Muusikoiden.net
29.03.2024
 

Roots »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Miten teidän blues alkoi?
1 2 3 4
LamaAjanElvis
10.08.2011 01:33:28
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Varmaan ekat yleensä kitaraan liittyvät musat kuulin isoveljen mankasta missä soi ccr, gunnarit ja metallica, mut aina jotenkin kuulosti paremmalta vielä haikoisemmat saundit.
Oli se sitten Esa Pulliaisen kitarointia (suomiblues) tai sitten myöhemmin levyltä tai jo alusta asti elokuvista bongattujen blueslikkien tunteenpäästö. Pitkään tuli kuunneltua bluestohtoreita radiosta ennenkuin sai kitaran kouraan. Pienestä likistä sitä alkoi ja pitkään tuohdutti kun ei osannut soittaa haluamaansa, mut voin sanoa että teini-iän itsarilta siinä selvis kun oli kitara millä räpeltää ja yrittää.
 
Siihen että valkoinen mies ei voi soittaa bluesia, niin paskat. Senkun vaan soittaa jos paremmalta tuntuu.
 
Mä anuksestain joulun teen ja pönttöön ruosteiseen, taas jeesus lapsi syntyy uudelleen.
Scuttle
10.08.2011 09:59:52
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Vois alkaa vaikka A:sta.
 
Mun blues alkoi kun mä synnyin
Jee mun blues alkoi kun mä synnyin
mut nainen voisit mun oloo helpottaa
 
Jatkakaa siitä :-)
 
"Vanha Juan, joka tunsi musiikin sielun, huolehti siitä että heidän (kitaristien) viskikuppinsa oli täynnä" (John Steinbeck, tuntemattomalle jumalalle, 1933 ,suom. 1982 s.127)
doktorkoo
10.08.2011 14:19:57 (muokattu 10.08.2011 14:20:34)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Raskaammasta kamasta ZZ Topin ja Stevie Rayn johdattamana Dr.Feelgoodin kirjoittamalla reseptillä hoitoon Chicagoon. Lisämausteeksi tullut soulahtavampaa (esim Zetterberg) ja swingimpää (esim. Big Bad Voodoo Daddy) kamaa vuosien varrella.
 
Blues - Women made it. Men play it.
 
Minä en bussilla aja. Minä olen minä! -Frank http://www.myspace.com/themisbeats
sub zero
10.08.2011 14:29:40
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kun aloin soittaa skebaa, kuuntelin Hendrixiä ja sitten tutustuin "Blues" -levyn kansivihkon kautta tämän esikuviin. Ensimmäisenä lainasin kirjastosta Muddy Watersin "One More Milen" 16-vuotiaana ja aika nopeesti siihen tuli mukaan muutkin suuret nimet. Lukiossa kaverit soitti CCR:ää, joten niiden bänditouhut ei kiinnostaneet, eihän se ollut bluesia. Opettelin kasetilta Claptonin ja F. Kingin sooloja ulkoa
 
a gypsy woman told my mother before i was born you have a boy chile comin' gonna be alemman tason mies
töissätäällävaan
11.08.2011 12:44:11
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Pekka Gronow ja Bluesin maailma tai maailmasta-ohjelmasta 70-luvun puolelta.Silloin oli formaattina c-kasetti ja din-liitin radiosta kiinni mankkaan.Taisin olla apaut 12-13 vuotias ja jostain syystä hyvä englannin kielitaito tarttui, tuosta ja muista sen ajan musiikkiohjelmien myötä,vaikka olin köyhän työläisperheen pieni rääpäle.
Levyjä minulla ei ollut ennen 80-lukua ja silloin Ostin Tennispalatsin kivijalassa sijainneesta levykaupasta vinyyleitä,joiden kansikuvia katselin Linja-auto kyydissä takaisin Karhulaan,pinnattuani Ammattikurssikeskuksesta sillointällöin. Että ainakin 35-vuotta ollaan oltu Bluesin kanssa enemmän tai vähemmän yhdessä...
 
