Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Miksiköhän aina kun lähin soitin on jossakin miljoonien valovuosien päässä, alkaa päässä soida jonkunlainen tilitys, johon alkaa kehittyä aluksi jonkunlainen komppi, ja kohta kehittyy myös bassokuviot ja rumpu fillit..
Ja sitten kun vihdoinkin pääsee jonkun soittimen ääreen, niin jo sinfoniaksi kehittynyt kappale onkin häipynyt päästä!
 
Ja seuraavana keski yönä alkaa taas päässä soida musiikki, ja se soikin sitten aamu kolmeen asti, ja kun aamulla hätkähtää hereille ja hyppää luomisen innossa pianon ääreen, niin päässä ei enää liikukkaan mitään..
 
Onko jollakulle muullekkin tullut joitakin tämänkaltaisia kokemuksia?..

On.Bussissa,töissä,unissa,baarissa...Solfaus on kova sana.Ite yleensä vaan hankkiudun mahdollisimman nopeesti johonkin missä voi jotain soittaa ja teen homman "julkiseksi" korvilleni.Kännykät joilla voi tehdä omia soittoääniä on hyvä apu.Joskus oon hyräillyt bändikaverin kännykän vastaajaan ja se on sitten blokannut homman sieltä.Sanelukoneitakin voi kiikuttaa mukana.Käteviä ovat.
 
Kullakin tyylinsä.Sitten on niitä jotka ei vaan unohda.

Joo sama juttu myös mulla. Joskus koulussa tai töissä tai bussissa alkaa soimaan päässä joku saatanan hyvä biisi kaikkine rumpukomppeineen, bassokuvioineen sekä kitarasooloineen. Mutta auta armias kunhan pääsen kitaran ääneen niin ei mitään. Turhauttavaa!

Tuttua hommaa. Tämänpä vuoksi en edes yritä ajatella mitään melodioita missään muualla kuin soittimen lähettyvillä.

Kyllä. Mutta jotkut kyllä jää ihmeellisesti mieleen. Eräänä iltana kävelin yksikseni pitkin kaupunkia odotellen että kello tulisi seitsemän ja pääsisin pizzalle, kun päähäni pälkähti kolmiääninen laulu sellon säestämänä. No minä siinä laulelin sitä kävellessäni ja keksin koko ajan lisää. Kotona kirjoitin sanat muistiin, mutta säveltä en jaksanut tehdä. Silti se soi aina välillä päässä ja kunhan ehdin, teen siitä hienon Guitar Pro-version!

Nuottipaperi ja kynä on helppo kuljettaa taskussa. Solfataidosta on sitten muutakin hyötyä.

Itselläni onnistuu inspis iskemään aina silloin kun on jossain muualla tai kun en vaan ajattele yhtään mitään. Sitten taas kun koittaa jotain saada aikaan niin ei tule sitten ei yhtään mitään. Suurin osa näistä edellisistä tuotoksista on vaan pulpahtanut päähän kesken tupakkatauon.

aattelen aina, että jos en muista sitä sitten kun pääsen soittimeen käsiksi, niin ei se oo tarpeeksi hyvä.
jos on tosi hyvä niin kyllä semmosen muistaa...

Mulla on vaan sellasts että jos mä illalla jotain biisiä oon lähteny väsää ja jos ei nauhota sitä mihinkään, ni sit on yleensä aamulla unohtunu...

sanelin.

Heh, näinhän se on :-) Minä teen biisit melko loppuunkin asti yleensä esimerkiksi junassa tai työpaikalla koneen ääressä istuessa.
 
Yleensä ideat pysyvät suht hyvin mielessä, mutta jos epäröin, soitan yleensä oman vastaajaani ja laulan melodiat ja pohjaäänet sinne. Sitten palautan kotona idean mieleen ja tsekkaan vaikka pianolla tai kitaralla hyvän sävellajin viritelmälle.

