| Aihe: kierto | 1 |
|---|
|
Kierto
Mitä tarkoitetan joko 16 tai 12 tahdin kierto.
ii V Cmaij. jos käytetään ed. mainittua sointuja, montako kertaa soinnut esiintyvät
16 tahdin kierrossa?
Jazz musiikisa, kun puhutaan improvisoinnista, pitääkö käyttää esim. ed. mainittujen
sointujen säveliä, vai voiko lisätä sointuun kuulumattomia säveliä?
T: mollittaja | |
mollittaja: Kierto
Mitä tarkoitetan joko 16 tai 12 tahdin kierto.
ii V Cmaij. jos käytetään ed. mainittua sointuja, montako kertaa soinnut esiintyvät
16 tahdin kierrossa?
En ihan tajunnut. 12 tai 16 tahdin kierto on sitä että jonkun biisin sointukierto (eli periaatteessa se biisi) kestää 12 tai 16 tahtia ja kun se on soitettu loppuun, alotetaan se taas alusta. Eli jokainen sooloilija soittaa esim. 2 kiertoa, tai kuinka monta päätetäänkään. 12 tahtia on yleensä blues
Jazz musiikisa, kun puhutaan improvisoinnista, pitääkö käyttää esim. ed. mainittujen
sointujen säveliä, vai voiko lisätä sointuun kuulumattomia säveliä?
voi ja vähän niin kuin pitääkin lisätä muita säveliä |  turs
05.07.2011 21:10:28 | |
|
ja jos on II V Cmaj7(I) - sanottais sitä ennemminkin "kakkosvitos loopiks" kun kierroks, mutta jos sitä soittais 12 tahtia olis soitetut tahdit tod.näk.
Dm7 I G7 I Cmaj7 I Cmaj7 I
Dm7 I G7 I Cmaj7 I Cmaj7 I
Dm7 I G7 I Cmaj7 I Cmaj7 I | |
En kuiteskaan tunne yhtä ainutta jazzstankkua joka koostuisi pelkästään kakkosvitosista eli aloittajan kysymys on teoreettinen jolla ei óle käytännön merkitystä.
Improvisoinnissa saa käyttää mitä tahansa säveliä.
Periaatteessa sen pitäisi kuulostaa hyvältä. Jos ei hyvän kuuloista heti synny, saattaisi helpottaa tieto mikä asteikko teoriassa mihinkin kohtaa sopisi ja käyttää
niitten säveliä pohjana jota sitten maustaa asteikon ulkopuolisilla sävelillä.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
ii-V-I on mahdollista soittaa käyttäen yhtä skaalaa. Esim. dm-G7-C on mahdollista sooloilla käyttäen C-duuriskaalaa ko. sointujen päällä. Samalla se kuitenkin tarkoittaa sitä, että d-mollin päällä soi doorinen ja G-dominantin päällä miksolyydinen moodi. Nämä ovat jazzin suhteen varmaankin ne ensimmäiset kolme skaalaa, joista alottelijan kannattaa lähteä liikkeelle. Niitä todellakin joutuu harjoittelemaan erillisinä skaaloina ja niiden saundit tulee oppia niin hyvin, että skaaloja on myös mahdollista käyttää irrallisina toisistaan riippumatta.
ii-V-I on myös hyvä sointukulku arpeggioiden harjoitteluun. Jazzissa ns. perussoinnut ovat maj-seiska, molliseiska ja dominantti(seiska). Näiden arpeggioiden harjoittelu erilaisista asemista antaa hyvin pohjaa vapaalle liikkumiselle pitkin sointuvaihdoksia. Kolmisointuarpeggiot ovat sitten se v-mäinen työnsarka, josta saavutettava hyöty on todella suuri, mutta treenaaminen kysyy asennetta (oikeasti. :-P).
ii-V-I viittaa I-soinnun sävellajiin. Esim. dm-G7-C on C sävellajissa. Kyseiset kolme sointua nousevat ylöspäin kvartti-intervalleissa. Jos sävellajeja noustaan ylöspäin kvartteina, ne muodostavat ympyrän, jossa on kaikki kaksitoista sävellajia. Klassisella puolella käytetään kvinttiympyrää, joka on sama ympyrä toiseen suuntaan pyöritettynä. Enivei, ii-V-I sointukulkua voidaan harjoitella kaikissa sävellajeissa kvarttiympyrän avulla. Sävellajit ko. järjestyksessä ovat: C,F,Bb,Eb,Ab,Db,Gb,B,E,A,D,G
Toivottavasti tästä oli jotain apua..
