Bassot ›

Varmasti synnynnäiset ominaisuudetkin vaikuttaa asioihin, mutta lahjakkuuden ylikorostaminen tässä yhtälössä on mun mielestä vain laiskojen treenaajien tapa selittää itselleen miksi ei iteltä lähe yhtä komeesti ku kaverilta.

Teijo K.: Varmasti synnynnäiset ominaisuudetkin vaikuttaa asioihin, mutta lahjakkuuden ylikorostaminen tässä yhtälössä on mun mielestä vain laiskojen treenaajien tapa selittää itselleen miksi ei iteltä lähe yhtä komeesti ku kaverilta.
 
Tätä on pakko kompata. Omakohtaisesti voin sanoa, että alunperin ei musiikkiin minkäänlaisia "lahjoja", ei juuri rytmitjua saati sävelkorvaa. Nuorena oli jonkun tovin
aivan erinomainen opettaja ja sen jälkeen on ollut helppo itse opiskella (internet tänä päivänä iso apu). Nykyään jo soitto luonnistuu melko hyvin, vaikka ei tässä nyt mitään steveharriseja olla.
 
Lisäksi pitää varmaan miettiä, että miten hyvyys bassottelijana mitataan. Nikki Sixx teknisesti häviää muutaman kilometrin vaikkapa Victor Wootenille, mutta veikkaan, että kulkee silti naureskellen pankkiin. Ehkä teknisesti erinomaiseksi oppii kuka tahansa lahjoja tai ei, mutta tärkeintä varmaan kuitenkin on miten lahjojaan käyttää. Koska eikös se musiikinteko ole se olennaisin osa soittamista. Kyllä joku kickstart my heart pieksee mennen tullen Wooten soolokikkelöinnit.

Danny_fox: Tätä on pakko kompata. Omakohtaisesti voin sanoa, että alunperin ei musiikkiin minkäänlaisia "lahjoja", ei juuri rytmitjua saati sävelkorvaa. Nuorena oli jonkun tovin
aivan erinomainen opettaja ja sen jälkeen on ollut helppo itse opiskella (internet tänä päivänä iso apu). Nykyään jo soitto luonnistuu melko hyvin, vaikka ei tässä nyt mitään steveharriseja olla.
 
Lisäksi pitää varmaan miettiä, että miten hyvyys bassottelijana mitataan. Nikki Sixx teknisesti häviää muutaman kilometrin vaikkapa Victor Wootenille, mutta veikkaan, että kulkee silti naureskellen pankkiin. Ehkä teknisesti erinomaiseksi oppii kuka tahansa lahjoja tai ei, mutta tärkeintä varmaan kuitenkin on miten lahjojaan käyttää. Koska eikös se musiikinteko ole se olennaisin osa soittamista. Kyllä joku kickstart my heart pieksee mennen tullen Wooten soolokikkelöinnit.
 
Täysin subjektiivinen näkökulma. Vooten tekee hemmetin hienoa musiikkia, täysin erilaista vain kuin Mötley Crüe.

Isotalo: Täysin subjektiivinen näkökulma. Vooten tekee hemmetin hienoa musiikkia, täysin erilaista vain kuin Mötley Crüe.
 
Ittelleni on noista bassomusista auennut aina Marcus Miller ja Stanley Clarke paremmin, mutta on Wooteninki jytä hauskaa kuunneltavaa.

Danny_fox: Lisäksi pitää varmaan miettiä, että miten hyvyys bassottelijana mitataan. Nikki Sixx teknisesti häviää muutaman kilometrin vaikkapa Victor Wootenille, mutta veikkaan, että kulkee silti naureskellen pankkiin.
 
Tän mukaan pankkitilin saldolla.
 
Samalla logiikalla Yön Olli pieksee suurimman osan suomalaisista mieslaulajista koska tekee kohtuullista tiliä laulamalla.

Teijo K.: Varmasti synnynnäiset ominaisuudetkin vaikuttaa asioihin, mutta lahjakkuuden ylikorostaminen tässä yhtälössä on mun mielestä vain laiskojen treenaajien tapa selittää itselleen miksi ei iteltä lähe yhtä komeesti ku kaverilta.
 
mulla on täysin päinvastaisia kokemuksia. Mua vitutta se ettei nä tosi lzhjakkaat viitti reenata endinkään. tielleni on sattunut kourallinen jätkiä jotka itseasiassa soittivat kitaraa ja bassoa tuosta vaan ilman reenaamatta. Varsinkin yksi nuori ppjan kavereista oli aivan ilmiömäinen basisti nuorempans. Ei musiikki ileisesti kuitenkaan kiinnostanut tarpeeksi. Alkoi sepäksi.

