Rummut: soittaminen ›

Strumbali: Mutta sanoja voi käsitellä esim. rytmisinä elementteinä päässään. Siis on olemassa joku hahmotus (ja pohjarytmi), miten ne tulisivat menemään ja miten sen melodian tulisi toimia, rytminä ja tietyiltä osin melodian osalta. Sitä se on minulla ollut ja sitten se oli hassua lyödä jollekin toiselle (biisintekijälle) sanat käteen, kun se ei sitten hahmota sitä juttua, mikä niissä sanoissa on, miten ne sanat pelaa keskenään ja mistä tulee ne jännitteet. On on, baskeri on vinossa tätä kirjoittaessa. : )
 
No eihän keskeneräistä pitäisikään esitellä, etenkin jos se on vähän "modernimpaa". Tai jos ei valmiistakaan muut tekijät ymmärrä, niin silloin pitäisi koettaa lukea niitä ulkopuolisen silmin, ja pohtia voiko niitä muut ymmärtääkään. Sellaista sisäänpäinkääntynyttä tekotaiteellista harrastelija-outoilua tulee paljon vastaan, jossa annetaan (teennäisen) muodon määrätä, ja sisällöstä ei ota tolkkua kukaan muu kuin tekijä. En nyt viittaa sinuun, mutta kunhan jorisen.
 
Juu, vaikka pelkkää tekstiä tekisikin, niin kyllähän siinä on jo oltava tekstissä rytmi ja hahmo, ellei sitten halua että lopullisessa kappaleessa on ihan erimmittaisia ja rytmisiä rivejä ja paljon erilaisia osia.

Vallu-Veke: Minä koitan välissä.
Kyllä jazzmies tämän aika hyvin selitti, kun meikäläinenkin bonjas.
Afrikassa kouluttaudutaan hyvinkin pitkälle tämän asian suhteen. Suvusta toiseen, jne. Perinteenä menee oppipoika, kisälli mestari,.... Pitkä tie ennen kuin ollaan mestareita.
 
PS.
Täällähän pyyhkii ihan hyvin. Kimpaannuin ehkä liikaa. Varoitusta vaan meikäläiselle myös.
 
Eijjeijei.
Afrikassa menee isältä pojalle.
Täällä taasen ei ole mitään jos ei ole Sibistä käyty ja sun muuta jazzi koulua.
Ai täällä isältä pojalle... se on just sitä sakkia joka on alimmaisena tällä palstalla.

markkuliini: Sellaista sisäänpäinkääntynyttä tekotaiteellista harrastelija-outoilua tulee paljon vastaan, jossa annetaan (teennäisen) muodon määrätä, ja sisällöstä ei ota tolkkua kukaan muu kuin tekijä. En nyt viittaa sinuun, mutta kunhan jorisen.
 
No se on, kun tämmöisen diledantti-tekstittäjän kanssa keskustelee, niin tilanne saattaa olla myötähävettävä. Mut joo, silleenhän mie niitä tahkosin joskus, että kädellä tahtia pöytään ja sitten sanoja asentoon. Enemmänkin ehkä militanttia sitten tuli. (mutta se aikaisemmin lainaamani postauksesi oli asiapitoinen.)
 
Äh, en keksi yhtään rumpupläjäystä youtubesta.
Noh, tällä mennään: http://www.youtube.com/watch?v=J4rqXqpLCZ0

Bobana: Eijjeijei.
Afrikassa menee isältä pojalle.
Täällä taasen ei ole mitään jos ei ole Sibistä käyty ja sun muuta jazzi koulua.
Ai täällä isältä pojalle... se on just sitä sakkia joka on alimmaisena tällä palstalla.
 
Isällä tai äidillä täytyy olla siis jotakin relevanttia osaamista, jota jakaa eteenpäin. Osaamisen täytyy olla siis sisällöllisesti merkittävää, jotta kaverille voi myöntää pelimannin tai mestarin tittelin. Pelkkä autotalliamatööri ei ole tällainen, vaan kokemusta kaivataan pikkuisen enemmän. Tästä huolimatta Suomessakin on kosolti heitä, esimerkiksi Sami ja Maarit sekä heidän tyttärensä Janna, vaikka onkin kouluja käynyt.
 
