Aihe: sanoitus: orpotyttö | 1 |
---|
|
Sain alun sanoihin kuunnellessani Yoko Onoa, mutta sanat ja sisältö muuttuivat täysin kun niitä kirjoittelin eteenpäin. Tein sanat koska halusin päästä estoistani kohtaan sana kyyneleet, ja muut kliseet. Musiikki tässä voisi olla vahvaa. Ajatukseni musiikista tähän Rock-rukous kun lähestytään jouluakin Esim. lyyristä rockia??
Orpotyttö (16.12.2008)
Orvot tytöt kasvaa tynnyrissä ympärillä vanteet, tyttö pesee kyyneleitä, ei niitä joita turhaan itketään pesästään hän nousee ja kampaa hiukset aurinkoon vallaton kuu tipahtaa puun latvaan tyttö uskoo pienen hetken satuun kunnes askel koskee kylmään katuun orvot tytöt kasvaa tynnyrissä ympärillä vanteet, jossain äiti itkee, suojelkaa mun nuorta (lasta) sil(lä) on vielä ehjät ranteet, maailmaan hän kuoriutuu vapauteen hän vapautuu itku tyyntyy hiljalleen mä puhun täältä kaukaa, missä syntyy aurinko tähden sakaroihin tarttuu hius ja sammuu kuu. orvot tytöt kasvaa tynnyrissä ympärillä vanteet, orvot tytöt kasvaa tynnyrissä ympärillä vanteet, vallaton kuu tipahtaa puun latvaan tyttö uskoo pienen hetken satuun kunnes askel koskee kylmään katuun mä puhun täältä kaukaa, missä syntyy aurinko tähden sakaroihin tarttuu hius ja sammuu kuu.
MR
kaksi kohtaa on minulle vielä epäselvää, miten jätän kohdat? suojelkaa mun nuorta (lasta), jätänkö näin vai?? ja toinen: tähden sakaroihin tarttuu hius ja sammuu kuu. Tähän vaihtoehto: tähtiin tarttuu hius ja sammuu kuu | |
Etsiskelin täältä vanhoja tekstejäni, ja korjailin joitakin esim. tämän.
Orpotyttö Orvot tytöt kasvaa tynnyrissä ympärillä vanteet, tyttö pesee kyyneleitä, ei niitä joita turhaan itketään pesästään hän nousee ja kampaa hiukset aurinkoon vallaton kuu tipahtaa puun latvaan tyttö uskoo pienen hetken satuun kunnes askel koskee kylmään katuun orvot tytöt kasvaa tynnyrissä ympärillä vanteet, jossain äiti itkee, suojelkaa mun nuorta lasta sil on vielä ehjät ranteet, maailmaan hän kuoriutuu vapauteen hän vapautuu itku tyyntyy hiljalleen mä puhun täältä kaukaa, missä syntyy aurinko tähden sakaroihin tarttuu hius ja sammuu kuu. orvot tytöt kasvaa tynnyrissä ympärillä vanteet, orvot tytöt kasvaa tynnyrissä ympärillä vanteet, vallaton kuu tipahtaa puun latvaan tyttö uskoo pienen hetken satuun kunnes askel koskee kylmään katuun mä huokaan täältä kaukaa, missä syttyy aurinko mä itken täältä kaukaa, missä virheet korjautuu tähden sakaroihin tarttuu hius ja sammuu kuu. orvot tytöt kasvaa tynnyrissä ympärillä vanteet, jossain äiti itkee, suojelkaa mun nuorta lasta sil on vielä ehjät ranteet, maailmaan hän kuoriutuu. -merja Ritala | |
Korjaus sanoihin (kolmas versio), edelleen ajattelen että tämä vois olla sävelmältään lyyrinen rock-rukous.
