Aihe: Sanat: Kuluma 1 | |
---|---|
![]() 23.08.2011 15:15:41 (muokattu 23.08.2011 15:18:22) | |
Ei vielä valmis ja kokonais(t)en säkeistö(je)n lisäyskin mahdollista. Myös nimi voi muuttua. Laitan tän esille kuitenkin jo tässä vaiheessa, jotta mahdollisten kommenttien kirvoittamat ideat voi toteuttaa joustavammin kuin suuria rakenteellisia muutoksia (tekijänsä mielestä) kaipaamattoman tekstin kanssa. Olen pyrkinyt tekemään sanoista itselleni helposti laulettavia; välillä runoudellisesta estetiikasta siis karsien. Tahdon kokeilla vaihteeksi näin, kun vaikeasti laulettavia runoja alkaa olla jo ihan liikaa "tästä tulee ehkä joskus biisi" -jonossa. Kuluma ja tuuli söi vuoren jos toisenkin vuoden jos toisenkin hioi se pois ja tuuli soi murheen jos toisenkin tuskan jos toisenkin työnsi se pois anna minulle voimaa jopa kahleita rakastaa anna minulle rauhaa antaa suruni laulaa yhdessä voimme kai muutos taivutella pois sielumme puutos joka hetkessä uusi on maailma ikuisesti jatkuu taas tarina muuttuu virtaa elämäsi kun sitä et arvaa juuttuu siltaan tiesi jos pelossa matkaat anna sen viedä pois anna sen tuhota ja tappaa anna sen viedä pois anna sen luoda ja parantaa anna sen viedä pois jotta jatkaa voit matkaa | |
![]() 23.08.2011 16:23:26 (muokattu 23.08.2011 16:24:05) | |
Omegano: ja tuuli söi vuoren jos toisenkin vuoden jos toisenkin hioi se pois Alkaa mukavasti. Kuitenkin näiden kahden ensimmäisen säkeistön viimeisten säkeiden "se" on mielestäni ehkä ylimääräinen. Mikäli sanan merkitys sävellettävyydelle ei ole kovin suuri, ottaisin sen ehkä pois. Muuten kivasti lyyrisiä ja oikealla tavalla ehkä viivytteleviäkin säkeistöjä nämä. Lukiessa ainakin tulee tauotettua säkeiden välissä ihan itsestään. ja tuuli soi murheen jos toisenkin tuskan jos toisenkin työnsi se pois Tässä on hyvä säskeistö. anna minulle voimaa jopa kahleita rakastaa anna minulle rauhaa antaa suruni laulaa mutta yhdessä voimme kai muutos taivutella pois sielumme puutos Tämä jää kieliopillisesti vähän hämäräksi. Tuntuu vähän väännetyltä, muutoksen ja puutoksen saa varmaan rimmaamaan sulavamminkin, kun vähän taivuttelee ja testailee. Tässä on myös pieni epäkohdaksikin nimettävä asia. joka hetkessä uusi on maailma ikuisesti jatkuu taas tarina Voiko tarina jatkua ikuisesti taas, sillä näin saa kuvan, että tarina on jatkunut jo aiemminkin ikuisesti, mutta "jatkuakseen taas" sen on täytynyt keskeytyä jossakin välissä, joka tarkoittaisi taas sitä, ettei tarina olekaan ikuinen. :D ..tämä voi toki olla suunniteltukin juttu, ja tämä ikuisuus lähinnä kielikuva, mutta särähti silti vähän. Tässä taas riimit muodostuvat pienoiseksi kompastuskiveksi. Sanassa virta ei kai pitäisi olla kahta a:ta itsessään, sillä se muuttaa sanan merkityksen, joka tässä tapauksessa taas ei sovi muuhun yhteyteen. Sikäli kun kyse siis on "elämänvirrasta". Laulaessahan vokaalia tosin voi venyttää niin että foneettisuus on parempi. muuttuu virtaa elämäsi kun sitä et arvaa juuttuu siltaan tiesi jos pelossa matkaat Tässä vaiheessa teksti muuttuu vähän epäselvemmäksi. Alussa laulettiin tuulesta, jonka jälkeen jostakusta ihmisestä, ikäänkuin rakkauslaulun tapaan. Sitten laulettiin Virrasta ja se ylittävästä sillasta, mutta kenellä seuraavat säkeistöt on osoitettu? Ilmeisesti elämänvirralle? Viimeksi kuitenkin on mainittu silta, joka antaisi vähän sellaisen käsityksen, että Sillan pitäisi antaa tuhota ja tappaa, mikä on vähän hassu juttu. Ehkä sen tilalle pitäisi esim ensimmäisessä säkeessä vaihtaa säkeistön kohde. anna sen viedä pois anna sen tuhota ja tappaa anna sen viedä pois anna sen luoda ja parantaa anna sen viedä pois jotta jatkaa voit matkaa Toivottavasti en vaikuttanut liian kriittiseltä :), tykkäsin kuitenkin paljon tekstin tunnelmasta ja etenkin alkupää toimi oikein mukavasti. Vähän hiomista, niin tässä on oikein hyvä ralli. Terve, ja kiitos kaloista!
