Koskettimet ›

pekka montin: Dream Theater fanit eivät taas ole olleet asiasta kovinkaan innoissaan, päinvastoin.
Fanit on aika täynnä jo sitä Rudessin liruttelua ja noita sen soitinratkaisuja.
 
Rudess on taitava soittaja, ja pirun tekninen. Tyylitajusta hänen kohdallaan ei voi kuitenkaan puhua edes samana päivänä verratavissa esim. Kevin Mooren työskentelyyn. Moorehan hylkäsi jo aikoja sitten noi kornit tiluttelut, koska ne kuuluu Stratovariukselle ja kumppaneille("hevibändeille"). 70-luvulla vielä oli kova kundi jos sormet juoksi, mutta yleisö on alkanut kyllästymään sellaiseen, etenkin jos siinä ei ole mitään järkeä. Ihmiset haluaa järkeä ja tarkoituksellisuutta musiikilta sillä sirkushuvit itsessään alkaa jo olemaan vanha juttu, ainakin tuon urheilurunkkaamisen saralla. Itse pidän tiluttamisesta vain fuusiomusassa(koska saundit ja fraseeraus) mutta metallimusan suhteen mielestäni ne hommat sietää jättää kitaristin harteille, sillä synaleadit ja tilut alkaa vain olemaan aikansa eläneitä.
 
Kuuntelin myös Rudessilta jotain Mellotronin käyttöä, ja se tilutti sitäkin jossain tempossa 230...Kyseinen instrumenttihan kun kuitenkin soi parhaiten viulusynien tapaan HITAISSA tempoissa.
 
Näin muuten on eli hitaissa soi parhaiten totta puhuen naurattaa ajatuskin mellotroni tiluista muutenkin että tilitus muka taitavan soittajan merkki pöh. se on vain pieniosa siitä...
ta

Tätä minä siinä kommentissani tarkoitin ettei tyylitajusta tietoakaan Memotronin kanssa, Rudessilla ei näytä olevan harmainta aavistustakaan mellotronin ominaisluonteesta ja soundista tai hän ei vain piittaa siitä, standarditilutusta vain.
 
T. Mustakorppi

Mä luulen ettei muutenkin arvostan hitaita harkkittuja nuotteja enemmän kuin vauhtia. vaikka molemmilla onkin paikkansa.

Jep. Hyviä pointteja paljon.
 
Mun oma pointti oli vain se että mun mielestä kaikki syntetisaattorit ovat kauniita ja käytännöllisiä yksilöitä. Riippuu vain käyttäjästä ja käyttötarkoituksesta.
Itse myin jo jokunen kuukausi sitten oman M1:sen pois, koska sieltä sain vain ne hyvät mattosaundit, mutta muuten en tehnyt soittimella mitään. Se palveli sen ajan mitä tarvitsin, ja sitten meni myyntiin. Soitin meni samantien myydyksi. M1:sella on edelleen vankka käyttäjäkunta. Oiwan aijon ostaa, jos tulee tässä joku päivä halvalla vastaan. Ensoniq synilla on myös oma käyttäjäkuntansa, ja nehän jos jotkut ovat varsinaisia kasarisynia. Itse omaan VFX sd synan myös, ja myydä mokoma pitäisi mutta nyt tuli jo toinen ostaja joki teki sen suhteen oharit, eli soittimen on sitten tarkoitus pysyä minulla. Pirun iso ääni siitäkin lähtee, mutta käyttötarkoitukseltaan tietenkin aika yksipuolinen.
 
