Kitarat: kitarakamat ›

hallu: Tarkoittaako "trankkuvehkeeksi" sitä, että sen saundi jää kuitenkin toiseksi putkivehkeille? eli määrittyykö transistorivehkeen saundin hyvees sen perusteella kuinka paljon se onnistuu kuulostamaan putkivahvistimelta? sehän tarkoittaisi sitä, että putkivahvistimissa on jokin soundillinen yhteinen nimittäjä tai ominaisuus, jota transistorivahvistimissa ei ole ja jota transistorivahvistimet voivat ainoastaan jäljitellä? ymmärsinkö oikein tuon lausahduksesi?
 
Ei tarkoita. Se vahvistin kuulosti hyvältä ihan yksiselitteisesti. Erilaiselta kuin putkivahvistin, mutta hyvältä.

Vähän meni kylmät väreet, kun näitä luki. Itsellä on ollut aika moni noista mainituista kapineista; Lab Seriesin L5, Sessionin Sessionette sekä sokerina pohjalla tuollainen Gallien-Krueger ML250, tosin pelkkänä nuppina. Lab Seriesiin olin aikanaan teininä erittäin tyytyväinen, Sessioniin en.
 
Gallien-Kruegerilla tuli tehtyä jopa useampi sata keikkaa rokkibändissä ja joskus soundia jopa kehuttiin. Valitettavasti tältä ajalta on jäänyt useita äänitteitä, joiden perusteella ajanhammas on aika raskaasti purrut tuolloiseen käsitykseeni "hyvästä" kitarasaundista.
 
Tuokaan ei toki tee itse kapineesta huonoa mutta trankkusäröineen sopimattoman kyseessä olleeseen musatyyliin (hård rock). Omapahan oli valintani. Niillä vedettiin, mitä oli. Ja kyllä, itse en enää vaihtaisi putkia pois.

Onkos tosta eväslaatikosta (lunchbox) mihinkään? Kiinnostais ihan pirusti. Ääni varmaan pitäisi riittää keikallakin lisäkaapin kera?

Jarskimo: Onkos tosta eväslaatikosta (lunchbox) mihinkään? Kiinnostais ihan pirusti. Ääni varmaan pitäisi riittää keikallakin lisäkaapin kera?
 
Mä en tykänny. Mutta en testannutkaan kaapin kanssa ja eniten mulla tökki (ja tökkii aina kun kajari on pienempi kuin 12 tuumaa) pieni kajari. Mun yksilö oli myös aika kärkäs hurisemaan, jos vertasi esim. Uraltone Jr:ään samojen kamojen perässä.
 
Helppohan sitä oli kantaa mukana ja toimi kyllä treeneissä (rumpalin ja tenorifonistin kanssa) kivasti, oikeastaan paljon paremmin kuin kotisoitossa.

Ei unohdeta Vintage Kustomeita. Toriltakin löytyy, vink, vink :) En tosin tiedä maltanko sittenkään myydä, kun on oikeesti niin hyvä.

Josid: Ei tarkoita. Se vahvistin kuulosti hyvältä ihan yksiselitteisesti. Erilaiselta kuin putkivahvistin, mutta hyvältä.
 
Okei, halusin vain varmistaa ymmärsinkö oikein ja en siis ymmärtänyt. Kiitos kun selvensit.
 
Itselläni vahvistinhistoria on mennyt niin, että aikanaan kaheksankyluvulla kun olin nuori ja aloittelin soittamista, niin käytin ensin transistorivahvistinta (pikkuista Ibanezia, josta en tykännyt) ja sitten isoa putkinuppia (Fender Showman) josta en tykännyt. Laitoin sen putkivahvistimen kun isot pojat kertoi että kunnon rokkarilla pitää olla putkivahvistin eikä mikään trankku, vaikka täytyy sanoa ettei minusta silloin se yleinen ilmapiiri ollut niin putkivahvistinpuritaaninen kuin nykyisin tuntuu olevan. Se Fenderi oli hyvä vahvistin, mutta olin niin kokematon ja ymmärtämätön etten tajunnut sen hienoutta. Totta on myös se, että soittajana olin niin taitamaton tuolloin (tosin en vieläkään mikään virtuoosi ole) ettei sellainen vintagefenderi joka ei anna soiton falskiutta anteeksi ollut oikein kiva.
 