Teijo K.: Varmasti synnynnäiset ominaisuudetkin vaikuttaa asioihin, mutta lahjakkuuden ylikorostaminen tässä yhtälössä on mun mielestä vain laiskojen treenaajien tapa selittää itselleen miksi ei iteltä lähe yhtä komeesti ku kaverilta.
 
Ei kai kukaan lahjakkuutta ylikorosta?
Kyllä se on kaikilla tiedossa että huipuksi tuleminen vaatii lahjakkuuksilta myös helvetisti duunia.
 
Typerä väite vaan että sillä ei olisi väliä onko lahjoja vai ei.
Toiset vaan pääsee helpommalla.

Isotalo: Täysin subjektiivinen näkökulma. Vooten tekee hemmetin hienoa musiikkia, täysin erilaista vain kuin Mötley Crüe.
 
pointtini ei millään tavalla ollut se, että kenen biisit ovat sinällään parempia. Tarkoitin vaan sitä, että löytyy satoja todella taitavia basisteja jotka eivät siitä sinällään hyödy mitään, ku taas jotkut saavat soittamisesta elannon, vaikka eivät niin teknisiä/taitavia olekkaan. (nyt kaikki sitten kilvan vastaa, että rahalla ei ole väliä ja että kaikki radiomusiikki on sontaa jne. jne. sössönsöö, mutta veikkaan, että aika moni soittaja haluaisi itsensä nimenomaan musiikilla elättää). Harvempi bassosooloilulla pärjää, kun taas monet "huonommat" basistit osaavat tehdä biisejä (Nikki Sixx, Pete Wentz jne.). Ja jos edes yrittää ymmärtää toisten kirjoituksia, eikä vaan saada riitaa aikaiseksi ymmärtää myös ettei rahalla ei ole niin suurta merkitystä, vaan sillä, että musiikista pidetään laajemminkin. se on mun pointti. Mötikät oli vaan esimerkki. Lemmykään ei nyt mikään sooloilija ole, mutta silti ehkä maailman tunnetuimpia/rakastetuimpia basisteja.

Danny_fox: Lemmykään ei nyt mikään sooloilija ole, mutta silti ehkä maailman tunnetuimpia/rakastetuimpia basisteja.
 
Onhan sillä ainakin yks bassosoolo: http://www.youtube.com/watch?v=QLNNyGChX-0 Veikkaan, et Lemmyllä suurin osa tunnettavuudesta tulee muusta kuin bassonsoitosta... Ekana mieleen tulis 1500 kaatoa ja tukku kovia sävellyksiä. Ja viikset.

10 000 tunnissa kenestä vaan voi tulla Lemmy.

Kefiiri: 10 000 tunnissa kenestä vaan voi tulla Lemmy.
 
No tää nyt on jo ehkä kuitenki vähän liikaa sanottu.

EikkaKuikka: No tää nyt on jo ehkä kuitenki vähän liikaa sanottu.
 
älä nyt, tiedätkö kuinka monta röökiä 10 000 tunnis ehtii polttaa ja kuinka monta pulloa viskiä juoda?

Seba: E
 
Typerä väite vaan että sillä ei olisi väliä onko lahjoja vai ei.
Toiset vaan pääsee helpommalla.
 
Tämä on niiiin vitun totta kun olla ja voi! Kaikki muu on vain joutavaa jaarittelua.

Sergei Fallinen: älä nyt, tiedätkö kuinka monta röökiä 10 000 tunnis ehtii polttaa ja kuinka monta pulloa viskiä juoda?
 
No emmä kyl tiiä, mut hei c'mon, Lemmy. =D

Teijo K.: Varmasti synnynnäiset ominaisuudetkin vaikuttaa asioihin, mutta lahjakkuuden ylikorostaminen tässä yhtälössä on mun mielestä vain laiskojen treenaajien tapa selittää itselleen miksi ei iteltä lähe yhtä komeesti ku kaverilta.
 
Tää on kyllä ihan totta.
 
Kun puhutaan treenimäärästä suhteutettuna lahjakkuuteen ja ei-niin-lahjakkuuteen, on mun mielestä tärkeää määritellä lahjakkuus musiikin yhteydessä.
 
Tekniikan joutuu kaikki hyväksi soittajaksi halajavat opettelemaan, sen sijaan musiikin tajun, musikaalisuuden ja kuullun ymmärtämisen ja sen musiikiksi pukemisen tietynasteinen lahjakkuus/lahjattomuus onkin se mistä tässä ilmeisesti jauhetaan.
 
En tietenkään väitä, etteikö lahjakkuutta esiintyisi soittimen hallinnan ts. soittotekniikan saralla, mutta väitän ettei pelkästä tekniikkahurjastelusta ole mitään sanottavaa hyötyä, jos ei tajua miten sitä tekniikkaa käyttäisi hyväkseen musiikillisesti ajatellen. Tästä on monta nimeltämainitsematonta esimerkkiä varsinkin kitarapuolella.
 
