodiaa soitella isin pikkusilla sähköurkuloilla (joissa on edelleen se paras sähkövemputtimen urkuääni mitä olen ikinä kuullut :) ). Siitä se sitten lähti, fanaattista itseopiskelua kaikensortin kosketinsoittimilla tuonne 20-vuotiaaksi asti. Opettelin apinan raivolla nuotit, soinnut ja muut perushutut. Syntsalla tuli soiteltua urkuiänellä ja sitten piti opetella pianoäänellä soittamaan suoraan nuoteista kaksikätisesti.
 
Sitten tuli totaalistoppi, en keksinyt enää miten voisin itsekseni soittotaitoani parantaa, eikä oma soittamiseni kuulostanut läheskään siltä miltä se päässäni kuulosti. Lopetin koko homman lähes 10 vuodeksi, kunnes sitten pari kuukautta sitten kaivoin sen rippilahjaksi saadun syntsan naftaliinista. Aikani soiteltua iski sama turhautuminen, joka aikoinaan sai lopettamaan. Sitten noudatin KVG-periaatetta, ja löysin paikallisen pimputtelukoulun, ilmoittauduin sinne, ja sillä tiellä nyt tämä kaksi kk olen ollut. Motivaatiota soittamiseen on tullut hurjasti, ehkä tästä vielä jotain tulee, ja osaan joku kaunis päivä ulostaa päästäni pianolle/urkuliloille sen mitä siellä on. Harjoittelusoitinkin muuttui vähän aika sitten digipianoon, kun ärsytti syntsalla yrittää harjoitella, vaikka toki sekin sujuu, vaikka puristit erimieltä ovatkin.
 
Lisäksi pentuna tuli kokeiltua kitaraa (aku ja sähkis), rumpuja, bassoa, käyrätorvea ja jopa perinnöksi saadulla viululla on tullut vonguteltua epämusikaalisen äipän ärsytykseksi jotain Metallicaa ja Kansasia. :D Kitaran ja tuon viulun vois kanssa tässä jossain vaiheessa kaivaa sieltä naftaliinista, ja kokeilla jos sitä edes auttavasti osais niitä soitella. Kitarasta en muista enää mitään, paitsi virittää sentäs osaan :D
 
Ainiin. Ala-asteella lauloin jossain missälie kirkkokuorossa pari vuotta, mutta lopetin sitten sen, kun häiritsi kun muut kuorolaiset lauloi niin pahasti nuotin vierestä :D Yläasteella sitten musiikinope houkutteli miut laadukkaampaan kuoroon, ja siellä sitten lauleskelin tuonne 18-19 vuotiaaksi asti. Lauleskelu oli periaatteessa se ykköshommeli tuohon aikaan, soittelin sitten siinä ohessa muuten vaan ja lisäksi kun olin 2-äänessä kuorossa, niin helpotti lauluharjoittelua kovasti, kun soitti ite kaikkia ääniä ja lauloi sitä omaansa.

No nyt kun rupeaa ajattelemaan, niin onhan tuota tullut yhtä sun toista soiteltua.
 
Perus muskarit ja muut, viisi vuotiaana aloitin viulutunnit kun näin Vanessa Maen telkkarissa. Sitä sitten yötä päivää erilaisissa kokoonpanoissa ja yksin n. 13 vuotta, siinä sivussa selloa, pianoa ja kaikkea mihin pääsin käsiksi. Taisin aloitella laulamistakin.
 
Nyt sitten kohta vuoden soittanut kitaraa ja laulanut, joitakin hajanaisia projektejahan tässä on, mutta lähinnä hauskanpitoa kuitenkin. Tykkään perhanasti kitaroista, soitan tasaisesti klassista, teräkielistä ja sähkökitaraa. Ihmettelen vain miksen aiemmin uskaltanut kitaraan koskea. Biisien tekeminenkin on mukavampaa kun osaa soittaa ja laulaa säveltämäänsä.