Euphonium
11.08.2011 15:27:03
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Joskus 80-luvun alussa ostin ensimmäisillä palkkarahoillani Charlyn kokoelman nimeltä SUN-box, joka sisälsi kolme LP-tä. Ostin sen rockabillyn takia, mutta ihastuinkin eniten boxin ensimmäiseen levyyn, joka sisälsi mustien artistien tekemiä SUN-levytyksiä ennen rockabilly-kautta. Olin kyllä kuunnellut ja digannut aikaisemmin esim. Dr. Feelgoodia ja CCR:rää, mutta heidän musiikkinsa ei ole bluesia.
 
Mitä tulee siihen, voiko valkoinen mies soittaa bluesia, niin toki voi. En vain ole vielä kuullut yhtäkään, joka tekisi sen yhtä hyvin, kuin mustat ovat tehneet.
 
doktorkoo
11.08.2011 21:24:15
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Euphonium: Dr. Feelgoodia ja CCR:rää, mutta heidän musiikkinsa ei ole bluesia.
 
bööp, virhe! (c:
 
Feelgoodin osalta...heidän musiikkinsa pohjaa kyllä bluesiin, ja kuuntelepa vaikka versionsa Can't be satisfiedista, Mad man bluesista...; Shotgun blues on myös melko pluusahtavaa. Toki feelgoodilla on paljon muitakin aineksia sopassa, mutta kyllä siinä taustalla bluesi soi
 
Minä en bussilla aja. Minä olen minä! -Frank http://www.myspace.com/themisbeats
Euphonium
12.08.2011 15:22:12
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Feelgoodin osalta...heidän musiikkinsa pohjaa kyllä bluesiin, ja kuuntelepa vaikka versionsa Can't be satisfiedista, Mad man bluesista...; Shotgun blues on myös melko pluusahtavaa. Toki feelgoodilla on paljon muitakin aineksia sopassa, mutta kyllä siinä taustalla bluesi soi
 
Tottakai se pohjaa bluesiin, mutta se ei silti ole bluesia. Se on minusta ihan eri juttu. Olen kuunnellut Dr. Feelgoodia 70-luvulta alkaen ja jos pitäisi mainita mikä on mielestäni paras pändi, se olisi ehdottomasti se Dr. Feelgood, jossa on Wilko kitaristina, mutta bluesia ei heidän musiikkinsa ole. Bluesiin pohjaavaa kylläkin.
 
rheinone
12.08.2011 21:00:53 (muokattu 12.08.2011 21:14:59)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kyähän se valkosen miehen bluus alkoi teini-iässä Beanosta, erityisesti Ramblin' On My Mindista. Terveisiä vaa transistoriveljeksille, erityisesti Aarno Putkiselle!
 
Kunnallisjäte
12.08.2011 21:06:30
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mun Blues alkoi Töölön kirjaston musiikkiosastolta...
 
Siihen liittyy kaksi tarinaa:
 
Aluksi skidinä homma meni niin, että olen skede-sukupolvea, johon liittyy vahvasti videokulttuuri taustamusiikkeineen. Yleensä punkkia, joka on myös lähellä sydäntä. Kuitenkin kaikki kovimmat jäbät veti joko Hendrixin, Zeppelinin tai Sabbathin säestyksellä. Siitä noi ja niiden aikalaiset jäi tarkkaan kuunteluun. Jossain vaiheessa alkoi kuitenkin mietityttää, että viddu kun on kovaa kamaa, mistä hitosta nää tyypit on repinyt näitä riffejä ja biisejä. SITTEN törmäsin kirjastossa muutamaan levyyn jossa oli tasan samoja biisejä joidekin ihme vanhojen mustien ukkojen vetämänä ja levytykset oli jostain viiskyt-kuuskyt luvulta, mutta jotkut jopa kolkyt-nelkyt luvulta. Olin löytänyt uuden maailman...Ja parasta oli, ettei kukaan ainakaan meikäläisen frendeistä tiennyt tai välittänyt niistä mitään, oli löytynyt oma juttu.
 