Näin se on. | |
OlliTeirikko: ii-V-I on myös hyvä sointukulku arpeggioiden harjoitteluun. Jazzissa ns. perussoinnut ovat molliseiska, dominanttiseiska ja maj-seiska. Näiden arpeggioiden harjoittelu erilaisista asemista antaa hyvin pohjaa vapaalle liikkumiselle pitkin sointuvaihdoksia. Kolmisointuarpeggiot ovat sitten se v-mäinen työnsarka, josta saavutettava hyöty on todella suuri, mutta treenaaminen kysyy asennetta (oikeasti. :-P).
ii-V-I viittaa I-soinnun sävellajiin. Esim. dm-G7-C on C sävellajissa. Kyseiset kolme sointua nousevat ylöspäin kvartti-intervalleissa. Jos sävellajeja noustaan ylöspäin kvartteina, ne muodostavat ympyrän, jossa on kaikki kaksitoista sävellajia. Klassisella puolella käytetään kvinttiympyrää, joka on sama ympyrä toiseen suuntaan pyöritettynä. Enivei, ii-V-I sointukulkua voidaan harjoitella kaikissa sävellajeissa kvarttiympyrän avulla. Sävellajit ko. järjestyksessä ovat: C,F,Bb,Eb,Ab,Db,Gb,B,E,A,D,G
Toivottavasti tästä oli jotain apua..
En ole juurikaan kuullut puhuttavat kvarttiympyrästä, vaan nimen omaan kvinttiympyrästä. Sama ympyrähän se toki on kun ovat toistensa käänteisintervalleja, mutta terminologia on kyllä aika vakiintunut. Oma asia on se, jos on itelle helpompi ajatella kvartti ylös kuin kvintti alas.
Ja kiinnostaa vielä, että kuinka kolmisointuarpeggiot on v-mäisempiä kuin nelisointuarpeggiot.
Luulen olevani teoriapalstalla :) | |
Kolmisointuarpeggiot ovat v-mäisiä, koska ne yksinkertaisesti saundaavat niin tylsältä, kun niitä hinkkaa tunnista ja päivästä toiseen kaikkine käännöksineen/sävellajeineen/kieliryhmineen. Koko homma alkaa jossain vaiheessa tuntumaan puuduttavalta aivojumpalta, joka hakkaa tylsyydessä jopa ostoskanavan. Silti sillä on ainakin hlökohtaisesti ollut käänteentekevä merkitys. Nelisoinnut sentään kuulostavat vähän kivemmalta ainakin jonkin aikaa..
Käytän sanaa 'kvarttiympyrä', koska en ole käynyt kouluja, opiskellut klassista, enkä tiedä miten alan ammattilaiset sanovat saman asian. Teoriapalstan tarkoitushan tuntuu usein olevan se, että alottelijat pyritään saamaan tuntemaan olonsa mahdollisimman pieneksi hypervaikean teorian edessä. Menisinkö jopa vielä pitemmälle ja sanoisin, että unohdetut yksinäiset sielut pätevät täällä sillä tiedolla, joka ei arkitodellisuudessa kiinnosta ketään.
Näin se on. |  baron
18.07.2011 18:17:50 (muokattu 18.07.2011 18:22:56) | |
|
OlliTeirikko: ii-V-I on mahdollista soittaa käyttäen yhtä skaalaa. Esim. dm-G7-C on mahdollista sooloilla käyttäen C-duuriskaalaa ko. sointujen päällä. Samalla se kuitenkin tarkoittaa sitä, että d-mollin päällä soi doorinen ja G-dominantin päällä miksolyydinen moodi.
Oon eri mieltä: Pitää käyttää D-doorista ja G-miksolyydistä ja C-joonista.
Vaikka niissä on samat sävelet (pianon valkoiset koskettimet) niin ne on kuiteskin eri asteikkoja.
Mutta jos haluaa selvitä yhdellä asteikolla II-V-I sointukierron niin viidennen asteen duuripentatoninen toimii eli tässä tapauksessa G-duuripentatoninen.
(Ainakin Levinen Jazz Theory Bookin mukaan)
Nimimerkki: "Popjazzleirin teoriakurssin mallioppilias"
(Sain opeilta tikkarin siitä hyvästä:-)
Edit: Siis vaikka kahdessa eri asteikossa on samat sävelet, ei ne oo saman arvoisia! Kyllä C-jooninen ja G-miksolyydinen pitää soittaa ihan eri lailla.
