Yleistä keskustelua musiikista ›

1960-2000 välillä.

Tähän voisi sanoa näin. Joskus 60-70-luvulla on melkein kaikki loistava musiikki ja muu tehty. Mutta 90-luvulla ja miksei myös 2000-luvulla tämä kaikki aikaisemmin tehty juttu on osattu jalostaa vielä paremmaksi. Itse esimerkiksi tykkään enemmän nykyaikaisista soundeista kuin tuollaisista vanhoista. Ja muutenkin nykyään osataan niin hyvin kierrättää kaikkea vanha, että saadaan tehtyä parempia kokonaisuuksia kuin joskus ennen. Mutta tätä en kuitenkaan yleistä kaikkeen vaan kyse on joistain bändeistä. Ainahan sitä niin sanottua paska musiikkia on tullut. Mutta mikä on sitten paskaa ja mikä ei. On mulla paljon kuitenkin vanhojakin levyjä, mutta niistä tulee usein tunne, että voi kun ne tehtäisiin nyt uudestaan niin miten mahtavia ne olisivatkaan. Se on kuitenkin vain ajatusleikkiä enkä oikeasti haluaisi, että niitä tehtäisiin uudestaan. Ne kertovat kuitenkin aina jotain siitä omasta ajastaan ja kyllähän sellaisissa vanhoissa nauhoituksissa on se oma soittamisenmeinigin kuultavuus. No joo ehkä mä oon vähän väsynyt kun tulee jaariteltua ties mitä.

1966-1974.

Niinkuin alussa tuli jo sanottua, minua itseäni miellyttää eniten vähän vanhempi rokkenrolli. Vaikka nykyäänkin tehdään paljon hyvän kuuloista musiikkia, monet tämän päivän kappaleet vain tuntuvat minun korviini huonolta. En osaa sanoa miksi. Ehkä soundimaailma on liian täysi, tai sitten musiikista on pääsääntöisesti kadonnut tietynlainen lämpö.
 
Voisiko tämä johtua digitaalisuudesta? Ja osaako kukaan muuten sanoa, milloin suurin piirtein alettiin käyttää digitaalista tallennusmuotoa studioissa laajamittaisesti?

Voisiko tämä johtua digitaalisuudesta? Ja osaako kukaan muuten sanoa, milloin suurin piirtein alettiin käyttää digitaalista tallennusmuotoa studioissa laajamittaisesti?
 
Varmaankin tässä 90-luvun puolella.

Parhaimman kuuloinen musiikki on tehty aika kapealla aikavälillä: 67-75. Proge eli kultakauttaan.

Joka vuosi 1960-luvun alusta eteenpäin on tuottanut mainioita ääniä.

Eilen, tänään, huomenna.

tällä hetkellä tuntuu, että se huominen musiikki on aina parempaa. kuulee jotain uutta ja vieläkin se jaksaa iskeä. :)

Eniten hyvän kuuloista musiikkia on tehty noin vuosina 1650-1910, toki sitä tehdään vieläkin.

Yleisesti ottaen mielestäni parhaimman tuotannon omaavat levyt ovat usein uusia tuotoksia, mutta sellaisia joissa ollaan ymmärretty ammentaa aiempien vuosikymmenten oivalluksista eikä olla seottu alati eespäin junkuttavaan kehitykseen. Parhaiten sävellysten ja tuotantoratkaisujen yhteensopivuus on nähdäkseni toteutunut 1970-, 1990- ja 2000-luvuilla. 60-luvulla mahdollisuudet olivat vielä monilta osin melko alkeelliset, joskin jotkut artistit tekivät jo niilläkin resursseilla huikeata jälkeä, ja esim. monet tuolloiset jazz-levyt ovat korviahiveleviä - 80-luvun räjähtävät rummut ja kanjonilaulut taas aiheuttavat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta vähintäänkin camp-hilpeyttä; joissakin tapauksissa tulee jo melkeinpä paha olo.

1685-1750

Paha kysymys. Paras vuosikymmen on ehkä 1960 tai 1970, mutta hyvää musiikkia on tehty tietysti myös muilla vuosikymmenillä. Vastaan 1960-2000.

Kaikkina aikoina tietysti, mutta jotenkin 94-96 on aina sydäntä lähinnä jostain kumman syystä...

Nonnih, kyllä tuo klassinen 60-70 -lukujen rock on pitkällä tähtäimellä lunastanut rutosti tilaa meikäläisen musiikkimaailmasta, mutta aina kun jostain suunnasta ilmaantuu jotain tarpeeksi luomisvoimaista ja näkemyksellistä musiikkia, niin kyllä minä olen valmis sitä kuulemaan ilman mitään ennakkoasenteita.
Eli pidän vanhasta rockista, mutta en millään tavalla kaihda esim. 90-luvulla luotua hienoa musiikkia vain sen takia, että se olisi luotu 90-luvulla.
Bring 'em on, ihan sama koska on tehty.
 
EDIT: Hönössäkin korjasin typoja

Jotenkin tuntuu vähän turhalta vastata tämmöseen (mutta vastaampa nyt kuitenkin=)). Aina on tehty hyvää musiikkia ja uskon että tulevaisuudessakin tullaan tekemään. Jos vuosikymmenien 'paremmuutta' ruvetaan toisiinsa vertailemaan niin sanosin että 90- ja tähän asti eletty 2000-luku ei oikein aiemmille vuosikymmenille kokonaisuutena pärjää. Etenkin se musa mikä on pinnalla tuntuu menevän kokoajan vaan huonompaan suuntaan (tai ehkä se vaan tuntuu...). Noh, tästä huolimatta että näin sanoin, on mun kuuntelemasta musiikista hyvin paljon myös näillä vuosikymmenillä tehtyä ja 90- ja 2000-luvulla on tehty loputtomasti hienoja juttuja. Vaikka entisinä aikoina hyvää musiikkia tehtiinkin, itte haluisin muusikkona luoda uutta enkä vaan jäädä nostalgisoimaan mitään vanhoja aikoja. Niinhän ne entistenkin aikojen huiputkin (mm. Pink Floyd, Jimi Hendrix) teki, loi omana aikanaan uutta.

80-luku heavy on parasta.

Summer of '69
 
Tai oikeastaan ei ole ajasta kii.