Orpotyttö Orvot tytöt kasvaa tynnyrissä ympärillä vanteet, tyttö pesee kyyneleitä, ei niitä joita turhaan itketään pesästään hän nousee, kampaa hiukset aurinkoon vallaton kuu tipahtaa puun latvaan tyttö uskoo pienen hetken satuun kunnes askel koskee kylmään katuun orvot tytöt kasvaa tynnyrissä ympärillä vanteet, jossain äiti itkee, suojelkaa mun nuorta sil on vielä ehjät ranteet, maailmaan hän kuoriutuu vapauteen hän vapautuu itku tyyntyy hiljalleen mä puhun täältä kaukaa, missä syntyy aurinko tähtiin tarttuu hius ja sammuu kuu. orvot tytöt kasvaa tynnyrissä ympärillä vanteet, orvot tytöt kasvaa tynnyrissä ympärillä vanteet, vallaton kuu tipahtaa puun latvaan tyttö uskoo pienen hetken satuun kunnes askel koskee kylmään katuun mä huokaan täältä kaukaa, missä syttyy aurinko mä itken täältä kaukaa, missä virheet korjautuu tähtiin tarttuu hius ja sammuu kuu. orvot tytöt kasvaa tynnyrissä ympärillä vanteet, jossain äiti itkee, suojelkaa mun nuorta sil on vielä ehjät ranteet, maailmaan hän kuoriutuu. -merja ritala- Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- | |
soihtu55: Korjaus sanoihin (kolmas versio), edelleen ajattelen että tämä vois olla sävelmältään lyyrinen rock-rukous.
Orpotyttö Orvot tytöt kasvaa tynnyrissä ympärillä vanteet, tyttö pesee kyyneleitä, ei niitä joita turhaan itketään pesästään hän nousee, kampaa hiukset aurinkoon vallaton kuu tipahtaa puun latvaan tyttö uskoo pienen hetken satuun kunnes askel koskee kylmään katuun orvot tytöt kasvaa tynnyrissä ympärillä vanteet, jossain äiti itkee, suojelkaa mun nuorta sil on vielä ehjät ranteet, maailmaan hän kuoriutuu vapauteen hän vapautuu itku tyyntyy hiljalleen mä puhun täältä kaukaa, missä syntyy aurinko tähtiin tarttuu hius ja sammuu kuu. orvot tytöt kasvaa tynnyrissä ympärillä vanteet, orvot tytöt kasvaa tynnyrissä ympärillä vanteet, vallaton kuu tipahtaa puun latvaan tyttö uskoo pienen hetken satuun kunnes askel koskee kylmään katuun mä huokaan täältä kaukaa, missä syttyy aurinko mä itken täältä kaukaa, missä virheet korjautuu tähtiin tarttuu hius ja sammuu kuu. orvot tytöt kasvaa tynnyrissä ympärillä vanteet, jossain äiti itkee, suojelkaa mun nuorta sil on vielä ehjät ranteet, maailmaan hän kuoriutuu. -merja ritala- Tämä on ehdottomasti (imo) paras versio. Minulle tuotti vaikeuksia rytmittää. - Voi olla että olen vain hätäinen. Tässä itku ja kyyneleet istuvat kuten kuuluukin. Ihan mahrottoman kaunista. - Kiitos Soihtu. Kyllä minä tiedän etten tiedä, mutta et sinä sitä tiedä. | |
kiitti, uskoisin että jätän nyt sanat melkeinsä noin kun kolmannessa versiossa. tätä alla olevaa säkeistöä myös mietin tähän tapaan, mutta sana vasta, ei oikein miellytä ja säkeistö menettää jotain rakenteen keveydestä silloin. Olisihan siinä jonkinmoinen riimi, mutta kun ei tässä muutoikaan riimeillä edetä.
orvot tytöt kasvaa tynnyrissä ympärillä vanteet, jossain äiti itkee, suojelkaa mun nuorta lasta sil on vielä ehjät ranteet, hän kuoriutuu maailmaan vasta Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- | Old Joe 02.09.2011 01:35:46 (muokattu 02.09.2011 21:46:54) | |
|
soihtu55: kiitti, uskoisin että jätän nyt sanat melkeinsä noin kun kolmannessa versiossa. tätä alla olevaa säkeistöä myös mietin tähän tapaan, mutta sana vasta, ei oikein miellytä ja säkeistö menettää jotain rakenteen keveydestä silloin. Olisihan siinä jonkinmoinen riimi, mutta kun ei tässä muutoikaan riimeillä edetä.
