Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Elikkäs, mitä nämä ovat. Käsittääkseni niitä on vain muutama /asteikko. Ja sävelten välit ovat kvartit. Mutta siihen tieto loppuu. Eli miten ja mistä kvarttisoinnut soitetaan? Kaikki tieto tervetullutta!

Elikkäs, mitä nämä ovat. Käsittääkseni niitä on vain muutama /asteikko. Ja sävelten välit ovat kvartit. Mutta siihen tieto loppuu. Eli miten ja mistä kvarttisoinnut soitetaan? Kaikki tieto tervetullutta!
 
C7sus4#9omit5

Ja sävelten välit ovat kvartit.
 
Aivan, eli siinä missä perinteisesti sointuja kasataan laittamalla säveliä pinoon terssin välein niin kvarttisoinnuissa terssin sijaan väli onkin kvartti.
 
Terssisointuinahan C-duurin ensimmäiseltä asteelta muodostuvat seuraavat tutut soinnut: C = C-E-G, Cmaj7 = C-E-G-B, Cmaj9 = C-E-G-B-D jne. Kvarttisointuille ei tietääkseni ole vakiintuneita nimityksiä tai merkintöjä, mutta soinnut noudattaisivat muotoa C-F-B, C-F-B-E, C-F-B-E-A jne. Toisella asteella olisi Dm:n, Dm7:n ja Dm9:n sijasta D-G-C, D-G-C-F, D-G-C-F-B jne.
 
Kvartti on terssiin verrattuna melko neutraali ja avoin intervalli, joten kvarttisoinnutkin kuulostavat avoimilta eivätkä samalla tavalla duuri/molli-sidonnaisilta. Kitara muuten soveltuu virityksensä puolesta aika hyvin kvarttiharmoniaan.

C7sus4#9omit5
 
Korjaus Nahkiksen mukaan:
 
Cmaj7sus4b11add13omit5

Cmaj7sus4b11add13omit5
 
Tuo seuraavaan M.net -paitaan.

Cmaj7sus4b11add13omit5hyperb4über2alphamolezscrybe4b6

Cmaj7sus4b11add13omit5hyperb4über2alphamolezscrybe4b6
 
Jos sä käytät tuollaisia sointuja, kuinka usein sun piiseissä sointuu vaihtuu?
Joka iskulla?

Jos sä käytät tuollaisia sointuja, kuinka usein sun piiseissä sointuu vaihtuu?
Joka iskulla?
 
Se on sama sointu koko biisin ajan. Tuottaja vaan laittaa sen hiljasena säkkipillimäisesti miksattuna äänimattona porottelemaan taustalle. Tietysti tuotannostani löytyy yksinkertaisempiakin soinnutuksia (2 kpl).

Korjaus Nahkiksen mukaan:
 
Cmaj7sus4b11add13omit5
 
Mä yritin noilla mun esimerkeillä vain demonstroida, kuinka paljon yksinkertaisempaa on merkitä synteettinen asteesta riippumaton sointu, joka koostuu pelkästään puhtaista kvarteista verrattuna moodiin sidottuun kvarttisointuun (joka sisältää mklamin seuraavassa kuvaamia tritonuksia)

Kvartti on terssiin verrattuna melko neutraali ja avoin intervalli
 
Kvarttiharmoniat ei välttämättä kuulosta aina yhtä avoimesti soivalta kuin esim. kvinttiharmoniat (puhtaista kvinteistä rakennetut soinnut). Kvarttiharmonioissahan käytetään välillä puhtaiden kvarttien seassa myös tritonuksia. Kokeilemalla saa jänniä tuloksia aikaan :)

Täällä on aina niin hullu vääntö noista sointujen nimityksistä ym. että voitas laittaa useiden vuorokausien ajaks pystyyn tappelu siitä mikä on oikea tapa merkitä säveliä (siis toi a#, H, B, Bb hässäkkä) helpottais ainakin mun elämää kun ois vaan 1 merkintätapa. Taas ihmettelin kun Nahkis vissiin käytti taas eri merkintätapaa mihin ite tottunu. Muutenkin aina "tiedot" koetuksella näissä..