Ja vallu-veke: tunteensa saa mielestäni näyttää myös nettikeskusteluissa, joten just go for it ja no hard feelings näin toisella kotimaisella ilmaistuna :)

markkuliini: Sähän nyt puhut tässä vähän ristiin. Tuo tekstin, melodian ja muun musiikin yhdistelmä ja se, että niistä parhaimmillaan YHDESSÄ tulee enemmän kuin osiensa summa, on sitä mikä tekee musiikista niin vahvan taidemuodon. Mutta ei tekstin tarvitse toimia pelkästään luettuna, ja kaikki biisintekijät ottavat aina huomioon nimenomaan sen miltä sanat kuullostavat laulettuna. Osa antaa tämän vaikuttaa enemmän (esim.Liekki), ja osa taas vähemmän (esim.Kauko Röyhkä). Vaatimus siitä, että tekstin tulisi olla itsenäinen teos ilman musiikkia on täysin epärealistinen ja osoittaa ettei biisinteon haastavuutta ymmärretä ollenkaan, esim. vähäisen tilan vaatimaa tiivistämistä. Kyllä minäkin pidän sitä arvossaan, että teksti kestää pelkän lukemisen, mutta kyllä mä myös sitä arvostan että teksti kuullostaa hyvältä.
Ehkä me puhutaan samasta asiasta, mutta mä ylitulkitsen sua. :)
 
Samasta asiasta puhutaan, ainakin osittain. Tarkoitin juurikin, että kolminaisuus teksti, melodia ja musa parhaimmillaan on enemmän kuin osiensa summa; pointtini oli se, että valitettavan usein, ja mun korvissa todella usein, näin ei kuitenkaan käy, vaan laulun ja samalla tekstin Liioittelu suhteessa toisiin instrumentteihin tai kokonaisuuden muihin osasiin pilaa teoksen eli liiallisen lalun seurauksena lopputulos on vähemmän kuin osiensa summa, jolloin ehkä hyväkin teksti uppoaa hetteikköön.
 
En yhtään epäile etteikö tekstin tekeminen olisi todella haastavaa. En todellakaan aliarvioi myöskään laulamista Instrumenttina, mutta miksi hemmetissä sitä pitää tunkea joka paikkaa?
 
Diggaan esim. Jiin musiikista ihan paljonkin, mutta niillä osittain, jopa maagisilla tai hypnoottisilla sävyillä sais vielä hienommankin kokonaisuuden aikaiseksi.
 
Tein pienen testin: otin sattuman varaisesti ensimmäisen Jiin biisin, joka tuli mieleen. Biisi oli Keihään kärki. Hyvä biisi, tykkään kuunnella, mutta kuitenkin vaillinainen, mun mielestä.
 
Kappaleen kesto oli n. 4min, ilman loppufeidiä. Tuosta ajasta n. 1min 20s oli sellaista, jossa ei laulettu, eli 2/3 osaa laulettiin. Toki kaikki biisit ovat erilaisia, mutta mun korvissa tässä biisissä olis pitänyt olla laulua maksimissaan puolet mielummin hieman alle kokonaisajasta, jolloin tilaa olisi jäänyt kaikelle sille muulle hienolle kudokselle, jota kappaleessa on paljonkin ja ehkä vielä jollekin lisäosaselle, joka nyt ei mahtunut ollenkaan mukaan! Kun vähentynyt lauluaika, täytetään timanttisella tekstillä, niin sitten ollan aidosti emergentin teoksen äärellä!

jazzmies: no hard feelings näin toisella kotimaisella ilmaistuna :)
 
Hyvä jos olet tätä mieltä :)
Olen kiivas tosiaan joskus.
Sinä olet persoonallinen. Jatka samaa rataa. Tylsä et ole.
Annat joskus reippaan ylimielisen kuvan ehkä tahtomattasi.
Sinulla on vähän Jouko Turkkamainen tyyli selittää asiat.
Oma tyyli tosin, mutta Jouko tulee joskus mieleen. Outoa selitystä ja paljon, mutta juoni sieltä aina pompsahtaa lopulta.
Toivon, että jatkat samaa rataa, kuin nyt.
Katsellaan peiliin koko sakki välillä ;)

jazzmies: Isällä tai äidillä täytyy olla siis jotakin relevanttia osaamista, jota jakaa eteenpäin. Osaamisen täytyy olla siis sisällöllisesti merkittävää, jotta kaverille voi myöntää pelimannin tai mestarin tittelin. Pelkkä autotalliamatööri ei ole tällainen, vaan kokemusta kaivataan pikkuisen enemmän. Tästä huolimatta Suomessakin on kosolti heitä, esimerkiksi Sami ja Maarit sekä heidän tyttärensä Janna, vaikka onkin kouluja käynyt.
 
