Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Kompressori: Ei voi kertoa. Oppilaitoksen opetus taso riippuu oppilaan ja opettajan välisestä kombikaatiosta.
 
Eipäs välttämättä, eikä ainakaan yliopistossa kun puhutaan perustutkinnoista. Monia aineita (oikis, kauppatieteet jne.) kun luetaan ihan omatoimisesti tahi vilkaistaan pikaisesti jotkin orientointiluennot (10 tuntia), jonka jälkeen tutkitaan tenttimateriaalia kuukauden päivät. Opettajalla on näissä aika pieni rooli.
 
Se tieteentekemisen taso jatko-opinto -vaiheessa on hyvä mittari yliopistolle. Esim kuinka monta kirjoitusta tohtoriohjelman ihmisiltä hyväksytään johonkin kansainväliseen julkaisiin tms.
 
Ja ettei ois kokonaan OT: !Maiden!

Mä en ymmärrä sitä, miten voidaan sanoa, että Symphony X:n Odyssey-albumi on ottanut vaikutteita 80-luvun fantasiametallista, kuten Iron Maidenista.
 
Iron Maiden, fantasiametalli, wtf? No okei, onhan niillä pari fantasiatyylistä biisiä, ja yhdessä lauletaan jopa lohikäärmeistä. Mutta silti?

Tuomoo: Iron Maiden, fantasiametalli, wtf? No okei, onhan niillä pari fantasiatyylistä biisiä, ja yhdessä lauletaan jopa lohikäärmeistä.
 
Mikä tuo lohikäärme-biisi sitten on? Ei tuu millään mieleen yhtä ainutta.

Oan: Mikä tuo lohikäärme-biisi sitten on? Ei tuu millään mieleen yhtä ainutta.
 
"As a young boy chasing dragons with your wooden sword so mighty..."
Flash of the Blade

Tuomoo: "As a young boy chasing dragons with your wooden sword so mighty..."
Flash of the Blade
 
No niinpäs olikin. Ja oli kyllä sellainen fantasiaralli että oksat pois.
 
Tulee mieleen eräs kolumni (olisko ollut NYT-liitteen) vuosien takaa jossa Dickinsonin Tears of the Dragoniin viitattiin fantasiaseikkailuna tms. Olikohan toimittaja katsonut biisin nimeä pidemmälle?

Tuomoo: "As a young boy chasing dragons with your wooden sword so mighty..."
Flash of the Blade
Eikä siinäkään ole kovin kirjaimellista lohikäärmeistä kyse, lähinnä viitataan lapsuuden mielikuvitusleikkeihin.
Mutta lasketaankos nyt kirjoihin pohjautuvat biisit kuten To Tame A Land fantasia-aiheisiksi vai kirjallisuuteen pohjautuviksi? ;)

Emeritus: Mutta lasketaankos nyt kirjoihin pohjautuvat biisit kuten To Tame A Land fantasia-aiheisiksi vai kirjallisuuteen pohjautuviksi? ;)
 
Onhan se kirjallisuuskin johon nämä pohjautuvat jotain tyyppiä tai genreä. Itse näkisin enemmän scifinä kuin fantasiana nämä Maidenin aiheet.

Seventh Sonilla on fantasia- ja mystiikka-aiheita.

Muutenkin bändi on pitkätukkanen ja pukeutuu nahkahousuihin kuten useimmat fantasiatyypit

Olisko historiametalli parempi? :D

Kompressori: keljuttaa kun kundit yrittää jatkuvasti vähätellä ja todistella vastaan brucen tohtorin arvoa. kateellisuutta??
 
mun mielestä on hienoa jos bruce on tohtori, uskon vielä että saa jossain vaiheessa sir-arvonkin tai kenties herttua, ruhtinas;paronista puhumattakaan
 
Kyllä minustakin sen voisi ylentää vaikka paaviksi.

Oan: No niinpäs olikin. Ja oli kyllä sellainen fantasiaralli että oksat pois.
 
Tulee mieleen eräs kolumni (olisko ollut NYT-liitteen) vuosien takaa jossa Dickinsonin Tears of the Dragoniin viitattiin fantasiaseikkailuna tms. Olikohan toimittaja katsonut biisin nimeä pidemmälle?
 
Nyt kannattaa muistaa ,että suomalainen rock-toimittajakunta melko pitkään katsoi heviä nenänvarttaan pitkin ja halveksuen.Nämä punk-estetiikan kasvatit eivät olleet millään tavalla perehtyneet musiikkiin saatika lyriikoihin vaan heittelivät lähinnä biisinnimiin ja kitaristin niittirannekkeeseen perustuvia yleistyksiä.Muutamia poikkeuksia toki löytyi ,mutta heidän sanansa eivtä kovin pitkälle kantaneet.
 
