Kitarat: kitarakamat ›

-septimisti-: Juuri näin. Kiitos kuin luit viestini ensimmäisen kappaleen huolella.
 
Ei ollut sulle tarkoitettu, ihan yleisesti koko viesti.
Osaan kyllä lainata viestiä jos tarkoitus on vastata jollekin tietylle.

aristoteles666: mutta luulisi soitettujen, eli kuluneiden, maksavan enemmän.
 
Niinhän ne maksaakin.

Ei vanha soitin automaattisesti ole parempi kuin uusi. Mutta monissa laadukkaissa vuosikertasoittimissa on hyvätkin puolensa.
Valmistusmenetelmät ja -materiaalit ovat joiltain osin muuttuneet. Esim. nykyiset nitroselluloosalakat ovat eri tavaraa kuin 60-luvulla. Ne eivät painu puuhun samalla tavalla kuin vanhat lakat ja niissä on enemmän tahmeusongelmaa, mikä kuulemma johtuu nykyään käytettävästä synteettisestä ohentimesta. Tuota vanhanajan nitrolakkaa ei mikään firma enää valmista, eikä kitarafirmat ala omia lakkoja valmistamaan. Tällä saattaa olla vaikutusta soundiin, mutta ainakin tuntumaan. Lisäksi hyviä soitinpuita ei ole enää samalla tavalla saatavilla kuin ennen. esim. Brasilian ruusupuu oli ennen ihan normaali otelautamateriaali, nykyään tosi harvinainen. Samoin tietyt hyvin soivat ja kevyet mahonkilaadut, joita ennen käytettiin, on jouduttu korvaamaan muilla laaduilla. Lisäksi hyvin pidetty ja soitettu vanha kitara on saattanut "muokkautua" vuosien saatossa huippusoittimeksi, kun sitä on soitettu, säädetty ja ruuvailtu, puut ovat asettuneet, hartsit haihtuneet, mikkien magneetit ikääntyneet jne...eikä iän tuomaa ulkoista patinaa sovi unohtaa, se on olennainen osa viehätystä. Soittaminen on kuitenkin pitkälle fiilispohjaista toimintaa. Fiiliksestä ollaan valmiita maksamaan, ja mikäs siinä jos maksukykyä on. Kyllä esim. 60-luvun Fendereitä on monella suomalaisellakin soittajalla ihan ammattikäytössä, joten eivät ne kaikki vitriinikamaa ole.

-septimisti-: Sokkotesteihin mars!
 
Missä tämmösiä testejä järjestetään?
 
Mutta ihan paskan hailee mitä tommosilla edes saataisiin aikaan, koska vintakessa oleellisinta ei ole mikään tieteellisellä menetelmällä tai sokkotesteillä mitattavissa oleva juttu. Joku näppylänaama voi sanoo että se parin sadan uusi, kiiltävä lituskakaulanen ja lätkälapainen zipanez tuntuu ja kuulostaa paljon paremmalle kuin joku halkokaulainen parin sadan tonnin Gibson Les Paul jossa on jo jotain rumaa kulumaakin. Samoin noiden re-issueiden kanssa. Mitä välii vaikka se olisikin soittimena parempi kuin se orkkis? Orkkis maksaa sen takia että se on alkuperäinen. That's it but not shit.
 
Eli melko turhaa vaivata päätään noilla hinnoilla, jos ei ymmärrä niin ei ymmärrä. Ne joilla on, ja omistaa tietää, mutta ei kerro.

Olen soitellut paljon yhdellä vm65 stratolla, ylimaalattu, orkkis mikit, potikat, konkkakin ties missä arvossaan, paska soittaa, nauhat pitäis uusia, ruman värinen, mutta sen tallamikin tonen vuoksi aivan killeri ;)
 
/sv

-septimisti-:1.
 
Puut on asettuneet, alkaneet soida paremmin yms.
 