Vittumaisin homma mikä mulle voi käydä on, kun tulen viimein himaan enkä sitten muistakaan miten menivätkään ne jotkut päässä soinneet ideat, joista parhaimmillaan olen ollut totaalisessa sekoamispisteessä koko päivän. Kerrankin sain aivan täydellisen biisi-idean kasitiellä kohti Turkua ajaessani ja enkä ehtinyt pysäyttämään autoa minnekään. Meinasin seota ja kiljua suoleni pellolle...kun periaatteessahan saan aina ilman säestystäkin tuherrettua vaikka vessapaperille jonkun melodian, sointukuvion, kompin tai muun tapaisen biisi-idean, jos sellainen alkaa ihan selkeästi päässä soimaan..mutta kuitenkin perkele jotain jää aina uupumaan, kun ei ole jotain instrumenttia lähettyvillä. Mulle tulee parhaimmat ideat jossain autolla huristellessa, jonkun muijan luona tai elokuvateatterissa tms. - juuri niissä kaikkein paskimmissa paikoissa, joissa ei ole mitään saumaa alkaa vääntämään jotain biisiä valmiiksi...! on se niin väärin :-D

ajattelin itse joskus ostavani pienen nauhurin johon hyräilisin päivällä / yöllä tuota mieleen tullutta shittiä.
 
Miksi ei? Suosittelen lämpimästi tekemään juuri noin jos ei paperille raapustamisesta tule mitään!

Sellainen on myös tuttua että monesti paras inspiraatio iskee juuri silloin kuin pitäisi lähteä johonkin. Just kun on päässy fiiliksiin. Myöhemmin ei sitten enää muista miten se 'uusi hittipiisi' menikään..

...Mulle tulee parhaimmat ideat jossain autolla huristellessa, jonkun muijan luona tai elokuvateatterissa tms. - juuri niissä kaikkein paskimmissa paikoissa, joissa ei ole mitään saumaa alkaa vääntämään jotain biisiä valmiiksi...! on se niin väärin :-D
 
Yksi asia mikä tekee sen biisin juuri niin hyväksi on se, että sinä et saa sitä juuri ylös mihinkään. Muistat vaan että "siitä olis tullut hyvä biisi". Tod.näk. soittimen viereen päästyäsi olisit todennut että "no joo...jo lähtis vaikka baariin.." :)
 
Mutta niinkuin täällä jo mainittiinkin, kynä ja paperi riittää hienosti säveltämiseen. Jokaisella ihmisellä on build-in soitin vakiovarusteena, pitää vaan tajuu opetella käyttämään sitä.

Tuttu ilmiö! Myös näin on käynyt: kun on soitellut joskus kotosalla jatain ja sit on tullu omasta mielestä h**vetin hjuva riffi ja seuraavan kerran kun on muotoutunut sanoja ym... päässä siihen ja alkaa taas yrittään soittamaan sitä samaa riffiä niin eihän sitä sit enää muistakkaan...:)
Pitäisi varmaan olla jokin halpa 4-raituri jolla tallentaa aina heti ideat!

Maailman inhottavin paikka saada minkäänlaista inspiratiivista väristystä on ehdottomasti sauna. Siellä ei voi tehdä yhtään mitään muuta kuin lauleskella ja hyräillä sitä melodiaa ja/tai sanoja kunnes on suunnilleen hulluuden partaalla - ja sitten kun viimein pääsee paperin/soittimen ääreen, on jäljellä enää ranka.

Tai sitten inspiraatio iskee lomamatkalla etelässä kaukana yhtään mistään musiikkiin viittaavasta ja oman soittimen viereen pääsee vasta viikon päästä. Siinä sitten tulee miettineeksi, että olisikohan täällä jossain paikallisia musiikkiliikkeitä. Vaan eipä auta!

Inspiraatio kyllä monesti iskee juuri silloin kun soittimia ei ole lähimaillakaan. Joskus taas soittimia kyllä olisi paljonkin, mutta tilanne edellyttää, ettei minkäänlaista meteliä saisi synnyttää, esimerkiksi keskellä yötä, jolloin ongelmaksi muodostuu se, miten päässä soivan biisin taltioisi sellaiseen formaattiin, että sen vielä muistaisi aamullakin.
 
Kahdesti olen joutunu tällaiseen jamaan: ensimmäisellä kerralla kirjoitin soinnut ylös kännykkään älyttömässä flunssassa kesken koulukeikkakiertuetta (vieläpä Turussa, voiko pahempaa kohtaloa ihmisellä olla?) ja tein biisin myöhemmin koneella "valmiiksi".
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=17&t=55577
 
Toisella kerralla en saanut unta ja menin yöllä kitaran kanssa WC:seen ja kun en jaksanut paperille alkaa rustaamaan biisiä, hain digikameran ja rämpytin biisi-idean talteen videokuvausmoodissa oikein kuvan ja äänen kera. Muistipa vielä aamulla senkin, mistä asemasta biisin olin soittanut. :)
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=17&t=56783
 
Ps. Kommentteja otetaan mielellään vastaan Demostudion puolella. :)