Seuraavaksi tuli se iso trnsistorikombo (Peavey Renown), josta tykkäsin ihan todella. Sittemmin on ollut pelkästään putkipelejä Fendereitä pari, joista jälkimmäinen on edelleen käytössä ja yksi Dean Markley. En minä kuitenkaan penskana tajunnut, että mikä siinä putkivahvistimessa on niin erinomaista muuta kuin että semmoinen pitää olla, että olisi katu-uskottava:-). Sitten myöhemmin minä uskoin tietäväni mikä putkivahvistimissa on parempaa (just nää, että on dynaamisempi se saundi ja elävämpi ja lämpimämpi ja säröytyy nätisi, silleen pehmeästi). Nyt olen taas alkanut epäilemään, että ei hitto se välttämättä niin olekaan, että jos tehdään viimisen päälle hyvä transistorivahvari, niin totta hemmetissä sekin on sitten hyvä. Kyllä minä sinällään uskon ja tiedän putkivahvistimien olevan erityisiä, koska esimerkiksi kotistereoihin putkivahvistin on semmoinen kallis jota hifistit käyttää. Ennen minä ajattelin, että transistorivahvistimen saundi on sellainen eloton ja putkivahvistin soi eloistasti, mutta nyt olen törmännyt jo niin moneen esimerkkiin ettei asia ole niin edes halpojen vehkeiden kohdalla, niin ajattelin että laatutrankku on ihan yhtä hyvä kun laatuputkarikin. Enintään se voi saundata vähän erilaiselta ja tätä asiaa kartoittaakseni aloitin tämänkin ketjun.
 
Mulla on vain mielikuva, että aikanaan kun transistorivahvistimilla soitin, niin hyvä saundi sellaisessa voi olla. Erityisesti mulla on jäänyt mieleen kuinka vaikuttunut olin porvoon musiikkikaupassa eräästä transistorikombon saundista. Se oli sellainen sata wattinen jotain karvaista mustaa sametin tapaista se verhoilu, mutta en kuollaksenikaan muista minkä merkkinen se oli, mutta saundi oli jumalainen ja just sen olisin halunnut, mutta ei ollut varaa.
 
Yritän siis ajatella, että vahvistin on vahvistin ja ihan sama mitä tekniikkaa siellä on sisällä jos se saundaa hyvältä ja on tukevassa kotelossa niin silloin se on hyvä. Koska soitan enimmäkseen puhtailla saundeilla tai lievällä säröllä, niin ajattelin transistorin olevan ihan onnen omiaan mun tarpeisiin ja kyllähän tässäkin ketjussa on vinkkejä ja ylistystä tullut moniin laitteisiin.

hallu: Mulla on vain mielikuva, että aikanaan kun transistorivahvistimilla soitin, niin hyvä saundi sellaisessa voi olla. Erityisesti mulla on jäänyt mieleen kuinka vaikuttunut olin porvoon musiikkikaupassa eräästä transistorikombon saundista. Se oli sellainen sata wattinen jotain karvaista mustaa sametin tapaista se verhoilu, mutta en kuollaksenikaan muista minkä merkkinen se oli, mutta saundi oli jumalainen ja just sen olisin halunnut, mutta ei ollut varaa.
 
Ettei olis ollu Award-Sessionin joku malli: http://www.award-session.com/award-session_history.html ?

Itellä on Crate Powerblock varanuppina. 150 W ja tosi hyvä soundi. Sen saa mahtumaan vaikka kitarapussin taskuun. Kyllä sillä oikeasti soittaisi ihan vaikka "oikeasti"; ainakaan yleisöstä kukaan ei varmaan huomais onko kyseessä putkari vai ei, paitsi jos sattuis ihmettelemään 4x12-kaapin päällä nillittävää kikkaretta... :)

hallu: Tiedätkö kuka noita Polytone vahvistimia suomessa myy?
 
Niitä kannattaa katsella paikallisten koulujen musiikkihuoneiden perältä. Tiedän että takavuosina virkamiehet saivat tuotteesta hyviä tarjouksia ja kouluihin niitä meni jonkin verran. En tiedä määrää enkä myyjää, sorry. Mut nähnyt olen.

wilo: Ettei olis ollu Award-Sessionin joku malli: http://www.award-session.com/award-session_history.html ?
 