Sun logiikan mukaan C-jooninen, E-fryyginen ja H-lokrinen olisi muka samoja asteikkoja!!!!
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
Käytän sanaa 'kvarttiympyrä', koska en ole käynyt kouluja, opiskellut klassista, enkä tiedä miten alan ammattilaiset sanovat saman asian. Teoriapalstan tarkoitushan tuntuu usein olevan se, että alottelijat pyritään saamaan tuntemaan olonsa mahdollisimman pieneksi hypervaikean teorian edessä. Menisinkö jopa vielä pitemmälle ja sanoisin, että unohdetut yksinäiset sielut pätevät täällä sillä tiedolla, joka ei arkitodellisuudessa kiinnosta ketään.
Ajattelinpa vain, että olen ihan elävässä elämässä kuullut :"tää menee kvinttikiertoo". Myös erittäin amatöörisoittajilta, jotka ei ole kouluja käyneet tai opiskellut klassista. Hyvin on tullu biisit soitetuksi. Ja niille kun puhuis kvarttiympyrästä, niin voisi tuntea itsensä todella yksinäiseksi sieluksi.
Ameriikan sivustoilla törmää enemmän tuohon Cycle of fourthsiinkin, kokeilin piruuttani googlettaa kvarttiympyrän, kvinttiympyrän, cycle of fourthsin ja cycle of fifthsin (circlejä en jaksanut) ja vähän yllätyin.
Joka tapauksessa sama ***** ympyrä. | |
OlliTeirikko: Käytän sanaa 'kvarttiympyrä', koska en ole käynyt kouluja
Kvinttikierto tarkoittaa sitä että mennään kvintti alaspäin joka on ihan sama kuin jos mentäisiin kvartti ylöspäin.
Ja päinvastoin: Kvarttikierto on sitä että mennään kvartti alaspäin joka on sama kuin kvintti ylöspäin.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
baron: Sun logiikan mukaan C-jooninen, E-fryyginen ja H-lokrinen olisi muka samoja asteikkoja!!!!
Myös se on hyvä pitää mielessä. Myös arpeggioina on mahdollista soittaa nuo edellä mainitsemasi soinnut dm-G7-C kierron päälle tekemättä harmonisesti mitään väärää. Tottakai enemmän väriä saa, jos korostaa doorisen kutosta jne. Tässä nyt tehdään asiasta turhan vaikeaa. Mun mielestä tässä yhteydessä on tyhmää ja aivan turhaa päteä sillä, kuinka pitkälle pystyy ajattelemaan.
Jos on alkeilla improvisoinnin harjoittelun kanssa, ei ole mitään syytä tehdä asiasta mahdottoman vaikeaa. Duuriskaala kannattaa opetella hyvin. Sillä pääsee jo hyvinkin alkuun. Soittelemalla sitä edellämainitun sointukulun päälle pääsee totuttamaan korvaa sävyihin, joita eri soinnut luovat. Korvan opettaminen modaalisuuden saloihin on hidas prosessi, joka vie helposti vuosia.
Haluan yleisestikin tuoda esille sellaista ajatusta, että aivan perusasiat ovat suurin pinta-ala kaiken suhteen.
Näin se on. | |
OlliTeirikko: Myös se on hyvä pitää mielessä. Myös arpeggioina on mahdollista soittaa nuo edellä mainitsemasi soinnut dm-G7-C kierron päälle tekemättä harmonisesti mitään väärää.
Kaikkeahan voi tietysti tehdä, johan mun allekirjoituksenikin sanoo sen.
Mutta vaikka C-duuriasteikon moodeissa on samat sävelet niin niitten "avoid" sävelet eivät ole samat.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
baron: Mutta vaikka C-duuriasteikon moodeissa on samat sävelet niin niitten "avoid" sävelet eivät ole samat.
Aivan totta. Ja vähitellen sitä kehittyy palava halu saada eri moodien sävyt esiin vaikka sitten hieman korostaen niiden ominaisia intervalleja (esim. doorisen kutonen). Erilaiset pentatoniset skaalatkin voi nähdä periaatteessa karsittuina/nopeina skaaloina, joista on otettu turhat äänet pois (turhat?).
Näin se on. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