Tämä perinne jatkuu ehkä selkeimmin ns.yleisaikakausilehtien tai päivä- ja maakuntalehtien puolella jossa rock-jutut tekevä toimittaja ei välttämättä ole edes perehtynyt koko musiikinlajiin.Erkoislehdillä on taas jo homma enemmän hanskassa.

Anti-Social: Joo mutta raha kyllä kiinnostaa. Joka vuosi pärähtää tiskiin vähintään yksi livealbumi ja kokoelma. Homma mennyt sedillä aika pahasti överiksi. Ei varmaan tarvitse muutenkaan miettiä ostaako pirkkaa vai juhlamokkaa. Ahneutta pikkasen kuriin.
 
Haista sinä perse.

Anti-Social: Joo mutta raha kyllä kiinnostaa. Joka vuosi pärähtää tiskiin vähintään yksi livealbumi ja kokoelma. Homma mennyt sedillä aika pahasti överiksi. Ei varmaan tarvitse muutenkaan miettiä ostaako pirkkaa vai juhlamokkaa. Ahneutta pikkasen kuriin.
 
Kyllä mäkin oon tässä mietiskelly että mitä helvettiä joku kokoelmalevyjen julkaisu antaa artistille? Varsinkin jos kokoelmat ei sisällä mitään uutta, eikä artistin tarvitse käydäkkään studiossa harrastamassa luovuutta ja toteuttamassa itseään. On kai sillon ihan turha artistin väittää, "että tämä ei ole mitään rahastusta, me yhteistuumin bändin jäsenten kanssa haluttiin julkasta tää faneille".
 
Best of the Beast nyt oli jotenkin perusteltu kokoelma. Vuosipäivän kunniaksi julkaistiin messevä boksi, jossa oli vanhat hitit, yksi uusi biisi, ennen kuulumaton live uudelta laulajalta, vanhat Sound House Tapesin versiot parista biisistä ja hillitön valokuva kattaus, joita sillon oli vain harvakseltaan julkaistu. Mutta nuo sen jälkeen tulleet kokoelmat ei kyllä ole tarjoilleet mitään muuta kuin jo vuosikymmeniä sitten äänitetyt samat biisit uudestaa ja uudestaa. Ja sitten uusi kokoelma antaa syyn järjestää taas uuden maailmankirtueen. Kamoon! Eikö tää toistuva juttu nyt ole ihan selvästi systemaattisesti suunniteltu kuvio, jotta saadaan hyvin tuottava rahakone taas pyörimään? Iron Maiden ja etenkin sen levy-yhtiö ovat firma eikä mikään fan club.

Kukas muuten päättää noiden kokelmien julkaisusta, bändi vai levy-yhtiö?

call_of_c: Kukas muuten päättää noiden kokelmien julkaisusta, bändi vai levy-yhtiö?
 
Yleensä ne ovat levy-yhtiöiden päähänpistoja, mutta ei kokoelmia ole mikään pakko julkaista, jos bändi ei ehdottomasti halua (ja sopimuksissa näin lukee). Maidenin tapauksessa siis sanoisin, että sekä levy-yhtiö, että bändi (joka haluaa "palvella uusia faneja") ovat kokoelmien takana.

Noita kokoelmiahan on tullut viisi kipaletta kuluneen 15 vuoden aikana (kuusi, jos lasketaan jenkkijulkaisu Essential... mukaan). Julkaisijoina sekä EMI että Sanctuary Records. Jos näitä tarvitsisi jotenkin perustella (ja miksipä se edes olisi tarpeellista?), niin
- Best of the Beastille oli varmaan ihan hyvä tilaus aikanaan, ynnä oli oikeasti laadukas paketti kuten tuossa yllä on vähän avattukin. (Julkaisija EMI)
- Ed Hunter oli sidottu siihen peliräpellykseen. (Julkaisija Sanctuary)
- Edward the Great? Taitaa olla se turhin (Julkaisija EMI)
(- Essential jenkeille...tuntuisi eniten Sanctuary kuolinkorinoilta kuin miltään vakavalta julkaisulta.)
- Somewhere Back in Time. Kiertuepaketti. (EMI)
- From Fear to Eternity. Edellisen jatko-osa. (EMI)
 
IMHO, Best of the Beast oli hyvä veto monessakin mielessä (ynnä omat muistot siitä kauniita), ja nuo kaksi viimeistä julkaisua ovat myös perusteltuja: ensimmäinen kiertuelättynä ja toinen ihan vaan sen täydennyksenä.
 
Mutta eihän se mulle kuulu oikeasti mitä ja miten julkaisevat. Ihan sama, ja rahastuksesta ei jaksa huudella kun ei mua tai ketään muutakaan kukaan laita noista levyistä maksamaan senttiäkään jos ja kun ei kiinnosta niitä hankkia.
 
Turhia livelevyjähän Iron Maiden on sitten tehtaillut huomattavasti reippaammin. Mutta se on jo oma lukunsa, vaiettakoon siitä.

Colin: Haista sinä perse.
 
Ohhoh. Olipas hurja kommentti.