| Aihe: danelectro kitarat | 1 |
|---|
|
Olen harkinnut danelectro merkkisen kitaran ostoa, onko ihmisillä minkälaisia kokemuksia kyseisestä merkistä? Itse olen katsellut 56 single cutaway tyylistä keppiä. Olisi mukava kuulla mielipiteitä rakenteesta ja muutenkin laadusta ja etenkin soundista. Kauheat odotukset ei ole kepin suhteen, herätti vain mielenkiinnon. |
|
Tässäpä jotain:
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … sts.php?c=15&t=197926&o=0&#p9747611
Haulla löytyy enemmänkin näitä edellisiä keskusteluja.
Omat kokemukset on ollut melko ristiriitaisia.. Eipä nuo mitään maailmaamullistavia soittimia ole olleet, mutta ei nyt niin susiakaan mitä monesti annetaan ymmärtää. Ainakin persoonallisia ovat saundin ja ulkonäkönsäkin puolesta. Jotkut tykkää ja jotkut ei.
"Nobody boogie like the boogieman" |
 Kefiiri
27.06.2011 18:15:29 (muokattu 27.06.2011 18:18:42) | |
|
Onton rakenteen ja etevän kovalevyrakenteen ansiosta Danot ovat riemastuttavan kevyitä. Oikeasti kevyitä verrattuna moniin f-aukollisiin puoliakustisiin. Soittotuntuma muistuttaa enemmän akustista kuin sähkökitaraa, mutta sehän ei haittaa ollenkaan. |
|
Mulla on se 12-kielinen Danon sähkis. Ihan mukiinmenevä peli, hintaansa nähden jopa todella hyvä.
Ja jos vielä mietitään 12-kielisten sähkisten tarjontaa (vrt. Rickenbacker) on toi mun mielestä erittäin sopivan laatuinen ja hintainen peli kun 12-kielistä käytän lähinnä äänityksissä mausteena. Rickenbackerin hommaisin, jos sellasella koko ajan soittelis :)
I started out with nothing, and I still got most of it left. - Seasick Steve |
 Bredius
28.06.2011 14:22:41 (muokattu 28.06.2011 14:26:33) | |
|
Minulla ei ole ainakaan mitään pahaa sanottavaa, eikä itselleni ole tullut vastaan ainuttakaan Danelectro-kitaraa, joka olisi ollut täysi susi. Yksilöissä toki voi olla eroja.
Halpuus ja hilpeys on näissä homman nimi, mutta ei laadun kustannuksella. Minun '56 Double Cut ja Longhorn-baritoni olivat molemmat jo tehtaalta tullessaan todella vaivattomia soitettavia. Vire pysyy hyvin, nauhat eivät törrötä ja elektroniikka on toiminut ilman ongelmia.
Naurettavan kevyitä, mukava soittotuntuma ja lipstick-mikkien soundi on ihan silkkaa helmeilevää twang-karkkia. Tottelevat myös esimerkiksi fuzz-pedaaleita todella hyvin.
Danelectro-kitaroissa on muutenkin jotain persoonallista ja omaperäisellä tavalla kiehtovaa, joka erottuu sieltä Fender/Gibson -massasta. Näitä ei ihan jokaisella popparilla ainakaan näe. Härskejä pastellisävyjä, kellastuneita reunalistoja ja sellaista menneen ajan garage/meteli -meininkiä. |
|
Näissä nykytuotanto-danelectroissa on hinta-hupi suhde aivan tapissa! Todellisia hyvän mielen kitaroita, joissa soundit ovat hunajata ja soitettavuuskin on kohdallaan. Susiyksilöitä kyllä löytyy, mä olen henk. koht. omistanut yhden josta kaula meni propelliksi jo uutena, lisäksi ainakin joissain satseissa nauhat ovat olleet joitain tinaa. Dead onin vibratallaa piti hieman fiksailla, oli kannatinruuvit vähän kyykähtäneet jo uutuuttaan (ei iso fiksaus). Kun kelpo yksilö osuu kohdalleen ja säädöt+fiksauset tehty, ei riemulla rajaa. Mulla on tällä hetkellä Dano Pro, DE-59 ja Dead On 67.
En sitten malttanut olla sanomatta. |
|
Joskus takavuosina testasin sitä Danelectron Hodad-mallia. Silloin juuri näiden uuden tulemisen aikoina. Vähän semmonen rimpulan oloinen ritsa, mutta jäi silti jostain syystä kaihertamaan takaraivoa se laite. Pitänee hankkia joskus vielä.
oliko toi homo tossa kuvassa mammutti? ei saatana. -Twinkle |
|
no 7.7 lähtee danelectro tilaukseen, 56 single cutaway. Toivon syvästi että se on juurikin se hauska säväytys omaan soittooni. Ja varsinkin tuon kepin delffiini lapa on eri hieno. Kommentoin sitten 14 päivä viimestää miten meni. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