Ja vallu-veke: tunteensa saa mielestäni näyttää myös nettikeskusteluissa, joten just go for it ja no hard feelings näin toisella kotimaisella ilmaistuna :)
 
Mut hei,
Kerro nyt vielä mulle se oikeen rautalangasta väännettynä että mitä eroa on mustan ja valkosen miehen mutu-soitossa?
Niillä etelän miehillä/naisilla on vaan alkukantainen rytmitaju joka on meilläkin suurimmalla osalla.
Siihen päälle varioidaan sitten joko itse oppineena, suvun, tahi opiston oppien saattelemana. Minun mielestä kaikki käy mikäli soitto kuulostaa hyvältä.
 
Tuntuu aikalailla siltä että ajattelet rytmiikkaa vaan ja ainoastaan omasta näkövinkkelistäsi. Mun näkökulmiin kuuluu myös se että kuulijakin viihtyisi, olkoonkin se sitten mitälie populistista älämölöä tai musiikillista huoraamista. Mutta molemmilla hyvä mieli.

Kun nyt ollaan rumpupläjäykset palstalla ja tuli puhetta sanoittamisesta, tuosta itseänikin enenevässä määrin kiinnostavasta kuumasta puurosta niin tässäpä saletisti natsaa rummutusta ja vielä saletimmat sanoitukset, joihin monet tälläkin palstalla löytänevät helposti samaistumiskohtia:
 
http://www.youtube.com/watch?v=4GYzlN9tU94&feature=related
 
Ai niin, progevaroitus;-)
 
E: http://www.lyricstime.com/spock-s-beard-the-great-nothing-lyrics.html

jazzmies:
 
Totuus lyö silmille, onneksi =D
 
Afrikasta voi siis ilman musiikillista ammatillista valtion ylläpitämää koulutusta tulla ihan huikeaa kamaa? Suomessa vastaava vaatii pääsyä sinun oppilaaksi?
 
... Onhan musiikillisella koulutuksella puolensa. Suomessa muusikoiden taso on parantunut ja rintama on leventynyt. Suurimmalle osalle meistä musiikki on erittäin tärkeä harrastus. Ja vaikka sitä ei ammatikseen tekisi, ei olisi koulutustakaan saanut, niin kai sitä saa harrastaa? Aika moni amatööriksi luokiteltava on oikeinkin pätevä pelimanni.

Tässä mestarirumpali tarinoi. Aika mielenkiintoista videoo 1....
 
http://www.youtube.com/watch?v=fRHbkCI3rkw

hollmi-5:
Suurimmalle osalle meistä musiikki on erittäin tärkeä harrastus.
 
Erittäin tärkeä joillekkin. Kaikilla on omat tarinansa, mutta minulla on urheilemisen tössättyä ikään ja loukkantumisiin jäänyt sellainen aika iso aukko täytettäväksi.
Kuntoilen vieläkin, mutta se on ihan eritasolla, kuin millä mentiin 15...20v. putkeen.
Rummut tuli siihen saumaan. Yllätyin, miten paljon haastetta niissä on ja piisaa loppuiäksi. Tuollainen aukko täyttyy viinanotolla meidän suvussa.
Jännää silleen, että Afrikassa rumpalointi kulkee suvussa. Meidän suvussa juopottelu :)

Vallu-Veke: Erittäin tärkeä joillekkin. Kaikilla on omat tarinansa, mutta minulla on urheilemisen tössättyä ikään ja loukkantumisiin jäänyt sellainen aika iso aukko täytettäväksi.
Kuntoilen vieläkin, mutta se on ihan eritasolla, kuin millä mentiin 15...20v. putkeen.
Rummut tuli siihen saumaan. Yllätyin, miten paljon haastetta niissä on ja piisaa loppuiäksi. Tuollainen aukko täyttyy viinanotolla meidän suvussa.
Jännää silleen, että Afrikassa rumpalointi kulkee suvussa. Meidän suvussa juopottelu :)
 
Et ole yksin - kyllä se varmaan about joka toisen suvun kirous on. Meidänkin. Itse pysyttelen nykyään pääsääntöisesti siitä tavarasta kaukana. Liian monta lähisukulaista on viina jo vienyt, hautaan asti.
 
