| Aihe: Haitarin bassottelua | 1 |
|---|
|
Kuten tiedämme, haitarissa on suorastaan nerokas bassojärjestelmä. Mutta siinä on myös omat ongelmansa. Nimittäin jos ei kappaleeseen halua instant humppameininkiä, on bassottelu haastavaa.
Nyt tässä olen soitellut kaikennäköisiä kipaleita ja en keksi mitään muuta järkevää bassottelua ei-humppabiiseihin kuin tylsän "PAAAAAAAAAA" basson, eli kokonuottia kokonuotin perään. Sanomattakin selvää, ettei se ole maailman paras bassopohja jos biisiin haluaa jotain rytmiikkaa.
Onko siis olemassa mitään kikkakolmosta, millä haitarista saisi kiskottua bassopuolelta muutakin ulos kuin humppaa ja PAAAAA'ta?
"...more humane, more thoughtful, more understanding." |
 Klezberg
04.08.2011 21:53:39 (muokattu 04.08.2011 22:05:56) | |
|
Juho L: Kuten tiedämme, haitarissa on suorastaan nerokas bassojärjestelmä. Mutta siinä on myös omat ongelmansa. Nimittäin jos ei kappaleeseen halua instant humppameininkiä, on bassottelu haastavaa.
Nyt tässä olen soitellut kaikennäköisiä kipaleita ja en keksi mitään muuta järkevää bassottelua ei-humppabiiseihin kuin tylsän "PAAAAAAAAAA" basson, eli kokonuottia kokonuotin perään. Sanomattakin selvää, ettei se ole maailman paras bassopohja jos biisiin haluaa jotain rytmiikkaa.
Onko siis olemassa mitään kikkakolmosta, millä haitarista saisi kiskottua bassopuolelta muutakin ulos kuin humppaa ja PAAAAA'ta?
Sillä haitarin bassopuolella ei ole loppujen lopuksi niin kovin haastavaa soittaa vaikka walking bassia. Kato vaikka tuota http://www.youtube.com/watch?v=R0N2ELa9Ojc
Varsinkin yhden sävellajin diatoninen skaala on aika näppärästi käden ulottuvilla. En ole harjoitellut, mutta yhtenä päivänä kokeilin soittaa bassopuolella skaaloja. Kyllä siihen oppisi.
A E H
F C G D
Siitä se lähtee. Järjestys tuntuu oudolta mutta kyllä ne liikkeet jäävät lihasmuistiin. Ei sitä muutenkaan loppujen lopuksi logiikalla soiteta, sitten ainakaan kun pannaan haisemaan. Ei siinä ehdi järkeillä.
Hommasin nimittäin äskettäin tämmöisen http://www.amazon.com/Palmer-Hughes … -text&ie=UTF8&qid=1312483987&sr=1-1
Samaten rytmillisesti sillä voi toki soittaa muutakin kuin humppaa ja valssia. Soittajasta kiinni, ei soittimesta.
Sointuihin voi yhdistellä haluamiaan perusääniä.
Ja sitten voi toki soittaa mitä tahansa sointuja diskanttipuolelta, ja bassopuolelta vain sen bassokulun. Sillähän pitäisi soittaa ihan mitä vain.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta |
|
Klezberg: Hommasin nimittäin äskettäin tämmöisen http://www.amazon.com/Palmer-Hughes … -text&ie=UTF8&qid=1312483987&sr=1-1
Hulvaton nimi kirjalla!
Tuo bassopuoli on kyllä vähän jäänyt paitsioon, vaikka tuota soitinta tuli nuoruudessa treenattua kymmenisen vuotta. Ohjelmisto oli perinteistä polkka- ja hunppaosastoa, niin selvisi perusbassottelulla.
Kyllähän tuolla soolobassottelua saa väsättyä, mutta jotenkin vielä hakusessa, että miten sen saisi kuulostamaan fiksulta. Kaipa sitä vain jotain sooloilutreenia pitäisi bassopuolella repiä ja kokoelman peruskuvioita takoa selkärankaan, niin alkaisi luonnistua.
