Rummut: soittaminen ›

Jatsimies on välillä ärsyttävä, mutta kyllä se nytkin on ihan asian ytimessä.
 
Ja ykköselle töksäyttäminen, se kai kerta kaikkiaan on liian rahvaanomaista jatsihommiin.

Kefiiri: Ja ykköselle töksäyttäminen, se kai kerta kaikkiaan on liian rahvaanomaista jatsihommiin.
 
On nimen omaan, samaa mieltä.. mutta olikos tuo sitten jatsia? Tosin jazzmiehelle kaikki taitaa olla jatsia.. =)

Kefiiri: Jatsimies on välillä ärsyttävä, mutta kyllä se nytkin on ihan asian ytimessä.

 
"Millä mittarilla tahansa"...
 
No juu. Hän mittaa vain omalla mittarilla asioita. Ihan turhan mustavalkoista, vaikka perustelee hyvinkin perusteellisesti.
Tuossa on tullut kuitenkin muiden rumpaleiden mittareista ihan eri mittaustuloksia ja oma mittari näyttää eri lukemia myös :)
 
Itse haen vaikutteita juuri tämän tyylisistä soittajista.
Tyttö on omaksunut jotain oleellista. Jotain sellaista, mikä tulee useimmille useamman vuoden jälkeen vasta ja osalle ei koskaan.
Hänellä on selkäranka ja ryhti kuin oppikirjoista. Rautakanki perseestä niskaan... mutta on kuitenkin letkee kuin Purdie. Omalla tyylillä tietenkin. Letkeydellä ja tahdissa joraamisella pidetään time 100% hanskassa ja se alkaa groovaamaan itsestään. Se on kuin heilurimetronomi. Kuuluu soitosta myös. Useimmin se on niin, että monimutkaista "rudimenttia" selkä paskanjäykkänä, matemaattisiinkaavoihin keskittyvä soittava ei saa sitä homma kulkemaan ollenkaan, vaikka sisältö ja tekniikka olis näennäisesti hanskassa.
Tytöllä homma kulkee kuin juna.

jazzmies: En saa mitään kiksejä pelkästä tekniikasta, maukkaista kompeista tms. sekundaarisista seikoista. Minulle aina hyvä rumpali määrittyy tunneilmaisun kautta ja yhdessätekemisen laadun myötä. Joskus "töks" toimii, jos sillä on musiikillinen funktio tyyliin The Beatles. Emmanuelle oikein soittaminen on vain välinearvo, eikä itse musiikki muutu itseisarvoksi, vaikka hän ulkoisesti voikin hyvin, mikä on itseisarvo sinänsä. Kysymys onkin siinä, mitä itseisarvoja pidät tärkeimpinä taiteellisessa ilmaisussa?
 
Tätä jazzmiehen kommenttia meinasin ytimessä olemisella. Emmanuellen soitto ei minusta ole kelvotonta millään mittarilla, mutta en ihmeemmin innostunutkaan, ainakaan niin että olisin jaksanut katsoa yhtään pätkää kokonaan. Ok tapaus kaikilla mittareilla.

jazzmies: En saa mitään kiksejä pelkästä tekniikasta, maukkaista kompeista tms. sekundaarisista seikoista. Minulle aina hyvä rumpali määrittyy tunneilmaisun kautta ja yhdessätekemisen laadun myötä. Joskus "töks" toimii, jos sillä on musiikillinen funktio tyyliin The Beatles. Emmanuelle oikein soittaminen on vain välinearvo, eikä itse musiikki muutu itseisarvoksi, vaikka hän ulkoisesti voikin hyvin, mikä on itseisarvo sinänsä. Kysymys onkin siinä, mitä itseisarvoja pidät tärkeimpinä taiteellisessa ilmaisussa?
 
Tämähän on kuin tekotaiteilijoiden punaviinipäissään muotoilemaa taideanalyysia :) Baskeri vaan päähän ja baanalle...

Minulle aina hyvä rumpali määrittyy tunneilmaisun kautta ja yhdessätekemisen laadun myötä.
 
Et sä tässä ole yksin. Caplettella on sekin hallussa.
http://www.youtube.com/watch?v=nZC-OnTs1Z8&feature=related
Mutta tästä voidaan turhaan vängätä tappiin asti. Makuasioita.

hollmi-5: Tämähän on kuin tekotaiteilijoiden punaviinipäissään muotoilemaa taideanalyysia :) Baskeri vaan päähän ja baanalle...
 