No jo olet ihme velho, että osasit tuota ehdottaa:-D katsoin tuon linkin enkä ihan satavarma ole, mutta saattoi hyvinkin olla juuri tuo Sessionette kombo. Muistan, että säätöpaneeli oli juuri tuolla tavalla "putkareitten" tyyliin vahvistimen päällä ja noi muodot tuollaiset hiukan pyöreät. Tuosta linkittämästäsi sivusta selvisikin, että tuon Sessioneten valmistus on lopetettu jo aikapäiviä sitten. Osaatko yhtään sanoa, minkämoinen tuo Session on/oli? en ole nähnyt juuri torilla myynnissä noita, ei taida Sessionetteja paljon liikkua?

Mä katsoisin uusista läpi myös Hughes&Kettnerin Edition Bluet ja Peaveyn Transtube-sarjalaiset. H&K:ltä joko 30R tai 60R, Peaveyltä joko Envoy tai Bandit sen mukaan kuinka paljon sitä mökää tarvitsee. Pieni on tietysti kiva roudata, mutta jos haluaa äänivarat varman päälle bändikäyttöön, niin sitten isompi.
 
Mulla itsellä on H&K:n Edition Blue 30DFX, joka on siis sama kuin 30R, mutta efekteillä. Ne efektit on noissa sen verran vaatimattomat että ne voi jättää pois. Eilen taas tuli bänditreeneissä todettua että onpahan pirun hyvä laite. Meidän vanhojen setien korkeintaan keskikovaa soittavan perinnerokkiorkesterin kanssa riittää äänivarat vielä mainiosti. On mulla Fender Deluxe Reverbikin, mutta useammin tuo lähtee treeneihin mukaan, osin toki roudattavuutensa takia. Mutta ei ole kertaakaan tullut DR:ää varsinaiseti ikävä, sen verran hyvät soundit tuostakin lähtee.
 
Noita Peaveyitä olen testannut myös ja nekin vaikuttivat hyviltä. Erityisesti Banditissa on tosi fiksut ominaisuudet bändikäyttöön (säädettävä boost ym.), mutta se nyt ei tietysti enää ole mikään kätevästi mökille roudattava vehje (painoa >20kg).
 
Vanhoista varmaan Sessionetet, Yamahat, Fenderit, Peaveyt, Marshallit (pre-Valvestatet) ovat tutkimisen arvoisia. Ne tuppaa vaan usein sisältämään kaiken maailman häiriöitä ja korjaaminen voi olla vähän hankalaa. Mulla on pari Valvestatea ollut ja niiden kanssa meni hermot, kun olivat aina rikki. En tietysti väitä, että kaikki ovat samanlaisia.

Omakohtaista kokemusta ei kyllä ole ollenkaan, mutta vissiin Randaleitakin joku on, välillä kovastikin, kehuskellut. Niitä ei vielä tainnut kukaan mainita. Enemmän kokemusta omaavat korjatkoot, jos olen väärässä.

hallu: No jo olet ihme velho, että osasit tuota ehdottaa:-D katsoin tuon linkin enkä ihan satavarma ole, mutta saattoi hyvinkin olla juuri tuo Sessionette kombo. Muistan, että säätöpaneeli oli juuri tuolla tavalla "putkareitten" tyyliin vahvistimen päällä ja noi muodot tuollaiset hiukan pyöreät. Tuosta linkittämästäsi sivusta selvisikin, että tuon Sessioneten valmistus on lopetettu jo aikapäiviä sitten. Osaatko yhtään sanoa, minkämoinen tuo Session on/oli? en ole nähnyt juuri torilla myynnissä noita, ei taida Sessionetteja paljon liikkua?
 