Kokonaisvaltaisesti musikaalinen henkilö, musiikillinen ylilahjakkuus ja muutenkin muita parempi ja mukavampi ihminen pystyy välttämään aloittelijan sudenkuopat normijamppaa nopeammin. Se soittaa melodiat ensikuulemalta täydellisesti oikein, ymmärtää biisirakenteet ja musiikin perusolomuodot kertalaakista, tiluttaa opettajansa suohon 7-vuotiaana ja ilmestyy parikymppisenä keikalle ilman toista kenkää, omaa instrumenttia ja raha-asiansa totaalisesti sotkeneena(Sen aivokapasiteetti on kuitenkin yhtä iso kuin lätkä-pertillä ja kiekko-oskarilla, mut kovalevy on vaan ositettu eri tavalla).
 
Naapurin Tero-Elmeri on tohon mennessä oppinut Paranoidin lisäksi jonkun Iron Maiden- rallatuksen ja kuullut vahingossa isommilta jätkiltä että neekerit soitti 30- luvulla Amerikoissa jatsia.
 
10 000:ta tuntia se musiikillinen neropatti ei ole treenannut, sehän on selvää. mutta ehkä 5-6000 kuitenkin. Treenaaminenhan on mukavaa puuhaa, varsinkin kun huomaa sen tuottavan konkreettista tulosta.
 
Rupesin tossa laskeskelemaan omia treenivuosiani ja ylläripylläri, pääsin laskuissani aika lähelle tota 10 000 tunnin desimaalia. Saattoi mennä ylikin.
Mutta niinkuin tuossa aikaisemmin on tullut jo esiin, on tärkeää eritellä tosta kymppitonnista ne tunnit jotka on treenattu intensiivisesti, tarkoitushakuisesti ja ajatuksella, mitä tässä mun ymmärtääkseni haetaankin.
 
Silti, lukematta noita bassosiskon linkittämiä tutkimuksia, voisin omakohtaisiiin kokemuksiin peilaten uskoa ton 10 000:n tunnin väittämän. Keskimäärin ton verran se ottaa normimusiikkiluokkataustaiselta. Nerot erikseen. Se taas, mitä se antaa, on ihan toinen juttu... :D

Thefish: Tää on kyllä ihan totta.
 
Kun puhutaan treenimäärästä suhteutettuna lahjakkuuteen ja ei-niin-lahjakkuuteen, on mun mielestä tärkeää määritellä lahjakkuus musiikin yhteydessä.
 
Tekniikan joutuu kaikki hyväksi soittajaksi halajavat opettelemaan, sen sijaan musiikin tajun, musikaalisuuden ja kuullun ymmärtämisen ja sen musiikiksi pukemisen tietynasteinen lahjakkuus/lahjattomuus onkin se mistä tässä ilmeisesti jauhetaan.
 
En tietenkään väitä, etteikö lahjakkuutta esiintyisi soittimen hallinnan ts. soittotekniikan saralla, mutta väitän ettei pelkästä tekniikkahurjastelusta ole mitään sanottavaa hyötyä, jos ei tajua miten sitä tekniikkaa käyttäisi hyväkseen musiikillisesti ajatellen. Tästä on monta nimeltämainitsematonta esimerkkiä varsinkin kitarapuolella.
 
Kokonaisvaltaisesti musikaalinen henkilö, musiikillinen ylilahjakkuus ja muutenkin muita parempi ja mukavampi ihminen pystyy välttämään aloittelijan sudenkuopat normijamppaa nopeammin. Se soittaa melodiat ensikuulemalta täydellisesti oikein, ymmärtää biisirakenteet ja musiikin perusolomuodot kertalaakista, tiluttaa opettajansa suohon 7-vuotiaana ja ilmestyy parikymppisenä keikalle ilman toista kenkää, omaa instrumenttia ja raha-asiansa totaalisesti sotkeneena(Sen aivokapasiteetti on kuitenkin yhtä iso kuin lätkä-pertillä ja kiekko-oskarilla, mut kovalevy on vaan ositettu eri tavalla).
 
Naapurin Tero-Elmeri on tohon mennessä oppinut Paranoidin lisäksi jonkun Iron Maiden- rallatuksen ja kuullut vahingossa isommilta jätkiltä että neekerit soitti 30- luvulla Amerikoissa jatsia.
 
10 000:ta tuntia se musiikillinen neropatti ei ole treenannut, sehän on selvää. mutta ehkä 5-6000 kuitenkin. Treenaaminenhan on mukavaa puuhaa, varsinkin kun huomaa sen tuottavan konkreettista tulosta.
 