"...more humane, more thoughtful, more understanding." |
|
Juho L: Tuo bassopuoli on kyllä vähän jäänyt paitsioon, vaikka tuota soitinta tuli nuoruudessa treenattua kymmenisen vuotta.
Niitä sointubassonäppäimiä on myös hyvä käyttää yhdistelminä. Jos hakusassa on nelisointu, niin melkeinpä ylinousevia(ilman septimiä) lukuunottamatta kaikki onnistuu. Esim Am7 = Am ja C (A,C,E,G), joka on myös C6.
Näitä yhdistelmiä voi käyttää yhtäaikaisesti, jolloin lopputulos on mainitsemasi PAAA, mutta myös vuorottelemalla eri tahdinosille:
(ja tämä pitää lukea kolmimuunteisesti)
1 - 2 - 3 - 4 -
C Am C Am
C Am C7 Am
Pari vaihtoehtoa sellaiseen jänkkäjänkkäkomppaukseen. Eli takapotkuille nuo soinnut, etupotkuille voi laittaa perusbassoa tai olla laittamatta, ensimmäinen on perus jänkkäjänkkä ja jälkimmäinen käy siellä septimissä asti. Sävelet C ja E on joka soinnussa, melodiseksi liikkeeksi jää G, A (ja Bb) |
|
Nelisormimangusti:
(ja tämä pitää lukea kolmimuunteisesti)
1 - 2 - 3 - 4 -
C Am C Am
C Am C7 Am
Eikös se ole synkooppi se oikea sana, eikä mikään kolmimuunteinen? Nelijakoista tahtia ei minun mielestä soiteta missään tilanteessa kolmimuunteisesti ellei vedetä sitten kolmen tahdin kiertoon, jotain omaa kolmijakoista kuviota.
Ja mitä tulee siihen basson käyttöön ja miltä se kuulostaa, niin se on täysin mielikuvituksesta ja soittajan taidosta kiinni. Jos ei sormet taivu kuin perusvaihtobassoon, niin sitten ei mutta esim. beat-pohjaisissa voi sitä perusbassoa soitella esim. bassarin tahtiin (kuten myös yleensä oikea basisti tekee jossain määrin) ja ottaa siihen kiertoon kolmisointukuvion esim cm-pohjalla C-Eb-G sopivalla synkoopilla sekä muistaa sen bassarin tuplapotkunkin varioida.
En nyt osaa sitä mitenkään kaavioon kirjoittaa mutta sointubasso vielä tahdin kakkoselle ja neloselle, niin kyllä sieltä vaihtelua tulee.
Humpasta rautalankaan...
http://www.myspace.com/tanssiorkesterigalaxie |
|
humppahanuristi: Eikös se ole synkooppi se oikea sana, eikä mikään kolmimuunteinen? Nelijakoista tahtia ei minun mielestä soiteta missään tilanteessa kolmimuunteisesti ellei vedetä sitten kolmen tahdin kiertoon, jotain omaa kolmijakoista kuviota.
Kyllä se kolmimuunteisuus tarkoittaa sitä diibadaaba-meininkiä. Jokainen beat ajatellaan trioliksi ja ensimmäinen nuotti kestää pari triolin iskua ja toinen yhden. Synkooppi tarkoittaa sellaista säveltä joka alkaa painottomalta tahdinosalta ja kestää painollisen iskun yli. |
|
Nelisormimangusti: Kyllä se kolmimuunteisuus tarkoittaa sitä diibadaaba-meininkiä. Jokainen beat ajatellaan trioliksi ja ensimmäinen nuotti kestää pari triolin iskua ja toinen yhden. Synkooppi tarkoittaa sellaista säveltä joka alkaa painottomalta tahdinosalta ja kestää painollisen iskun yli.
Musta tuntuu että epäselvyys syntyi siinä että miten sen kaaviosi ymmärtää. Jos ajattelee että siinä on nelijakoinen tahti jossa soitetaan neljä nuottia, niin silloin kolmimuunteisuus ei istu siihen, mutta rytmiä voi varioida synkoopilla.