..Delay, missä viivyt?! | |
![]() 23.08.2011 20:46:29 | |
Oo-p:n tarkat havainnoit , niistä saat paljon vinkkejä. ''''' Kolme ekaa säkeistöä, ja tästä jatkaisin uutta tekstiä. Söi vuoren, no jaa??? en tiedä voisko söi kohdalla olla toi. ja tuuli söi vuoren jos toisenkin vuoden jos toisenkin hioi se pois ja tuuli soi murheen jos toisenkin tuskan jos toisenkin työnsi se pois anna minulle voimaa jopa kahleita rakastaa anna minulle rauhaa antaa suruni laulaa Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- | |
![]() 24.08.2011 00:49:11 (muokattu 24.08.2011 00:55:08) | |
Tekstissä on paljon taidokasta sanailua, mutta sävelluksen osalta vaativaa. Tuntuu kuin siinä olisi kolmesta laulusta kooste. Muuttuko sävel tai tahtilaji pariin kertaan? Aika kesken vielä, mutta Maukan sanoin, "kyllä se siitä". e. Piti vielä lisätä. anna minulle rauhaa antaa suruni laulaa Saattaisi olla parempi: anna minulle rauhaa tilaa surulleni laulaa. Kyllä minä tiedän etten tiedä, mutta et sinä sitä tiedä. | |
![]() 24.08.2011 15:41:33 | |
oo-p: Alkaa mukavasti. Kuitenkin näiden kahden ensimmäisen säkeistön viimeisten säkeiden "se" on mielestäni ehkä ylimääräinen. Mikäli sanan merkitys sävellettävyydelle ei ole kovin suuri, ottaisin sen ehkä pois. Muuten kivasti lyyrisiä ja oikealla tavalla ehkä viivytteleviäkin säkeistöjä nämä. Lukiessa ainakin tulee tauotettua säkeiden välissä ihan itsestään. Jättäisin pois ellei se helpottaisi säkeen laulamista niin paljon. mutta Tämä jää kieliopillisesti vähän hämäräksi. Tuntuu vähän väännetyltä, muutoksen ja puutoksen saa varmaan rimmaamaan sulavamminkin, kun vähän taivuttelee ja testailee. Tää on mustakin kömpelöin säkeistö. Pitänee sörkkiä. Tässä on myös pieni epäkohdaksikin nimettävä asia. Voiko tarina jatkua ikuisesti , sillä näin saa kuvan, että tarina on jatkunut jo aiemminkin ikuisesti, mutta "jatkuakseen taas" sen on täytynyt keskeytyä jossakin välissä, joka tarkoittaisi taas sitä, ettei tarina olekaan ikuinen. :D ..tämä voi toki olla suunniteltukin juttu, ja tämä ikuisuus lähinnä kielikuva, mutta särähti silti vähän. Mitä hain takaa on hetkeen heräämisen kautta henkilön mielessä tapahtuva oivallus omasta yhteenkuuluvuudestaan kaiken kanssa. "Tarina" on siis jatkunut koko ajan, mutta kokijan kannalta tämä tulee vasta nyt tietoon. Kieltämättä vähän epämääräisesti ilmaistu halpoja riimejä jahdatessa :D Tässä taas riimit muodostuvat pienoiseksi kompastuskiveksi. Sanassa "virta" ei kai pitäisi olla kahta a:ta itsessään, sillä se muuttaa sanan merkityksen, joka tässä tapauksessa taas ei sovi muuhun yhteyteen. Sikäli kun kyse siis on "elämänvirrasta". Laulaessahan vokaalia tosin voi venyttää niin että foneettisuus on parempi. Tarkoitan tuon verbiksi virtaa, viitateen yhdessä "muuttuu" verbin kanssa seuraavan säkeen elämään. Tässä vaiheessa teksti muuttuu vähän epäselvemmäksi. Alussa laulettiin tuulesta, jonka jälkeen jostakusta ihmisestä, ikäänkuin rakkauslaulun tapaan. Sitten laulettiin Virrasta ja se ylittävästä sillasta, mutta kenellä seuraavat säkeistöt on osoitettu? Ilmeisesti elämänvirralle? Viimeksi kuitenkin on mainittu , joka antaisi vähän sellaisen käsityksen, että Sillan pitäisi antaa tuhota ja tappaa, mikä on vähän hassu juttu. Ehkä tilalle pitäisi esim ensimmäisessä säkeessä vaihtaa säkeistön kohde. Jokaisessa säkeistössä viitataan oikeastaan samaan asiaan, eli aikaan ja sen tuomaan muutokseen. Ensimmäinen säkeistö lauletaan universaalina kertojana, toinen minänä ja kolmas "jälkiviisaana"(:D) toteavana. Ainakin tuulisäkeistöt laulan jatkosta eroavasti ja luultavasti myös lopun muista poikkeavalla tavalla. Tyyliin alku vähän merimiesmäisen karskisti keinuen, keskikohta korkeammalta sekä intiimimmin, ja loppu on rajumpi jonkinlaista katarttisuutta tavoitellen. Sillalla viittaan positiivisen muutoksen vaikeuteen, päätöksen teko ja -pitämiskohtaan. "The point where you need will and courage to get over to the other side." Tosiaan jos tuon virtaa kohdan käsittää subjektiiviksi niin siltakin saa ihan erilaisen ja hämmentävän merkityksen :) Toivottavasti en vaikuttanut liian kriittiseltä :), tykkäsin kuitenkin paljon tekstin tunnelmasta ja etenkin alkupää toimi oikein mukavasti. Vähän hiomista, niin tässä on oikein hyvä ralli. Et ollenkaan, hyvä saada tälläistä analyysiä siitä miltä kirjoitettu vaikuttaa jonkun muun sitä lukiessa. Kiitos rakentavasta kommentoinnista. | |
![]() 24.08.2011 15:53:16 | |
soihtu55: Oo-p:n tarkat havainnoit , niistä saat paljon vinkkejä. ''''' Kolme ekaa säkeistöä, ja tästä jatkaisin uutta tekstiä. Söi vuoren, no jaa??? en tiedä voisko söi kohdalla olla toi. Söi viittaa siihen miten tuuli(ja sade) kuluttaa vuoriakin. Tekijä on vähän hämärästi aika tuulen(toimeenpanijan) kautta. Tykkään itse syömisen tuomasta vibasta. ________________________________________ Old Joe: Tekstissä on paljon taidokasta sanailua, mutta sävelluksen osalta vaativaa. Tuntuu kuin siinä olisi kolmesta laulusta kooste. Muuttuko sävel tai tahtilaji pariin kertaan? Aika kesken vielä, mutta Maukan sanoin, "kyllä se siitä". Ainakin eka osuus menee musiikillisesti melko erilailla kuin jatko. Sen jälkeen tulee instrumentaalikohta joka rauhoittuu keskikohdaksi. Loppuun mennessä siirrytään eeppisempään pauhuun. Oon vaan itsekseni lauleskellut noita sanoja, sävellys on vielä tosi epämääräisen fiilistelyn tasolla. e. Piti vielä lisätä. Saattaisi olla parempi: anna minulle rauhaa tilaa surulleni laulaa. Totta, kiitos tästä. Koen tuon vähän vaikeammaksi laulaa, mut edellinenkin tökki pikkasen ja oli tosiaan liiaksi edellistä riviä toistava. | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)