Eikö keskustelupaukut riitä?
 
Emmanuellen vedosta (joka oli kelpo rummutusta sinänsä jos kaikenlaiset viitekehykset ois riisuttu veke, enkä tarkoita vaatteita) tuli mieleen Omar Hakim Manhattan Projectissa (Petrucciani, Shorter, oliko Patitucci tjsp). Footprintsin kohdalla alkoi tuikitavallinen yläaste-naningo. Hyvää soittoa ihan väärässä paikassa.
 
Tuo biisi oli mulle "akustista fuusiota", sikälimikäli jos fuusio voidaan stereotypisesti ymmärtää jonkinlaisena helposti omaksuttavana sisäisen draivin sisältävänä kolmen-neljän tähden sävellysten rykelmänä (fuusio ei, viimeksi kun tarkistin, ole sävellystyyli, mutta leikitään että se on. You follow?). Jos näin, niin silloin tietynlainen "kantti x kulma"-soitto on mulle ihan ok. Jos tuota olisi markkinoitu akustisena jazzina, olisi monella ovi käynyt ja baskeri kääntynyt itsekseen haudassaan. Niin kuin taisi käydäkin.
 
Hyvä rumpali, ilman tyttöbonustakin. Mutta riittääkö se?
 
e: jos biisi olisi soitettu yhdistelmällä sähkökitara ja tymäkkä aktiivimikkisoundinen sähköpasso niin johan olis lähteny!

Mulle Emmanuelle on hyvien puolella ihan vaan tällaisen soiton perusteella.
http://www.youtube.com/watch?v=QjRf … asw&feature=channel_video_title
 
Hyvä ja luonteva time, soundi ja tatsi! Selvästikään ei ole löytänyt vielä sitä omaa juttuaan ja taiteellista ydintään ja tykkää soittaa monenlaista ja etsiä, ja soitto on vielä hieman lick-pohjaista. Voidaanko me vaatia lisää vasta about kaksikymppiseltä, etenkin jos perusta on noin hyvä?
 
Se, jos kuvailee kuvaa hänen soittoaa "kauheaksi kaikilla mittareilla" kuullostaa mun korvaan enemmänkin lukioikäisen kaksinapaiselta vain-vihaan-tai-rakastan-tuskailulta. Jos nyt pikkaisen annettais löysää siihen pipoon tässä tapauksessa...?

http://www.youtube.com/watch?v=JWyABiUpihs&feature=related Neil Peart Lettermanin rumpuviikolla. Melkosen karua kuunneltavaa...

markkuliini: Mulle Emmanuelle on hyvien puolella ihan vaan tällaisen soiton perusteella.
http://www.youtube.com/watch?v=QjRf … asw&feature=channel_video_title
 
Tämä on just se pätkä, joka sai minut kiinnostumaan Emmanuellen soitosta. Lähtee niin vaivattomasti. Jos tämäkin töksähtää jazzmiehen mielestä, niin me kuuntelemme ykköstä aivan eri tavoin. Ja taas kiinnitän huomion käsiin. Oi kun olisi iselläni tuollainen kvaliteetti, niin paremmasta en piittaisi.

moderndrummer88: http://www.youtube.com/watch?v=JWyABiUpihs&feature=related Neil Peart Lettermanin rumpuviikolla. Melkosen karua kuunneltavaa...
 
Peru äkkiä sanasi tai jazzmies haukkuu sinutkin epäihmiseksi! =)

moderndrummer88: http://www.youtube.com/watch?v=JWyABiUpihs&feature=related Neil Peart Lettermanin rumpuviikolla. Melkosen karua kuunneltavaa...
 
Katsoin viikolla teemalta Rush-dokkarin hyvillä mielin. Jos jäi välistä, niin sen voi edelleen katsella: http://yle.fi/ohjelmat/1196040
 
Kunnioitan Neiliä suuresti ja pidän siihen bändiin oikein sopivan rumpalina. Movging Pictures tyhjensi aikoinaan ilmestyessään minun pajatson ;) Eihän tämä nyt niin karua ollut... Iso mies on kyllä kuin karhu marjapuskassa, mutta paremmalta se kuulostaa, kuin näyttää. Vaikka ajoittain hiukan kompuroi, niin haittoiko mitä? Ei haitannut. Soittaminen on inhimillistä.

moderndrummer88: http://www.youtube.com/watch?v=JWyABiUpihs&feature=related Neil Peart Lettermanin rumpuviikolla. Melkosen karua kuunneltavaa...
 