Onko viestin loppuun linkittämäni paperin lisäksi olemassa mitään muuta näyttöä tällaisen ilmiön olemassaolosta? Anekdotaalisia väitteitä on toki pilvin pimein, mutta niin ihmiset väittävät näkevänsä lentäviä lautasiakin, lumimiehiä ym. Joku materiaalitieteistä perillä oleva voisi kertoa, miten käytännössä tuollainen nykyään käytetty teollisesti kuivattu puu käyttäytyy ja muovautuu ihan fyysisesti ajan mittaan. Entä laitoksen kokoonlaittamiseen käytetty liima ja viimeistelyyn käytetty lakka ym. täkötötti. Onko kukaan verifioinut mitenkään, että tällaisilla seikoilla saundiin tulee korvin kuultavia muutoksia? Voidaanko mahdolliset muutokset toisintaa tökkäämällä lautaan bossin halvin ekvalisaattori, vai tapahtuuko saundille jotain paljon hienompaa? Sanoisin, että poistoon, koska omasta mielestäni tällaisestä ilmiöstä ei ole riittävää näyttöä ainakaan sähkökitaroista puhuttaessa.
 
Itse omistan kolme saman merkkistä kitaraa ja vieläpä samaa mallia: Guild S-100 vuosimallit 1971, 1996 ja 1998/9. Selkein huomattavissa oleva ero ulkonäön ohessa on nimenomaan puiden resonointi; 70-lukulainen on selkeästi tasapainoisin ja herkin runkosoundiltaan. Kyllä sen kuulee ja tuntee, että se on noista kolmesta eniten "asettunut".
 
Nykyisinhän on jo olemassa tuote nimeltään ThermoTimber, joka vastaa vanhojen ja kuivanneiden (soitin)puiden ominaisuuksia. Puun solurakenne on saatu lämpökäsittelyllä vastaamaan yli 300 vuotta vanhan puun ominaisuuksia; vähemmän kosteusvaihtelun aiheuttamaa elämistä ym. ym.
 
http://www.ruovesi.fi/yritykset/L%C3%A4mp%C3%B6puu/trans/english.htm
http://ec.europa.eu/agriculture/rur … /presentation_TEAK_thermotimber.pdf

Seba: Niinhän ne maksaakin.
 
ei, vaan mitä "paremmassa" kunnossa, sitä enemmän maksaa.
kelaa paljon saat jos vielä hintalappukin roikkuu paikoillaan.

Terry Pantheras: Itse omistan kolme saman merkkistä kitaraa ja vieläpä samaa mallia: Guild S-100 vuosimallit 1971, 1996 ja 1998/9. Selkein huomattavissa oleva ero ulkonäön ohessa on nimenomaan puiden resonointi; 70-lukulainen on selkeästi tasapainoisin ja herkin runkosoundiltaan. Kyllä sen kuulee ja tuntee, että se on noista kolmesta eniten "asettunut".
 
Oletko koittanut esimerkiksi punnita noita kitaroita?
 
Tahtoo sanoa, että niissä todennäköisesti on hieman muitakin eroja kuin se, miten vanhoja ne ovat tai paljonko niillä on soitettu, vaikka lavassa sama teksti onkin. Kuvailemiesi eron paikantaminen em. seikkoihin on vähän monimutkaisempi juttu. Muutenkin yksinkertaisuudestaan huolimatta sähkökitaran rakenteessa ja materiaaleissa on todella suuri joukko mahdollisia muuttujia. Ties vaikka esimerkiksi 16 vuotta ikäeroa omaavien kitaroiden puut eivät peräisin ole saman puun samasta kohtaa. Tai samalta pallonpuoliskolta kotoisin.
 
Tai edes samasta puulajista. Kuka tietää?

Seba: se ei vaikuta latiakaan hintaan, joten aiheen kannalta täysin merkityksetön juttu.
 
kyllä käytetty puulaji ja sen alkuperä vaikuttaa hintaan.
voisi sanoa ikävä kyllä.

aristoteles666: kyllä käytetty puulaji ja sen alkuperä vaikuttaa hintaan.
voisi sanoa ikävä kyllä.
 
Eipä juuri, jos on 62 strato leppää, ja toinen vähän vähemmän resonoivaa leppää, niin hintaan ei vaikuta lain.
Ehkä pikkasen jos on vielä 62 saarnia joka olisi suhteessa paljon harvinaisempi, niin voi tuhannen tuoda lisää siihen 25K hintapyyntöön, joka sitten tuskin vaikuttaa ratkaisevasti silti mitenkään loppuhintaan.
 
Über harvinaiset tietenkin on erikseen, mutta muuten en ole ainakaan huomannut että puulajeilla mitään isoa eroa tulisi.
 