Jos taas ajattelee siihen kahdeksan nuottia, kaksi per isku, niin tokihan sen voi soittaa kolmimuunteisesti.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta |
|
Klezberg: Musta tuntuu että epäselvyys syntyi siinä että miten sen kaaviosi ymmärtää. Jos ajattelee että siinä on nelijakoinen tahti jossa soitetaan neljä nuottia, niin silloin kolmimuunteisuus ei istu siihen, mutta rytmiä voi varioida synkoopilla.
Jos taas ajattelee siihen kahdeksan nuottia, kaksi per isku, niin tokihan sen voi soittaa kolmimuunteisesti.
Tottapa. Kahdeksaa tarkoitin, tyyliin yks-ja-kaks-ja.... Otti vielä rivin alusta välilyönnin pois, jotta tulis epäselvempi. Nuotit ois hyviä. |
|
Nelisormimangusti: Tottapa. Kahdeksaa tarkoitin, tyyliin yks-ja-kaks-ja.... Otti vielä rivin alusta välilyönnin pois, jotta tulis epäselvempi. Nuotit ois hyviä.
Joo, mä tein joskus ehdotuksen systeemistä millä tänne vois syöttää nuotteja. Mediawikiin löytyy siihen sopiva lisuke, joka on tehty php:llä niinkuin m.netkin, luulisin että menisi kohtuutyöllä sovittaa. Taisin vielä lupautua selvittämään asiaa. Mutta ei tämä kuitenkaan taida olla niin musiikkifoorumi kuitenkaan.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta |
|
Klezberg: Joo, mä tein joskus ehdotuksen systeemistä millä tänne vois syöttää nuotteja. Mediawikiin löytyy siihen sopiva lisuke, joka on tehty php:llä niinkuin m.netkin, luulisin että menisi kohtuutyöllä sovittaa. Taisin vielä lupautua selvittämään asiaa.
Noteflight
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … sts.php?c=39&t=193553&o=0&#p9475990
Joskus kävin ihmettelemässä, mutta en vaan jaksanut perehtyä kun ei ole tullut todellista tarvetta.
Mutta ei tämä kuitenkaan taida olla niin musiikkifoorumi kuitenkaan.
Olisi se notaatiosysteemi askel hyvään suuntaan. |
|
Nelisormimangusti: Noteflight
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … sts.php?c=39&t=193553&o=0&#p9475990
Joskus kävin ihmettelemässä, mutta en vaan jaksanut perehtyä kun ei ole tullut todellista tarvetta.
Olishan mullakin vaikka mitä keinoja saada nuotteja nettiin. Oma musa/soitin-aiheinen wikikin jossa on se mainitsemani nuottilisuke. Mutta ne nuotithan pitäisi saada tänne keskustelun joukkoon eikä erillisen linkin taakse, että niistä olisi oikeasti hyötyä.
Mua kiusaa semmosetkin saitit, joissa on nuottiesimerkkejä joita saa klikkaamalla kuunnella. Mutta kun klikkaa, niin kuuntelu avautuu eri sivulle jolloin nuotteja ei enää näy. Kun sen voi tehdä näinkin http://freygish.com/soitinwiki/index.php/Klezmerin_teoriaa
Mutta nyt menee sivuun haitarin bassoista.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta |
 Topi Nambur
07.08.2011 14:19:57 (muokattu 07.08.2011 14:30:37) | |
|
"Klezmerissä esiintyy myös tavallista duuriasteikkoa, eri molliasteikkoja ja näiden muunnelmia.
Mollissa saattaa esimerkiksi toinen sävel esiintyä alennettuna, esim. seuraavassa hyvin tyypillisessä fraasissa: ..."