Mulla soittaminen on ollut läpi koko elämän aivan mielettömän rakas harrastus. Ja ONNEKSI en nuoruuden haaveista huolimatta saanut leivottua siitä ammattia. Nykyään se on parasta terapiaa stressaavalle duunille, jota yrittäjänä teen. Saa toteuttaa itseään mitään sen kummempia tulostavoitteita tai menestyspaineita. Ja myös arkisen perhe-elämän vastapainoa, esiintyminen ja keikkailu (harvakseltaan) on huisia! :)
 
Rumpujen soittamisen vastapainoksi sitten soittelee omaksi huvikseen kitaraa ja laulaa. Ja näiden vastapainoksi tarttuu välillä kynään ja pensseliin ja luo jotain visuaalistakin.
 
Elämä aika mallillaan. Työn kun vain saisi feidattua jotenkin tyylikkäästi pois :D

jazzmies: Yhden asian haluan tässä ottaa esiin. Olen treenannut soitintani n. 8000 tuntia, tehnyt 1000+ keikkaa, tehnyt pari rumpukoulukirjaa, aloitellut väitöskirjaa, tehnyt aktiivisesti opetussuunnitelmatyötä, opettanut rutosti alansa parhaassa musiikkioppilaitoksessa yms. Se on silkkaa faktaa eikä egopullistelua. Ja jos tällä alan monipuolisella kokemuksellani sanon jotakin, niin kannattaa ehkä vähän kelailla mitä kommentoin. Siinä saattaa hieman olla muutakin takana kuin mielipide.
 
Tätä tuskin kukaan kyseenalaistaa. Lähinnä tässä taisi olla kyse siitä verbaalitykitykseen naamioidusta luolamiestöksäyttelystä.

jazzmies: Saa ja pitää harrastaa. Oppia voi tulla hakemaan vaikkapa minun tunneiltani, mikä on taatusti hyvä sijoitus, sillä onhan tässä asiaa tullut pyöriteltyä täysipäiväisenä tovin verran.
 
Yhden asian haluan tässä ottaa esiin. Olen treenannut soitintani n. 8000 tuntia, tehnyt 1000+ keikkaa, tehnyt pari rumpukoulukirjaa, aloitellut väitöskirjaa, tehnyt aktiivisesti opetussuunnitelmatyötä, opettanut rutosti alansa parhaassa musiikkioppilaitoksessa yms. Se on silkkaa faktaa eikä egopullistelua. Ja jos tällä alan monipuolisella kokemuksellani sanon jotakin, niin kannattaa ehkä vähän kelailla mitä kommentoin. Siinä saattaa hieman olla muutakin takana kuin mielipide.
 
Kunnioitan saavutuksiasi, ihan aikuisten oikeasti.
Mutta se pännii kun mennään siihen että omassa ajatusmaailmassa alkaa mielipide muuttumaan faktaksi.
Makuasioita sano mummu kun mustin munia nuoli...

Sori, tämä menee vähä offtopikiksi.
 
On tosi tärkeetä että pitää korvat auki varsinkin sellaisten seurassa jotka on itseään fiksumpia, kokeneempia ja tietävämpiä. Tieto ei myöskään ole mielipideasia. On perustelta ja hyvin pureskeltua tietoa, ja sitten on tietoa, mikä perustuu täysin mutuun. Tiede perustuu siihen että yhteisö punnitsee esitetyn faktan ja joko hyväksyy tai hylkää sen. Oon törmännyt jopa yhteen vaitöskirjaan, jossa lasketeltiin sellaisia teorioita ynnä muuta että huhhuh mitä huttua.
 
Mun elämänfilosofia on ollut sen tyyppinen, että yritän hakeutua itseäni fiksumpaan seuraan. Siitä seuraa se, että itsetuntemus kasvaa, ja itseluottamus horjuu. Mut mulle se on ainoa oikea tapa kehittyä, koska muuten alan luulemaan itsestäni liikoja. On erittäin terveellistä keskustella ihmisten kanssa joiden taito, kokemus ja tieto on kymmenen kertaa paremmalla tolalla.
 