Täällä on aina niin hullu vääntö noista sointujen nimityksistä ym. että voitas laittaa useiden vuorokausien ajaks pystyyn tappelu siitä mikä on oikea tapa merkitä säveliä (siis toi a#, H, B, Bb hässäkkä) helpottais ainakin mun elämää kun ois vaan 1 merkintätapa. Taas ihmettelin kun Nahkis vissiin käytti taas eri merkintätapaa mihin ite tottunu. Muutenkin aina "tiedot" koetuksella näissä..
 
Niin, mutta milläs standardoit mokoman? Niitä usean vuorokauden tappeluja on käyty jo vaikka kuinka ja tietenkään ne eivät johda yhtään mihinkään. Minä käytän B:tä ja Bb:tä koska se on loogista, ja esimerkistä (Cmaj7 = C E G B) pitäisi merkintätavan myös käydä ilmi. Ei näistä ristiriidoista päästä koskaan eroon, mutta on ikävää jos jokainen aihe menee samanlaiseksi vääntämiseksi.

Kyllä tuo lopulta selvisikin, kun katselin muita esim.:eitä tosiaan. Ongelmana ei myöskään ole käyttämäsi merkintätavan selkeys vaan se ettei tiedä mikä merkintätapa on käytössä kun alkaa lukea.
 
Kyllähän totuus valkenee viimeistään kun alkaa kysellä että mitä hel..

Ongelmana ei myöskään ole käyttämäsi merkintätavan selkeys vaan se ettei tiedä mikä merkintätapa on käytössä kun alkaa lukea.
 
Kyllähän totuus valkenee viimeistään kun alkaa kysellä että mitä hel..
 
Jeh. Täytyy vastedes laittaa disclaimer jokaisen teoriapitoisen viestin alkuun.

Ei kvarttisoinnun merkitsemisen tavanomaisilla sointumerkinnöillä välttämättä tarvitse olla monimutkaista.
 
Bb9sus4 on puhtaista kvartti-intervalleista muodostetun viisisoinnun käännös.
 
Lisäksi se on sointu, jonka olen tavannut "luonnossa".

No jos lämäsen sävelet e-a-d (matalasta korkeaan), ja sanon, että tässäpä minulla palanen DeeYsiä, niin onko kellään mitään valittamista, häh?

No jos lämäsen sävelet e-a-d (matalasta korkeaan), ja sanon, että tässäpä minulla palanen DeeYsiä, niin onko kellään mitään valittamista, häh?
 
Ei ole. Kyllä sävelet voivat olla palanen jotain sointua muttet voi suoranaisesti merkitä kvarttipinoa pelkäksi deeysiksi. Deeysi-rakenteesta et voi jättää pois mitään muuta kuin kvintin, muulloin rakenne ei ole enää Deeysi.
 
EDIT: Ja tietysti koska alimpana sävelenä on E, kyseessä on "soinnun" käännös joka merkitään esim. /E

EDIT: Ja tietysti koska alimpana sävelenä on E, kyseessä on "soinnun" käännös joka merkitään esim. /E
 
No joo, mutta kyllähän kitaralla rämpytetään alimpana sävelenä usein mitä sattuu.
 
edit: en näemmä osaa kirjoittaa

Ei ole. Kyllä sävelet voivat olla palanen jotain sointua muttet voi suoranaisesti merkitä kvarttipinoa pelkäksi deeysiksi. Deeysi-rakenteesta et voi jättää pois mitään muuta kuin kvintin, muulloin rakenne ei ole enää Deeysi.
 
EDIT: Ja tietysti koska alimpana sävelenä on E, kyseessä on "soinnun" käännös joka merkitään esim. /E
 
Itse en kvarttisoinnuista puhuttaessa välttämättä suoraan ajattelisi noita sointujen rakenteita tuohon tapaan (vaikka voihan niinkin tietysti tehdä). Pikemminkin mietin minkä asteikon sisällä liikutaan. Esim. jos kompattava sointu on Cmaj-pohjainen, niin valitsisin asteikoksi C-lyydisen (#11), josta voi sitten ottaa kvarttipinoja lähtien ihan mistä asteikon äänestä tahansa. C-F#-B-E, D-G-C-F#, E-A-D-G jne. Kaikki vaihtoehdot "toimii" suhteessa perusääneen eli C:hen.