Pitäisikö aloittaa uusi keskustelu tästä asiasta Musiikinteoria-palstalla? Laitan nyt tähän hätään pari kysymystä. Oletko aivan varma, että steigerit ovat asteikoita? Kyllä niissä on minun käsittääkseni piirteitä myös makameista eli modaalisista sävellysjärjestelmistä. Yläjohtosävel on aivan tavallinen ilmiö useissa makameissa ja rebetikan dromosissa. Katsopa, mikä on esimerkkimelodiasi kaltaisten taitteiden melodinen dominantti. Sehän voi olla neljäs aste totunnaisen viidennen sijaan. Tällöin ei taatusti ole kyse molliasteikosta.
Wo sagen Füchse und Hasen "gute Nacht"? |
Klezberg
07.08.2011 15:07:15 (muokattu 07.08.2011 15:14:37) | |
|
Topi, joo, muistelen että olemme törmänneet tähän ennenkin. Tuo sivu on tarkoitettu avuksi klezmeriä soittamaan opettelevalle, tai vain kuuntelijallekin, että pystyy vähän hahmottamaan miten se menee ja toimii.
En ole etnomusikologi enkä rupea sellaiseksi. Voin silti olla kiinnostunut oppimaan lisää itse, sen mukaan mitä kerkiän ja jaksan. Tällä hetkellä huitelen musiikillisesti haitarin kanssa lähempänä kotinurkkia.
Jos mulle osoitetaan että tuosta sivusta on enemmän haittaa kuin hyötyä, niin voi sen poiskin ottaa. Tai jos jotain on helppo korjata ilman että menee tavallisen soittajan kannalta liian vaikeaksi, niin mikä ettei. Tuohan on wiki, jota pystyy editoimaan kirjautumalla sinne käyttäjäksi.
Mutta joo, mollista puhuminen taitaa tuossa olla aika raaka approksimaatio. En kyllä ole ainoa joka on niin tehnyt.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta |
|
Klezberg: Topi, joo, muistelen että olemme törmänneet tähän ennenkin. Tuo sivu on tarkoitettu avuksi klezmeriä soittamaan opettelevalle, tai vain kuuntelijallekin, että pystyy vähän hahmottamaan miten se menee ja toimii.
En ole etnomusikologi enkä rupea sellaiseksi. Voin silti olla kiinnostunut oppimaan lisää itse, sen mukaan mitä kerkiän ja jaksan. Tällä hetkellä huitelen musiikillisesti haitarin kanssa lähempänä kotinurkkia.
Jos mulle osoitetaan että tuosta sivusta on enemmän haittaa kuin hyötyä, niin voi sen poiskin ottaa. Tai jos jotain on helppo korjata ilman että menee tavallisen soittajan kannalta liian vaikeaksi, niin mikä ettei. Tuohan on wiki, jota pystyy editoimaan kirjautumalla sinne käyttäjäksi.
Mutta joo, mollista puhuminen taitaa tuossa olla aika raaka approksimaatio. En kyllä ole ainoa joka on niin tehnyt.
En millään tavoin kritisoinut erittäin hyödyllistä sivustoasi. Ehkä jatkamme tästä yksityisesti pikaviestein.
Wo sagen Füchse und Hasen "gute Nacht"? |
|
Minäpä rohkenen väittää ja jopa toivon että digihaitareiden tulo "autenttisempine" bassosoundineen avaa aivan uuden luvun haitaristien vasurisoittoon. Siinä voi jopa vaihtaa lennosta melodiabassopeliksi.
"Quidquid Latine dictum sit, altum videtur." |
Klezberg
16.08.2011 20:57:42 (muokattu 16.08.2011 20:59:01) | |
|
KoskPaavo: Minäpä rohkenen väittää ja jopa toivon että digihaitareiden tulo "autenttisempine" bassosoundineen avaa aivan uuden luvun haitaristien vasurisoittoon. Siinä voi jopa vaihtaa lennosta melodiabassopeliksi.
Tuossa on varmaan perää. Itse testasin Rolandin digi-vähärivistä keväällä ja tykkäsin soitella bassomaisella bassosoundilla.
Mutta jos kaipaa monipuolisempaa sointumaailmaa niin eihän sitä sointuja bassosävelistä koota. Mutta niitä taidettiinkin kaivata jossain toisessa ketjussa.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