Parasta olis opetella esimerkiksi suurinpiirtein kaikki, jonka jälkeen sen voi unohtaa ja vaan vetää täysin intuitiolla. Chris Coleman on himotreenaaja ja sen kuulee soitossa siitä, että se pölläyttelee aivan käsittämättömiä juttuja musikaalisesti, nauraen ja purkkaa jauhaen. Esim. tossa: http://www.youtube.com/watch?v=aSOq … s&list=FL_gAWh0Q0EBNzYbJgBoR98Q
 
Eläköön työ ja taide!

Vallu-Veke: Vaihtamalla puheenaihetta ollaankin taas plussan puolella?
Ei se mene niin.
 
Kyllä jazzmies ei nyt ihan tarkoituksella ymmärrä, mihin keskustelu on mennyt.
Eikä tuo "kusi/paskamies". Varoitus hänelle myös.
 
Keskustelu on mennyt asiattomuuksien ja puhtaiden loukkauksien tielle. Törkeyksien tielle.
Maku on nyt mennyt koko aiheeseen, eli "rumpujen soittamiseen".
Keskustelu on sikäli nyt ihan muussa kuin musiikissa. Heimosysteemit kyllä odottaa, kun mies palaa tauolta. Toivottavasti jäähdyttelyä tippuu.
Tuolleen ne lähtee kaikki kiusaamistapauksetkin liikkeelle. Yksi rölöttää ja pilkkaa. Muut sitten taputtaa ja nauraa.
Peli poikki heti. Opettajien pitäis ainakin tämä tietää. Tiedän tämän juurikin entisenä opettajana.
 
VAROITUSTA kehiin vaan nyt.
Tänne ei kuulu loukkaavasti kirjoittavat ja heitä ei pidä kannustaa plussilla.
Ihan sama, miten sivistyneesti ja oikeaoppisesti ne loukkaukset ja muut törkyjutut kirjoitetaan sinne rivien väliin. Sama tuomio.
===> Jäähdylle vaan!
 
Painoin varoitusta.

Linnunlaulupuu: Painoin varoitusta.
 
Minä käänsin jo takkia.
Toivottavasti siis laitoit varoituksen siihen mun tekstin kohdalle.
Se ei edusta asialinjaa.
Otin siis jo sovittelevamman rooliin, kuin aiemmin vihapäissään.
Minun puolesta keskustelu saa jatkua. Varmaan jatkuukin.
Voin kyllä itse mennä välillä jäähylle, tai ainakin suihkuun.

sahkuifk: Kunnioitan saavutuksiasi, ihan aikuisten oikeasti.
Mutta se pännii kun mennään siihen että omassa ajatusmaailmassa alkaa mielipide muuttumaan faktaksi.
Makuasioita sano mummu kun mustin munia nuoli...
 
En mäkään tarkoittanut dissata muuten kuin nuita jyrkkiä totuuksia.
Jonkun mielestä ainoo oikea auto on rollsroyse. Toisen mielestä ferrari,kun sillä pääsee lujempaa. Jonkun mielestä tojota,kun se kuluttaa niin vähän ja jotain ei kiinnosta pätkääkään koko asia... Taidemaalari vs sarjakuvapiirtäjä jne.
Monet mittaa menestystä rahalla ja millään muulla ei väliä Esim Lars Ulrihk:)
Makuasioita? Kaikki on!?
Onko kotiasiat kunnossa?
Peace and love!

hollmi-5: Sinunkin olisi ihan ensimmäiseksi kannattanut lukea vaikkapa ylioppilaaksi ja sen jälkeen tehdä ihan oikeita töitä, niin olisit enemmän kiinni tässä maailmassa.
 
Et luulisi, että täysin marginaalissa oleva jazzmusiikki ja sen turhanpäiväinen ja pelkästään oletusarvoinen mukaparemmuus antaisi valtuudet kouluttaa yhteiskuntamme varoilla hienoja nuoria kalliisti kortistoon...
 
Ai niin :)
 
+yleistävät afrikka-Suomi-lätinät.

 
Sinä olet outo. En laita hymiötä.