TOINEN suuri löytö liittyi siihen, että olin (ja olen edelleen) erittäin surkea skeban kanssa ja kaiken maailman ysisoinnut ja muut jazzit tuntui niin vaikeilta sisäistää, ylipäätään musassa tuntui olevan liikaa sääntöjä. Vaikutuksen teki se, että noi kaikki ukkelit oli köyhyydessä keksineet omat tapansa tehdä musaa ilman muodollisia rajoitteita. Muhun todella teki vaikutuksen näiden vanhojen patujen meininki: joku soitti normaalia skebaa väärinpäin kun oli vasuri (Albert King), yksi oli polion runtelema ja soitti pöytäveitsellä (Cedell Davis), yksi ei oikein tiennyt missä avovireessä soittaisi lähinnä vire oli about sama bändin kanssa (Hound Dog Taylor), moni oli sokea ja soittaminen oli ainoa tapa saada hilloa (mm. Blind Melon Jefferson) jne. lista on lähes loputon.
 
Myöhemmin olen tutustunut myös valkoiseen bluesiin, erityisesti John Mayalin bluesbrakersiin Claptoneineen ja Greeneineen sekä tietysti SRV:iin. FleetwoodMackin alkupään tuotanto on erityisen lähellä sydäntä. Uudesta kamasta iskee ainakin The Black Keys (Chulahoma: The Songs of Junior Kimbrough on käsittämättömän kova veto). Nyt on menossa tutustuminen suomiukkeleihin, kuten Albert Järviseen. Ja paljon on vielä tutustumatta... Blues on hieno harrastus. Ja niitä alalajeja ja nyansseja on niin loputtomasti ettei sitä heti voi uskoakaan, löydettävää lienee loputtomiin.
 
"When I die, they'll say 'he couldn't play shit, but he sure made it sound good!'" - Hound Dog Taylor
root daddy
12.08.2011 22:42:29
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Oli vuosi 1974, lapsuuskaveri sai serkultaan ruotsista levysoittimen, 8 levyä mukana mm. rolling stones, beatles, alexis kooper ja
JOHN MAYALL & BLUESBREAKERS,, Mukana levy A Hard Road,, Levy soi noin sen ja seur kolme kesää ihan jatkuvasti.. se oli pikakurssi britti bluesiin... Eikä kaduta. Sitten tuli Cream ja siitä sitten Freddie Kingin kautta BB king ja sitten delta blues.. Ja matka jatkuuuuuuu,,,,,
 
bass is lowest form of music---
MadMatt
13.08.2011 17:05:58
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Maailma ei ollut enää entisensä kun kuulin Winterin "Be Careful With A Fool" biisin.
 
antnis
13.08.2011 17:56:38
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Olin soittanut klassista pianolla pienestä asti, mutta sitten kolisi ja lujaa, kun telkkarista tuli Tony Palmerin dokkarisarjan ragtime-jakso, olisinkohan ollut noin 13v silloin. Samoihin aikoihin enoni alko sivistää minua musiikillisesti, hän oli kova proge/folk-mies eikä juuri bluesista piitannut, mutta sattui kuitenkin omaamaan jonkun Mayallin kokoelman ja Have You Heardin soolo teki vaikutuksen. Lisäksi sain häneltä Alex Harveyn levyn The Penthouse Tapes, jossa oli semmoinen biisi kuin Gamblin' Bar Room Blues.
 