orvot tytöt kasvaa tynnyrissä ympärillä vanteet, jossain äiti itkee, suojelkaa mun nuorta lasta sil on vielä ehjät ranteet, hän kuoriutuu maailmaan vasta Enpä minäkään, näin äkisti, kummosia keksi. Tällaista voisi ehkä kehitellä: orvot tytöt kasvaa tynnyrissä ympärillä vanteet, jossain äiti itkee, suojelkaa mun lasta nuorta sill on vielä ehjät ranteet, suojaton on hän vailla kuorta. e. suojelkaa - varjelkaa. Sanojen järjestystä - rivi uusiksi - riimit toisiksi... Jos ei ympyrän sisältä löydy ratkaisua, saattaa apu tulla kehän ulkoa. ;o) Kyllä minä tiedän etten tiedä, mutta et sinä sitä tiedä. | |
hyviä ehdotuksia sinulta jälleen Vanha Joe. etenkin tuo viimeinen kommenttisi: Old Joe: e. suojelkaa - varjelkaa. Sanojen järjestystä - rivi uusiksi - riimit toisiksi... Jos ei ympyrän sisältä löydy ratkaisua, saattaa apu tulla kehän ulkoa. ;o) ....... Noinhan se usein lähtee kerä purkautumaan, jos jumittuu johonkin. Pitää vielä jättää muhimaan sanat Orpotyttö. Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- | |
Olen nyt korjaillessa myös niputtanut sanoituksiani tiettyjen teemojen, tunnelmien ym. alle, tai ainakin yrittänyt jotain siihen suuntaan. Tähän ketjuun lisäisin nämä sanat joita vähän korjailin. Olen kirjoittanut ne joskus keväällä. olkoon tämäkin yhdenlainen rock-rukous. Musiikillisesti toimis varmaan hyvinkin rockahtavassa musiikissa? Tunnelmiin auttoivat nämä kaksi kappaletta Magyar Bossen kappale Popzag http://www.youtube.com/watch?v=qKO8tQvZOKY ja Yoko Onon kappale No, No, No,.. Hienoja kipaleita! kysymyksiä korjauksiin muun muassa: toimivatko kohdat,( Ensimmäinen parkaisu ja sä oot ulkona), paremmin näin (Ensimmäinen parkaisu, sä oot ulkona). Uniko vei Ensimmäinen parkaisu ja sä oot ulkona paljaana maailmassa ensimmäinen parkaisu ja sä oot irti äidin rinnoista elämää maistamassa Ensimmäinen parkaisu ja sä oot ulkona paljaana vieraassa kaupungissa äidille voi laulaa unikoista mutta se toivoo, rukoilee sun edestä haluu kuulla kaarisilloista ja kuutamosta se tahtoo et hengität jossain Ensimmäinen parkaisu ja sä oot ulkona paljaana vieraassa kaupungissa kertosäe: uniko vei, uniko vei ensimmäinen parkaisu, äiti huutaa nej, nej ensimmäinen parkaisu, äiti huutaa no, no ja äidit huutaa apuun Jumalaa ei, ei, ei, ei, nej, nej, nej, no,no, no uniko vei, uniko vei Ensimmäinen parkaisu ja sä oot ulkona kaikesta tästä äidille voi laulaa unikoista sen luo voi kahlata unikkomerestä mutta se toivoo, rukoilee sun edestä haluu kuulla kaarisilloista ja kuutamosta se tahtoo et oot kotona jossain kertosäe: uniko vei, uniko vei ensimmäinen parkaisu, äiti huutaa nej, nej ensimmäinen parkaisu , äiti huutaa no, no ja huutaa apuun äiti Ammaa ei, ei, ei, ei, nej, nej, nej, no,no, no uniko vei, uniko vei Ensimmäinen parkaisu ja sä oot ulkona tai keskellä tässä äidille voi laulaa unikoista sen luo voi kahlata unikkomerestä mutta se toivoo, et oot samasta verestä haluu kuulla kaarisilloista ja kuutamosta se tahtoo et oot kotona jossain -merja ritala- Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- | |