Enkä edes tiedä onko noita joskus 60 luvulla edes tavattu tehdä eri puilla.
 
Missasit pointin.

Seba: Enkä edes tiedä onko noita joskus 60 luvulla edes tavattu tehdä eri puilla.
 
Missasit pointin.
 
on,
sä missasit, silläkin on väliä mistä maasta ne puut ovat.

aristoteles666: on,
sä missasit, silläkin on väliä mistä maasta ne puut ovat.
 
Nykyvehkeissä joo.
Vintagessa ei juuri.
 
Vai onko esimerkkiä heittää kahdesta samanlaisesta vintagekitarasta eri maalaisilla, muuten samoilla puilla?
 
Kuinka paljon ne vaikuttaa hintaan?
Onko niissä yleensäkään mitään tietoa minkä maan mahonkia milloin on missäkin käytetty?
 
Valmistajilta harvoin edes itseltä löytyy kovin tarkkaa tietoa omista tekeleistään 50 vuotta vanhojen sarjanumeron perusteella.
 
Fenderiltä ei saa edes usein edes tarkkaa vuosilukua uudemmistakaan keleistä, saati minkä maan puita mihinkin on käytetty.

Seba: Nykyvehkeissä joo.
Vintagessa ei juuri.
 
Vai onko esimerkkiä heittää kahdesta samanlaisesta vintagekitarasta eri maalaisilla, muuten samoilla puilla?
 
Kuinka paljon ne vaikuttaa hintaan?
Onko niissä yleensäkään mitään tietoa minkä maan mahonkia milloin on missäkin käytetty?
 
Valmistajilta harvoin edes itseltä löytyy kovin tarkkaa tietoa omista tekeleistään 50 vuotta vanhojen sarjanumeron perusteella.
 
Fenderiltä ei saa edes usein edes tarkkaa vuosilukua uudemmistakaan keleistä, saati minkä maan puita mihinkin on käytetty.
 
vanhoja jazz kitaroita tehtiin ihan eri materiaaleilla, on muitakin kitaroita kuin stratot.

-septimisti-: Oletko koittanut esimerkiksi punnita noita kitaroita?
 
Ei ole ollut tarvetta, koska huomaan painoerot ilman vaakaakin - ja soundierot ilman oskillaattoria...
 
Tahtoo sanoa, että niissä todennäköisesti on hieman muitakin eroja kuin se, miten vanhoja ne ovat tai paljonko niillä on soitettu, vaikka lavassa sama teksti onkin. Kuvailemiesi eron paikantaminen em. seikkoihin on vähän monimutkaisempi juttu. Muutenkin yksinkertaisuudestaan huolimatta sähkökitaran rakenteessa ja materiaaleissa on todella suuri joukko mahdollisia muuttujia. Ties vaikka esimerkiksi 16 vuotta ikäeroa omaavien kitaroiden puut eivät peräisin ole saman puun samasta kohtaa. Tai samalta pallonpuoliskolta kotoisin.
 
Tai edes samasta puulajista. Kuka tietää?
 
Toki on eroja, sekä saman puulajin välillä, että helmiäisupotuksista (tässä tapauksessa samoista logoista) huolimatta. Mutta tavallaan väität siis ettei puun iällä ole oikeasti merkitystä... Valitan, mutta uskon ennemmin "yleistä käsitystä", kuin sun näkemystä. Mutta kyllähän minä ymmärrän pointtisi, toin vain esille jokseenkin kouriintuntuvan esimerkin omasta liiteristä. :)
 
Mutta siis, en väitä - enkä ole väittänytkään - etteikö vintagessa olis paskaa ja osa siitä ihan huuhaata. Mielestäni parhaat yksilöt monasti jäävät soittajille/soittoon ja kiertoon, kun taas paskat on pistetty lihoiksi (varaosiksi) jo aikaa sitten. Tämän tuumailun olen kuullut soitinrakentajan suusta joka on näitä vanhoja kapistuksia pyöritellyt ja tutkinut varmaan enemmän kuin kukaan muu Suomessa... Mutta voin (tai hän) toki olla väärässäkin.

aristoteles666: vanhoja jazz kitaroita tehtiin ihan eri materiaaleilla, on muitakin kitaroita kuin stratot.
 