Rupesin tossa laskeskelemaan omia treenivuosiani ja ylläripylläri, pääsin laskuissani aika lähelle tota 10 000 tunnin desimaalia. Saattoi mennä ylikin.
Mutta niinkuin tuossa aikaisemmin on tullut jo esiin, on tärkeää eritellä tosta kymppitonnista ne tunnit jotka on treenattu intensiivisesti, tarkoitushakuisesti ja ajatuksella, mitä tässä mun ymmärtääkseni haetaankin.
 
Silti, lukematta noita bassosiskon linkittämiä tutkimuksia, voisin omakohtaisiiin kokemuksiin peilaten uskoa ton 10 000:n tunnin väittämän. Keskimäärin ton verran se ottaa normimusiikkiluokkataustaiselta. Nerot erikseen. Se taas, mitä se antaa, on ihan toinen juttu... :D
 
Tässä ollaan asian ytimessä.
 
Tosiaan mun mielestä se juttu, jota lahjakkuudeksi kutsutaan on enemmän sitä oppimiskykyä ja musiikillista tajua.
 
Tähän voi tietty lähtee keulimaan, että no ne on voinu vetää sitä musaa vaikka 10v ja siks tietää. Miksi jotkut sitten hoitaa homman kertakuulemalta? Etenkin pop/jazz- musiikiksi laskettavassa aineistossa tärkeimpiä työkaluja ovat tietotaito siitä, miltä sen musan tulisi kuulostaa. Jotkut hiffaa heti tärkeät pointit esim. jazz- fraseerauksesta, joiltakin menee vuosia tajuta mikä siinä on se juttu.
 
Tekniikan hiomisessa toi kymppitonni toiminee urposta huolimatta. Mutta groove, yhteissoitto ja kuunteleminen voi kehittyä aiemmin tai jäädä kehittymättä. Mun mielestä. Siihen vaikuttaa sitten se luontainen rytmi tai musikaalisuus tai lahjakkuus, kuka mitenkin haluaa asian ilmaista.

pekezu:
Tekniikan hiomisessa toi kymppitonni toiminee urposta huolimatta. Mutta groove, yhteissoitto ja kuunteleminen voi kehittyä aiemmin tai jäädä kehittymättä. Mun mielestä. Siihen vaikuttaa sitten se luontainen rytmi tai musikaalisuus tai lahjakkuus, kuka mitenkin haluaa asian ilmaista.
 
Jutun juoni onkin selvittää onko se luontaista vai ympäristön luomaa. Jos mun pitäisi ruveta vakuuttamaan ja vakuuttumaan jomman kumman puolesta, valitsisin jälkimmäisen. Ikävuosien 2-6 välillä tapahtuu melkoisen ratkaisevia juttuja, jotka osaltaan helpottavat omaksumista myöhemmin.
 
Mutta kyllähän näitä juttuja on netti pullollaan, lukemaan siis. Kontekstihan tässä mnetin keskustelussa taitaa olla se, mikä tappelee, ei ihmiset eikä edes aihe. Mun käsittääkseni tässä puhutaan edelleen bassonsoitosta ja siihen liittyvistä treeni- ja oppimiskysymyksistä.

Johannes_t: Jutun juoni onkin selvittää onko se luontaista vai ympäristön luomaa. Jos mun pitäisi ruveta vakuuttamaan ja vakuuttumaan jomman kumman puolesta, valitsisin jälkimmäisen. Ikävuosien 2-6 välillä tapahtuu melkoisen ratkaisevia juttuja, jotka osaltaan helpottavat omaksumista myöhemmin.
 
Mutta kyllähän näitä juttuja on netti pullollaan, lukemaan siis. Kontekstihan tässä mnetin keskustelussa taitaa olla se, mikä tappelee, ei ihmiset eikä edes aihe. Mun käsittääkseni tässä puhutaan edelleen bassonsoitosta ja siihen liittyvistä treeni- ja oppimiskysymyksistä.
 
Voisitsä avata grooven ja yhteissoiton 2-6 vuotiaan näkökulmasta? Tää on ihan mielenkiinnosta. Mä en osaa kuvitella että mikä siihen vaikuttaisi, oletetaan nyt vaikka että kyseinen kakara ei harrasta musiikkia eli käy muskarissa tms.

pekezu: Voisitsä avata grooven ja yhteissoiton 2-6 vuotiaan näkökulmasta? Tää on ihan mielenkiinnosta. Mä en osaa kuvitella että mikä siihen vaikuttaisi, oletetaan nyt vaikka että kyseinen kakara ei harrasta musiikkia eli käy muskarissa tms.
 
Ihan niin simppelistä jutusta on kysymys, kuin musiikin kuuntelusta. Sieltähän se ymmärtäminen lähtee, kun kuulee paljon musiikkia ja huomaa kuinka se toimii. Ne on just niitä juttuja, mitä voi olla todella vaikea oppia tietoisesti myöhemmin.