soihtu55: kysymyksiä korjauksiin muun muassa: toimivatko kohdat,( Ensimmäinen parkaisu ja sä oot ulkona), paremmin näin (Ensimmäinen parkaisu, sä oot ulkona). Mielestäni molemmat käy, riippuen musiikista. Uniko vei Ensimmäinen parkaisu ja sä oot ulkona paljaana maailmassa ensimmäinen parkaisu ja sä oot irti äidin rinnoista elämää maistamassa Ensimmäinen parkaisu ja sä oot ulkona paljaana vieraassa kaupungissa äidille voi laulaa unikoista mutta se toivoo, rukoilee sun edestä haluu kuulla kaarisilloista ja kuutamosta se tahtoo et hengität jossain Ensimmäinen parkaisu ja sä oot ulkona paljaana vieraassa kaupungissa kertosäe: uniko vei, uniko vei ensimmäinen parkaisu, äiti huutaa nej, nej ensimmäinen parkaisu, äiti huutaa no, no ja äidit huutaa apuun Jumalaa ei, ei, ei, ei, nej, nej, nej, no,no, no uniko vei, uniko vei Ensimmäinen parkaisu ja sä oot ulkona kaikesta tästä äidille voi laulaa unikoista sen luo voi kahlata unikkomerestä mutta se toivoo, rukoilee sun edestä haluu kuulla kaarisilloista ja kuutamosta se tahtoo et oot kotona jossain kertosäe: uniko vei, uniko vei ensimmäinen parkaisu, äiti huutaa nej, nej ensimmäinen parkaisu , äiti huutaa no, no ja huutaa apuun äiti Ammaa ei, ei, ei, ei, nej, nej, nej, no,no, no uniko vei, uniko vei Ensimmäinen parkaisu ja sä oot ulkona tai keskellä tässä äidille voi laulaa unikoista sen luo voi kahlata unikkomerestä mutta se toivoo, et oot samasta verestä haluu kuulla kaarisilloista ja kuutamosta se tahtoo et oot kotona jossain -merja ritala- Riipaisevan kaunis laulu. Tuo "Ensimmäinen parkaisu" eri kohdissa herättää hiukan hämmennystä. Sopii alkuun ja myös myöhemmin syntymästä kertovissa kohdissa, mutta nuo seuraavat parkaisut eivät ole enään ensimmäisiä. Kannattaisiko esim. miettiä parkaisun luonnetta kuvaavaa sanaa tilalle: Toinen parkaisu, riipivä parkaisu, anova parkaisu, toivoton parkaisu, tjms. Pidän yleensäkin kirjoitus tyylistäsi. Sen vapautuneisuus pystyyn kuolleesta Topeliaanisesta Runebergiläisyydestä ilahduttaa. (Olipahan hienosti keksitty ;o) ) Näitä lukiessa aivotkin aktivoituvat. Kyllä minä tiedän etten tiedä, mutta et sinä sitä tiedä. | soihtu55 06.09.2011 07:29:30 (muokattu 06.09.2011 21:36:51) | |
|
mie kiittollinen oon, kun kun Joe siulta palutetta saan. Joo itsekin mietin tuota samaa kohtaa en vain ollut varma miten sen muuttaisin.(Ensimmäinen parkaisu ja sä oot ulkona) Se on kuitenkin oleellinen kohta sanoissa. Parkaisun tilallakin tietysti vois olla jokin toinen sana, mutta tämä teksti vaatii miun mielestä noin voimakkaan/voimakkaita ilmaisuja. Tietysti myös sitäkin voi kritisoida, et välillä on vierasperäisiä sanoja, mutta itse ajattelin, että tässä ne toimivat kokonaisuutta ajatellen. Ehkä lienee itsekästä sanoa, mutta pidän itse paljon tästä tekstistä, siinä on sitä ilmavuutta, mitä yritän koko ajan hakea laululyriikkaan, mutta onnistun usein siinä huonosti. No miten tahtojaan, mut tämä vois olla vaikka hard-rockia? korjausehdotus: Uniko vei (6.9.2011) Ensimmäinen