90-luvulla M1:sta/Oiwaa käyttivät monet metallibändit, mm. Amorphis. Holvipiano saundi ei kuullosta pianolta ollenkaan, mutta se mielestäni toimii hienosti 90-luvun Black-Metal/Dark-Metal/Goth-Metal/Doom-Metal bändien kohdalla. Ei ole väliä onko saundi historiaa vai nykypäivää, pääasia on se että mielikuvia se herättää. Näin myös ajattelee ns. Keskiverto kuuntelija, joka ei tajua soittimista hölkäsen pöläystäkään, ja hyvä niin. Tavis pystyy joissakin määrin erottamaan aikakaudet saundien suhteen, mutta silti sille tavikselle merkkaa vain se, herättääkö musiikki ja saundit hänessä mitään mielikuvia. Näin on ollut aina. Tämän takia on Retroilmiöt ja vastaavat, eikä sen takia että se olisi nyt vain muotia tai joku hipstereiden keksimä salaliitto progeilijoita vastaan. Esim. Analogit herättävät ihmisissä vahvoja tunteita ja mielikuvia, ja siksi ne ovat suosittuja, eikä siksi että ne ovat "analogeja" ja koska joku on sanonut joskus että on siistejä vemputtimia.
 
Nykyään käytän DW-sarjan lisäksi Yamahan viulusynaa, ja Hammondia. Toimii täydellisesti siihen mitä nyt olen tekemässä, mutta enpä lähtisi noilla tekemään kahden markan bilekeikkoja. Siihen tarkoitukseen taas sopii Nordi ja Presetit. Tätä ajoin takaa. Mutta mikään soitin ei todellakaan ole mielestäni jätettä tai käyttökelvotonta, ei edes ne 70-luvun italiaurut.
 
Mitä Rudessiin tulee, kaveri on totutellut soittamaan kaikki nopeassa tempossa eikä se tunnu oikein pääsevän siitä ajattelusta nyt eroon. Toisaalta, hevipiireissä arvot liikkuvat nopeudessa ja korkeissa äänissä, joten voi vain todeta että Rudess on niiden piirien suhteen oikeilla jäljillä. Progen suhteen kaveri on kuitenkin pihalla kuin lumiukko.

pekka montin: -- hevipiireissä arvot liikkuvat nopeudessa ja korkeissa äänissä, joten voi vain todeta että Rudess on niiden piirien suhteen oikeilla jäljillä. Progen suhteen kaveri on kuitenkin pihalla kuin lumiukko.
 
Onneks Dream Theater ei ole progea ;)

Stiiq: Onneks Dream Theater ei ole progea ;)
 
Onneksi kaikki hevi on samanlaista.

Älkää oikeasti pilatko tätä kosketin puoltakin tuolla DT ei oo rokea/Rudess on perssiistä, koska se vaan on/Ulrich on maailman paras rumpali (höhö)/Hevimies on erimies, tuuballa.
 
Sitä on muut puolet ihan riittävästi täynnä, joten vois yrittää edes vähän pitää täällä jonkun sortin tasoa yllä.
 
Asiaan, ihan mielenkiinnolla odotan että missä tilanteessa Harpejji saapi osansa setissä.
Todennäköisesti uudenlevyn biiseissä, mutta olis sinänsä siistiä jos pystyis vähän ujuttamaan ehkä vanhoihin biiseihinkin sitä.

Ei millään pahalla mutta sallinette tavallisen tanssimuusikon kommentin ; onneksi kaikki kosketisoitinmusiikki ei ole tuollaista.

KoskPaavo: Ei millään pahalla mutta sallinette tavallisen tanssimuusikon kommentin ; onneksi kaikki kosketisoitinmusiikki ei ole tuollaista.
 
oikeestaan voisi sanoa, että se on juuri se kosketinsoitinten juttu, että monenlaiset teknologiat ja laitteiden erilaisuus avaavat teitä kaikenlaiseen musiikkiin. En ainakaan tällä hetkellä pysty nimeämään mitään muuta instrumenttia, jolla kykenisi tekemään musiikkia niin laajalla skaalalla kuin koskettimilla. Tosin osa tästä myös johtuu ehkä siitä, että osa koskettimista on nimenomaan erikoistunut jäljittelemään muita instrumentteja. Mutta se ei ole millään tavalla pois siitä, että kuinka laaja kosketinsoittajien kirjo on, kun pystyy samankaltaisilla soittimilla soittamaan kaikkea mahdollista.