Kun itse etsiskelin pari vuotta sitten hyvää transistorivahvistinta ja silloin Sessionetteja oli torilla myynnissä muutamiakin. Tulin lopulta ostaneeksi parikin karvaista kaveria; hinnat olivat muistaakseni jotain 200 euron molemmin puolin.
Puhdas saundi oli erittäin hyvä ja jousikaiku samoin. Säröjä en tainnut juuri kokeillakaan, kun olin hankkimassa vahvistinta pelkästään puhtaita varten. Muita hyviä puolia on vahvarin paino, joka taisi olla alle 15 kg luokkaa, vaikka combossa oli 12" kajari ja tehoa ns. tarpeeksi.
Lopulta kumpikaan vahvari ei kuitenkaan jäänyt mulle, vaan myin ne eteenpäin. Luulen, että jos laitat ostoilmoituksen ja seuraat toria muutaman kuukauden ajan, löydät itsellesikin Sessioneten.

Sessioneista vielä sellainen havainto, että joissain malleissa, kuten Rockettessa, saa sekä puhtaan, että särökanavan soimaan yhtä aikaa, jolloin esim. jazzlootalla soitellessa, saa rakennettua tanakan kliinin- särökanavasta tulee matalaa botnea kivasti lisää.
 
Jousikaiku on ollut kyllä hyvä kaikissa testaamissani Sessioneissa.

DrGreenegg: Sessioneista vielä sellainen havainto, että joissain malleissa, kuten Rockettessa, saa sekä puhtaan, että särökanavan soimaan yhtä aikaa, jolloin esim. jazzlootalla soitellessa, saa rakennettua tanakan kliinin- särökanavasta tulee matalaa botnea kivasti lisää.
 
Jousikaiku on ollut kyllä hyvä kaikissa testaamissani Sessioneissa.
 
Tuollainen ominaisuus oli muistaakseni myös Peavey Renownissa. Tiedätkö onko yhdessäkään putkivahvistimessa tällaista ominaisuutta, vai ollaanko nyt jonkin selvän teknisen eroavaisuuden edessä?

hallu: Tuollainen ominaisuus oli muistaakseni myös Peavey Renownissa. Tiedätkö onko yhdessäkään putkivahvistimessa tällaista ominaisuutta, vai ollaanko nyt jonkin selvän teknisen eroavaisuuden edessä?
 
Kyllähän jotain saman tapaista on olemassa neljän inputin vahvistimissa, joissa kanavat voi linkittää. Esim Hiwatt DR103 tulee mieleen. Tosin noista trankkukoneista saa varmaan enemmän säröä irti omasta takaa.
 
EDIT: lisätään nyt vielä että tuo useamman inputin käyttö ja erilliset volumet antavat tietysti sellaisen mahdollisuuden että voi ajaa toista kanavaa säröpedaalilla ja toista ilman.

Hanok: lisätään nyt vielä että tuo useamman inputin käyttö ja erilliset volumet antavat tietysti sellaisen mahdollisuuden että voi ajaa toista kanavaa säröpedaalilla ja toista ilman.
 
Täytyy huomioida, että tuolloin kanavan valintapiste on ennen säröpedaalia ja säröpedaalin mahdollisesti aiheuttama suhina kuuluu oman kanavan kautta, vaikka kitarasignaali tulisi toisen kanavan kautta.

Session Sessionette on kyllä hyvä kone, muistan aikanaan kun ylioppilaslahjarahoilla piti mennä etsimään edullista putkivahvistina ja kaikki stadin kaupat läpikäytyäni menin Aron Soittimeen, jossa liikkeen silloinen kauppias Kari Vakkuri vinkkasi testaamaan tuon, vaikka itse koitin inttää, että putkivahvistin sen pitää olla.
 
No, kaupat sitten tehtiin (kuten lähes aina kun liikkeessä asioi), tuo kun tuntui oikein pätevältä laitteelta halvimpiin putkareihin verrattuna. Tuo sitten palveli tuohuissa vuosikaudet ennen kuin oli rahaa ostaa oikea putkivahvistin.
 
Hieman meni nyt vanhojen muisteluksi...

DrGreenegg: Sessioneista vielä sellainen havainto, että joissain malleissa, kuten Rockettessa, saa sekä puhtaan, että särökanavan soimaan yhtä aikaa, jolloin esim. jazzlootalla soitellessa, saa rakennettua tanakan kliinin- särökanavasta tulee matalaa botnea kivasti lisää.
 
Jousikaiku on ollut kyllä hyvä kaikissa testaamissani Sessioneissa.
 
Rockette 30 löytyy muuten Soitin Huttuselta, jos jotain kiinnostaa.