Että kaippa se kiinnostus noiden avustamana alkoi kehittyä. Jussi Niemen haastattelu Johnny Winteristä Soundissa oli kova juttu ja telkusta tuli Muddy Watersin konsertti, muuten ei tuossa vaiheessa eikä vielä vähään aikaan sen jälkeenkään ollut yhtään mitään hajua mustista bluessoittajista.
 
rheinone
13.08.2011 22:05:56 (muokattu 13.08.2011 22:19:49)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

MadMatt: Maailma ei ollut enää entisensä kun kuulin Winterin "Be Careful With A Fool" biisin.
 
Hoho, oon linkittäny tän aikaisemminkin, mutku sekä itse veto että sen ajankuvan taltionti on niiiiiiin mahtavaa kamaa.
 
http://www.youtube.com/watch?v=8Tyg5SJDpiQ
 
Jucciz
16.08.2011 02:23:18
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

rheinone: Hoho, oon linkittäny tän aikaisemminkin, mutku sekä itse veto että sen ajankuvan taltionti on niiiiiiin mahtavaa kamaa.
 
http://www.youtube.com/watch?v=8Tyg5SJDpiQ

 
Tää oli kyllä rouhee veto, pakko myöntää.
 
Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan!
Ossi
19.08.2011 01:21:10
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Oma blues alkoi joskus 60-luvun lopulla. Sytykkeinä Cream, Fleetwood Mac ja Pekka Gronowin "Bluesin maailmasta" -ohjelma.
 
"Nautitaan elämästä. Tämä on ainutlaatuista toimintaa." Ilkka Vainio
pekkablues
19.08.2011 06:33:03
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Oma blues alkoi joskus 60-luvun lopulla. Sytykkeinä Cream, Fleetwood Mac ja Pekka Gronowin "Bluesin maailmasta" -ohjelma.
 
Kyllä se tuohon kai ajoittuu meikäläisenkin tietoinen bluesin kuuntelu ja vähän myöhemmin soitto. Siemen varmaan oli kylvetty ja lähtenyt itämään jo -59 kansakoulun eka luokalla, kun kuulin eka kerran Elviksen rock-levyjä.
 
Rämppy
19.08.2011 09:43:12
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mulla taisi blues alkaa suomalaiskansalliseen tapaan John Mayall's Bluesbreakers with Eric Clapton -lätystä lukioiässä. Muddy Watersin Hard Again oli toinen tärkeä levy tutustuessani bluesiin. Siinähän J.Winterkin soittelee mallikkaasti. Myös Canned Heatin kautta sain blues-puremaa. Siitä sitten alkoi kiinnostaa vanhemmat blueslevytykset. Mulla on kavereita, jotka jo teininä ostelivat paljon levyjä ja antoivat mulle blues- ja muuta musasivistystä. Siitä kiitos heille :D
 
En sitten malttanut olla sanomatta.
blues guitar
19.08.2011 15:59:53 (muokattu 19.08.2011 16:01:30)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tais olla Rory Gallagher joka kolahti ihan ekana. Sitten tuli Creamia, Claptonia, Winteriä, ZZ-Toppia ym.....niin ja tietenkin Järvinen. Elettiin -70 luvun alkupuolta.
 
...ajan H-D:llä pitkin suomee...antaa kitaran laulaa vaan...juomaksi kelpaa vain Scotch Single Malt...
sub zero
19.08.2011 20:08:46 (muokattu 19.08.2011 20:09:20)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ensimmäistä kertaa, kun tapasin bluesin,
Ihmiset, tiedätte, olin kävelemässä metsän halki
Ohitin taloni palamassa sinisenä,
Blues, tiedät tehneesi minulle kaiken vahingon minkä voit
 
Blues tuli perääni,
Blues, tiedät, että jahtasit minua puusta puuhun
Tiedän, että kuulit minun anovan:
blues älä murhaa minua
 
Hyvää huomenta, blues
Blues, ihmettelen, mitä teet näin varhain
Kyllä, olet kanssani joka aamu, blues,
joka yö ja joka keskipäivä
 
a gypsy woman told my mother before i was born you have a boy chile comin' gonna be alemman tason mies
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «