Rummut: rumpukamat ›

JGroover: Takaraivoon on nyt tarttunut sellainen pakkomielle, että pronssinen snare on varmaan pakko hankkia jollain aikavälillä. Haussa ehdottomasti paksuhko ja takomaton runko, kovaääninen peli sais olla siis kyseessä.
 
eBayssä ei jaksa päivystää, eli sen osaston saa unohtaa. Äkkiseltään tulee mieleen vain DW:n pronssiset. Niistä tuntuu liikkuvan kuitenkin niin ristiriitasta kommenttia bittiavaruudessa, että kokeilematta ei arvaisi ostaa. Hintaahan varmaan jokatapauksessa kertyy, mutta mitään kahden tonnin bell brasseja en oo valmis lunastamaan.
 
Onkos herroilla kokemuksia, suosituksia pronssihirviöistä tai vinkkejä mistä moisia vois löytää?
 
Valurunko ja levystä valssattu runko ovat ihan eri juttu...
 
Valurunkoiset ovat harvinaisia ja hintaakin tulee yli "mitään kahden tonnin bell brasseja en oo valmis lunastamaan"- rajan yli helposti...
 
Levystä valssatut eivät ole kovin paksuja. Paksuimpia ovat 20-luvun Ludwigit (kutsutaan: heavy brass). Niitä saa nikkelöityinä noin kuudella sadalla ja siitä ylös. Black Beautyt ovat sitten tuhansia...
 
COB-runkoiset ja ns. "Black Beauty"-tyyppiset rummut ovat hyviä, vaikka runko ei ole kovin paksu... Jos paksua runkoa haluat, varaa rahaa ja aikaa...
 
Ludwigin uudet COB-runkoiset ovat mielestäni oikein hyvä valinta ja hinnatkin ovat kohtuulliset. Toki kaikki lakatulla pronssirungolla varustetut pelit, mitä saa kokeiltua, kannattaa tsekata.

passe: Aina välillä törmää "delaytä rummuissa" hommeliin. Osaisiko joku heittää jotain havainnollistavaa referenssiä tästä ja kenties avata sanallista arkkuaankin lyhykäisesti?
 
Pelleiletsä nyt tässä? Esim. dub-reggae tyyppisessä kamassa delay on hyvinkin tärkeä efekti myös rummuissa. Yleisin kaiku on varmaankin tässä yhteydessä kuudesosakaiku, eli yhteen nelosiin menevään tahtiin etsitään kuuteen menevä delay.
Ja varmaan jos pilkottais kuudestoistaosiin niin joka kolmannelle iskulle.

Tämmöisen kellopronssisen saattaa löytää ihan kohtuu hintaan:
https://picasaweb.google.com/103618 … kuvia#slideshow/5575842099533031522
 
4x14" Sonorin kellopronssinen on paljon botnekkaampi, kuin koko antaa ymmärtää. Kova äänikin lähtee käskettäessä. Kestää kovempaakin kättä, mutta on herkkä pieniinkin lyönteihin.

Onko EU:n alueella jotain symbaalikauppaa jonka sivuilla olisi painot merkittynä, tyyliin mycymbal.com tai cymbalsonly.com?

janneto: Onko EU:n alueella jotain symbaalikauppaa jonka sivuilla olisi painot merkittynä, tyyliin mycymbal.com tai cymbalsonly.com?
 
Äkkiseltään tulee Suomestakin mieleen pari. www.symbaalit.fi ja www.brownbeat.fi

Niin tarkennan että sellaista jossa olisi myös Zildjiania?

hollmi-5: Valurunko ja levystä valssattu runko ovat ihan eri juttu...
 
Valurunkoiset ovat harvinaisia ja hintaakin tulee yli "mitään kahden tonnin bell brasseja en oo valmis lunastamaan"- rajan yli helposti...
 
Joo, niinhän ne ovat. Ja kyllä nuo valurunkoiset täytyy varmaan unohtaa, mielummin sellainen raha (jos olis) vaikka uuteen kokonaiseen settiin. Ludwigin pronssirunkoisista ei oo kokemuksia. Näytteiden perusteella kaipailisin niihin runkoihin lisää massaa. Hieno soundi kyllä, mutta ei hyppää silmille tarpeeks. Ja saisi tosiaan olla ainakin 6" syvä.
 
DW muuten teki johonkin 2000-luvun vaihteeseen asti valettuja runkoja, mutta uudemmat on valssitavaraa. Sellainen vanha vois olla aika nami. Uudetkaan ei mitään ihan ohutrunkoisia ole, 3mm muistaakseni.
 
Täytyy kyllä sanoa, että aika hintsussa on pronssivirpelivalikoima ihan yleisesti, muihin metalleihin verrattuna.

JGroover: ***
DW muuten teki johonkin 2000-luvun vaihteeseen asti valettuja runkoja, mutta uudemmat on valssitavaraa. Sellainen vanha vois olla aika nami. Uudetkaan ei mitään ihan ohutrunkoisia ole, 3mm muistaakseni.
***
 
Käpistelin sellaista DW:n sorvattua virveliä. Taisi kyllä olla terästä eikä mitään hienompaa metalliseosta. Seinämäpaksuus silmäarviolta 7mm, ja painoi todella reilusti, käsipuntariarviolla 10-15kg. Oli kuulemma varsin äänekäs peli. Osaisiko joku sanoa tuollaisesta hirviöstä jotain?

joonama: Käpistelin sellaista DW:n sorvattua virveliä. Taisi kyllä olla terästä eikä mitään hienompaa metalliseosta. Seinämäpaksuus silmäarviolta 7mm, ja painoi todella reilusti, käsipuntariarviolla 10-15kg. Oli kuulemma varsin äänekäs peli. Osaisiko joku sanoa tuollaisesta hirviöstä jotain?
 
Niin siis tuossa tarkotin lähinnä pronssirunkoisia, jotka nykyään tehdään valssaamalla.
 
Muistatko minkä värinen se snare oli? Se kertoisi aika paljon. http://www.dwdrums.com/snares/coll-metal.asp

JGroover: Niin siis tuossa tarkotin lähinnä pronssirunkoisia, jotka nykyään tehdään valssaamalla.
 
Muistatko minkä värinen se snare oli? Se kertoisi aika paljon. http://www.dwdrums.com/snares/coll-metal.asp
 
Ymmärsin hyvin, että tarkoitit pronssirunkoisia. Niistä en tiedä mitään, paitsi kerran kokeillut itsetehtyä pyörövalettua pronssivirveliä (ehkä 6,5" syvä mutta en silloin huomannut kysyä, vuosi oli -93 +- pari vuotta). Oli messevä... Mutta tuli vaan mieleen se viime viikolla näkemäni DW ja päätin töksäyttää kyssärin tähän väliin.
 
Niin, se oli sellainen "metallinvärinen" (aika hyvin kuvattu näin entiseltä metallipajan työntekijältä), vaaleampi kuin hiekkapuhallettu teräs tai oksidoitunut alumiini. Ehkäpä lakatun teräksen värinen. Ulkopinta oli semmoinen karhennettu (ei kuitenkaan varmaan rullalla painettu, kun oli syvä kuvio eikä mennyt päällekkäin), oikeastaan varmaan juurikin tuollainen kuin linkkaamasi sivun lopussa Collectors Metal -kuvassa. Sisäpintaa en nyt muista oliko sorvattu vai jotain muuta (alakalvon läpi katsottu), mutta 45 asteen viisteessä näkyi selvästi sorvin jälki. En ollut siinä kohtaa niin kovin kiinnostunut siitä rummusta, mutta näin jälkikäteen jäi vaivaamaan.

Mitkäs nämä ovat:
 
http://muusikoiden.net/dyn/tori/551526.jpg?1314374397
 
Aika psykedeeliset tellingit!

Tietääkö kukaan mitään nettikauppaa, josta voisi tilata huokeilla postimaksuilla Sonorin "slotted head" -koulukunnan rumpuavaimia? Thomanniltahan noita toki saisi, mutta kun muuta tilattavaa "ei ole" niin postikulut on liikaa.

Checkmate: Tietääkö kukaan mitään nettikauppaa, josta voisi tilata huokeilla postimaksuilla Sonorin "slotted head" -koulukunnan rumpuavaimia? Thomanniltahan noita toki saisi, mutta kun muuta tilattavaa "ei ole" niin postikulut on liikaa.
 
Mulla on tuommonen, jota en enää tarvi.
 
http://www.thomann.de/fi/sonor_mk_multi_stimmschluessel.htm
 
Saat kolmella eurolla.
 
tommi

Laskeeko 80-luvun Ludareiden arvo, jos niihin asentaa lattiatomin jalat? Nyt niissä ei siis ole jalkoja, joten tomikiinnikkeet jättäisivät isot reiät, jotien takia joutuisin uudelleen päällystämään tomit. Jos homman tekee kunnolla käyttämällä Ludwigin osia, kunnollista päällystettä ja paikkaamalla reiät, onko tässä mitään järkeä?

vanaha kettu: Laskeeko 80-luvun Ludareiden arvo, jos niihin asentaa lattiatomin jalat? Nyt niissä ei siis ole jalkoja, joten tomikiinnikkeet jättäisivät isot reiät, jotien takia joutuisin uudelleen päällystämään tomit. Jos homman tekee kunnolla käyttämällä Ludwigin osia, kunnollista päällystettä ja paikkaamalla reiät, onko tässä mitään järkeä?
 