parkaisu ja sä oot ulkona paljaana maailmassa parkaisu ja sä oot irti äidin rinnoista elämää maistamassa sä pelkäät ja oot ulkona paljaana vieraassa kaupungissa äidille voi laulaa unikoista mutta se toivoo, rukoilee sun edestä haluu kuulla kaarisilloista ja kuutamosta se tahtoo et hengität jossain sä huudat ja oot ulkona paljaana vieraassa kaupungissa kertosäe: uniko vei, uniko vei ensimmäinen parkaisu, äiti huutaa nej, nej parkaisu, äiti huutaa no, no ja äidit huutaa apuun Jumalaa ei, ei, ei, ei, nej, nej, nej, no,no, no uniko vei, uniko vei äidille voi laulaa unikoista sen luo voi kahlata unikkomerestä mutta se toivoo, rukoilee sun edestä haluu kuulla kaarisilloista ja kuutamosta se tahtoo et oot kotona jossain sä hylkäät ja oot ulkona kaikesta tästä kertosäe: uniko vei, uniko vei ensimmäinen parkaisu, äiti huutaa nej, nej parkaisu, äiti huutaa no, no ja huutaa apuun äiti Ammaa ei, ei, ei, ei, nej, nej, nej, no,no, no uniko vei, uniko vei viimeinen parkaisu ja sä oot ulkona tai keskellä tässä äidille voi laulaa unikoista sen luo voi kahlata unikkomerestä mutta se toivoo, et oot samasta verestä haluu kuulla kaarisilloista ja kuutamosta se tahtoo et oot kotona jossain -merja ritala- Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- | |
Soihtu, ei ole itsekästä ilmaista omaa mielipidettä tekstiinsä. Tätähän tapahtuu tavan takaa. Sitä paitsi tämä on minunkin mielestäni parhaita tekstejäsi. Kyllä minä tiedän etten tiedä, mutta et sinä sitä tiedä. | |
Old joe, kyllä meikäläinen yrittää aina arvioida tarkkaan omia tekstejään, vaikka ehkä täällä voi joskus saada toisenkin käsityksen kun "huitelen" tänne paljon tekstejä. Nehän ovat yleensä aina prosessin jossain vaiheessa, sitten valmistuvat tai jäävät kesken odottamaan uusia aikoja-säveltä- tai sinne liinavaatekaappiin. Mutta ilman ulkopuolisten arvioita on usein en nyt sano hukassa, mutta laput pahasti silmillä. Omista teksteistä alkaa joko pitämään liikaa tai sitten ei näe niissä mitään eteenpäin viemistä. Toinen/ toiset taas voivat tuoda tekstiin uutta ajateltavaa. Eli kiitoksia siulle. Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- | |
liitin nämä vanhat sanat tähän ketjuun
Keiju ja Maaemo (7.8.2010) Lapsi tämän harmaan maan kasvoi mittaan joutsenen nyt kulkee hatarin askelin vanhus, tie ja totuus uurteinen hän herää syksyn maahan mullassa lehti irtoaa toisistaan jokainen meistä, jokainen meistä menneissä kahlanneet ja tulevaisuuden nähneet kertosäe: hän tietää, maaemo ei lastaan hylkää eikä keijua näkevät nää vain ne, jotka uskaltaa silmät sulkea ja nukahtaa hän herää syksyn maahan vesi virtaa toiseen kaukaisuuteen maaemo tiedätkö tulevaisuuteen lähdevedessä kahlanneet ja askeleensa valinneet lapsi tämän harmaan maan kasvoi mittaan joutsenen nyt kulkee hatarin askelin vanhus, tie ja totuus uurteinen kertosäe: hän tietää, maaemo ei lastaan hylkää eikä keijua näkevät nää vain ne, jotka uskaltaa silmät sulkea ja nukahtaa merja ritala Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
---|
|
|