Kylläpä on huojuva häkkyrä.

hollmi-5: Iso mies on kyllä kuin karhu marjapuskassa, mutta paremmalta se kuulostaa, kuin näyttää.
 
Hah! Loistava sanoiksi pukeminen!

hollmi-5: Katsoin viikolla teemalta Rush-dokkarin hyvillä mielin. Jos jäi välistä, niin sen voi edelleen katsella: http://yle.fi/ohjelmat/1196040
 
Vaikka ajoittain hiukan kompuroi, niin haittoiko mitä? Ei haitannut. Soittaminen on inhimillistä.
 
No nyt et voi kyllä kieltää että nimellä ei olisi vaikutusta, jos joku muu soittaisi tuon, olisiko se niin inhimillistä että sitä "puolusteleisit"?
 
Rushia (tai Peartia) en ole kuunnellut, mutta itsekkin katoin tuon dokkarin ja yllätyin kovasti.. osaa se ainakin bändissä soittaa (tai ainakin tuolloin) Soolo soittaja hän ei taida olla, mikä on harmi koska antaa hieman väärän kuvan sellaiselle joka ei ole häntä muuten kuullut..=I

Speedy: No nyt et voi kyllä kieltää että nimellä ei olisi vaikutusta, jos joku muu soittaisi tuon, olisiko se niin inhimillistä että sitä "puolusteleisit"?
 
Rushia (tai Peartia) en ole kuunnellut, mutta itsekkin katoin tuon dokkarin ja yllätyin kovasti.. osaa se ainakin bändissä soittaa (tai ainakin tuolloin) Soolo soittaja hän ei taida olla, mikä on harmi koska antaa hieman väärän kuvan sellaiselle joka ei ole häntä muuten kuullut..=I
 
Enhän toki kiellää diggaavani Peartia. Siis päinvastoin. Ja ihan totta sekin, että jonkun muun soittamana en varmaan tykkäisi paljoakaan, mutta Neiliä paljon kuunnelleena löysin monta hyvin toimivaa tuttua juttua.

hollmi-5: Katsoin viikolla teemalta Rush-dokkarin hyvillä mielin. Jos jäi välistä, niin sen voi edelleen katsella: http://yle.fi/ohjelmat/1196040
 
Kunnioitan Neiliä suuresti ja pidän siihen bändiin oikein sopivan rumpalina. Movging Pictures tyhjensi aikoinaan ilmestyessään minun pajatson ;) Eihän tämä nyt niin karua ollut... Iso mies on kyllä kuin karhu marjapuskassa, mutta paremmalta se kuulostaa, kuin näyttää. Vaikka ajoittain hiukan kompuroi, niin haittoiko mitä? Ei haitannut. Soittaminen on inhimillistä.
 
Hyvin pitkälti samoilla linjoilla. Ja paremmin toimi ennen ja isommalla stagella =D
http://www.youtube.com/watch?v=Sa0C5Uxpd3c
Jännä juttu. Sillä oli tuolloin omien sanojensa mukaan huonompi tekniikka.

Kailis: Jännä juttu. Sillä oli tuolloin omien sanojensa mukaan huonompi tekniikka.
 
Varmasti yksi suurimmista syistä siihen, että kuulosti paremmalta aiemmin.
 
Test For Echo levyn rumpuvideossa vähän itselleni pyki sellainen Sokrateen leikkiminen, ylianalyyttisuus. Joka kompille ja fillille löytyi joku hieno selitys. Tuli välillä sellainen "turpa kiinni ja soita" fiilis.

passe: Varmasti yksi suurimmista syistä siihen, että kuulosti paremmalta aiemmin.
 
Test For Echo levyn rumpuvideossa vähän itselleni pyki sellainen Sokrateen leikkiminen, ylianalyyttisuus. Joka kompille ja fillille löytyi joku hieno selitys. Tuli välillä sellainen "turpa kiinni ja soita" fiilis.
 
Jotain Neilin rumpuvideota joskus tsekkasin ja varmaan vartin verran oli jännitysnäytelmää että mikäköhän filli tähän biisin kohtaan nyt tulis, sitä monelta suunnalta tarkasteltiin ja mietittiin ja aprikoitiin ja tuumittiin ja kokeiltiin erilaisia. Ai että...
 
Filliksi päätyi rek-tum taka-tum.