Ikuisuuskysymys. Toisia haittaa, toisia ei. Pähkinänkuoressa menis niin, että arvo laskee, mutta kuinka paljon, sitä ei tiä kukhan.

vanaha kettu: Laskeeko 80-luvun Ludareiden arvo, jos niihin asentaa lattiatomin jalat? Nyt niissä ei siis ole jalkoja, joten tomikiinnikkeet jättäisivät isot reiät, jotien takia joutuisin uudelleen päällystämään tomit. Jos homman tekee kunnolla käyttämällä Ludwigin osia, kunnollista päällystettä ja paikkaamalla reiät, onko tässä mitään järkeä?
 
Jos pitosettinä ajattelit pitää, niin ei haittaa. Asiantuntija tosin huomaa 80-luvun lopun Ludwigien lattiatomin ja räkkitomin eron, vaikka modaus olisi tehty ideoimallasi tavalla. Isoissa räkkitomeissa on 10-lugia/puoli, kun lattiatomeissa on kahdeksan. Tuumaa lyhyempiäkin ovat.
 
Pelkkä päällystäminen ja jalkojen hankinta on jo aika kallis satsaus, joten arvon hiukan laskiessa modauksen myötä, ei homma taloudellisessa mielessä välttämättä kannata. Itse olen modannut ja päällystänyt kaksi Ludwigin settiä. Pintaan olen pistänyt samaa wrappia, jota Ludwig on käyttänyt ja väri on löytynyt myös saman vuoden ludwig valikoimista.
 
Tämäkin oli mattapunainen 24" bd, 13, 14 ja 18" setti: http://muusikoiden.net/dyn/users/87759.jpg
 
Tämä setti oli valkoinen: http://picasaweb.google.com/1036181 … gMVcQmgGoZQ2A4A#5177309216819941858

Torin kauppiaat voisi oppia että tavara voisi mennä paremmin kaupaksi jos laittaa ilmoitukseen sen sanan mikä se laite oikeasti on. Minä ainakin olen niin vanhan kansan miehiä että kirjoitan hakukenttään "virveli" jos olen sellaista haeskelemassa. Niin vaan jää haettavien listalta pois "virpat" sun muut tai sitten niitä pitää hakea erikseen. Oma riesansa on tässä kompressorin hankinnassakin kun aina pitää hakea lisäksi sanalla "kompura" jolla tulee usein tuplasti lisää myynnissä olevia kohteita.

Auttakaapa noviisia. Minulla on 80-luvun alun Tama Imperialstar 14x6,5 snare, jonka matto pitäisi uusia. Virpassa on läpinostava koneisto, johon käypä matto on siis 14-tuumaista pidempi. Mitä mattoa suosittelisitte? Mistä verkkokaupasta löytyisi? En ainakaan äkkisiltään löytänyt valikoimasta sopivaa (t. ymmärtänyt sopivan päälle) selattuani Soitin Laineen ja Soundstoren tarjontaa.

Tuotah, mitkähän nettikauppaa harjoittavat musiikkiliikkeet mahtavat myydä tuotteitaan osamaksulla? Täältä pohjosesta on hankala päästä minnekään paikanpäälle kirjottamaan sopimuksia, joten ellei liike itse tarjoa suoraan osamaksumahdollisuutta, niin esimerkiksi Klarna-tili olisi vaihtoehtona, tai mitä näitä nykyään onkaan.
 
Kalustoa täytyisi päivittää etenkien symbaalien osalta, mut kukkaro on kertajysäyksille melko tiukilla, ja fiilis sitä vastoin "kaikki mulle heti nyt". En jaksaisi ostaa hi-hatia, soitella sillä vähintään puoli vuotta, sen jälkeen crash kaveriksi, taas sama aikaväli ja lopulta ride. Ohan noita budjetille sopivia pakettiratkaisuja, esimerkiksi Turkishin moderatesetit, mut mulla ei ole noista symbaaleista minkäänlaista kokemusta, eikä soundi välttämättä sitten sovi omaan korvaan. Tai sitten isompien merkkien halpismerkit sopisi budjettiin myös joo kertaostona, mutten lähde enää sille tielle takasin, kun tarkoitus on mennä eteenpäin.