Nythän tää laajenee, tää aihe.. =) Mitäpä mieltä olet sitten vanhojen jazz-lootien hinnanmuodostuksesta? Jos palataan oikein tämän säikeen varsinaiseen aiheeseen takaisin kaikkien näennäisnäppärien heittojen jälkeen..
 
Tuossa olis suhteellisen huokeakin, vai mitä?
 
http://www.ebay.de/itm/1935-Gibson- … pt=Gitarren&hash=item20b8737187
 
Puutahan tuo kuitenkin mun mielestä on, ettei se niin "eri materiaalia" ole.. Katopa, miten komiaa loimua on kaulapuussa..noin muuten.

aristoteles666: vanhoja jazz kitaroita tehtiin ihan eri materiaaleilla, on muitakin kitaroita kuin stratot.
 
Ei mulla stratoa ole koskaan ollutkaan.
En tykkää.
 
Vertaatko nyt stratoa jazzkitaraan, vai jazzkitaroiden puueroja?
 
Jos ensimmäistä, niin aika vertailukelvoton pari, jos jälkimmäistä, niin sulla on varmaan joku esimerkki heittää mitä eri puita mistäkin maasta ja kuinka paljon vaikuttaa hintaan?

fox: Nythän tää laajenee, tää aihe.. =) Mitäpä mieltä olet sitten vanhojen jazz-lootien hinnanmuodostuksesta? Jos palataan oikein tämän säikeen varsinaiseen aiheeseen takaisin kaikkien näennäisnäppärien heittojen jälkeen..
 
Tuossa olis suhteellisen huokeakin, vai mitä?
 
http://www.ebay.de/itm/1935-Gibson- … pt=Gitarren&hash=item20b8737187
 
Puutahan tuo kuitenkin mun mielestä on, ettei se niin "eri materiaalia" ole.. Katopa, miten komiaa loimua on kaulapuussa..noin muuten.
 
täähän on otsikon mukaan vintagekitarat, ei ihan sama alue, ja samaa di´angelicoa, tai muita vastaavia, on tehty samaa mallia aivan eri puilla, saati että loimusta maksetaan enemmän kuin vastaavasta plainistä.
 
eli toisessa vaikka halvempaa eebenpuuta, ei niin tasaväristä, ja toisessa tummempaa, kalliimpaa.

Seba: Ei mulla stratoa ole koskaan ollutkaan.
En tykkää.
 
No, henkilökohtaisten mieltymysten osuutta emme voi kiistää.. Kuitenkin nekin (Stratot) on vintagemarkkinoilla kovin haluttuja, ja niistä vallan hyvin maksetaan. ;)
 
Vertaatko nyt stratoa jazzkitaraan, vai jazzkitaroiden puueroja?
 
Jos ensimmäistä, niin aika vertailukelvoton pari, jos jälkimmäistä, niin sulla on varmaan joku esimerkki heittää mitä eri puita mistäkin maasta ja kuinka paljon vaikuttaa hintaan?
 
Kyllä mitä hyvänsä voi verrata mihin hyvänsä, jos siitä saa itse näppärästi vedettyä omia kannanottojaan tukevia johtopäätöksiä? Vähän tulee mieleen, kun joissain (sopivissa) tilanteissa puun laadulla/lajilla ei ole väliä, taas täällä se on ratkaisevassa osassa.
Tuota esimerkkiä minä odottelisin myös.. Kun kovin merkilliseltä tämäkin statementti eli julistus vaikuttaa..
ja samaa diangelicoa, tai muita vastaavia, on tehty samaa mallia aivan eri puilla
 
Ihankos aivan eri puilla? Tämä vaatisi kyllä jotain lähdeaineistoa, ennenkuin sen täysin uskon.. Totta kai, en tuota omakohtaisen kokemuksen pohjalta pysty kiistämään, olenkohan "elävänä" yhden New Yorkerin nähnyt. D'Angelico varmaan oli se kitaranvalmistaja kuitenkin? Jonka oppipoika ja oikea käsi oli Jimmy D'Aquisto?? (myös vallan tunnettu kitarantekijä omallakin nimellään)

Siinä pojille halpaa puuta:
 
http://www.ebay.com/itm/GUARNERI-DE … ultDomain_0&hash=item43a8f2464d
 
ei mut sehän onkin käytetty....unohtakaa..