Kitarat: kitarakamat ›

Ja kohta ihmetellään kun kaulaliitos ei kestä...

Juutas: Heps,
 
törmäsin netin ihmeellisessä maailmassa ensimmäistä kertaa tuotteeseen, jonka ideana on lisätä massaa kitaran lapaan. Eli mötikkä metallia ruuvataan kiinni lapaan, jolloin mainospuheen mukaan "kitaran sustain lisääntyy".. Mihin fysikaaliseen ilmiöön tämä perustuu ja onko joku kokeillut käytännössä? Meneekö enemmän psykoakustiikan piiriin vai kuuleeko puukorvakin? ;) Itse en varmaan moista käyttäisi jo ihan siitä syystä, että kitaran mojo kärsisi tuntuvan kolauksen jos tuommoinen möntti killuisi lavan kärjessä! :D
 
Alla esimerkki:
 
http://www.thomann.de/fi/fat_finger_guitar_chrome.htm
 
Sustainista en tiedä, mutta tuollaista neuvotaan käyttämään muuttamaan soittimen ominaisresonanssia, jos on ns. wolf tone-ongelmia.
 
Minullapa on, ja aion koittaa tuota vehjestä jonakin päivänä.
 
Jousisoittimissa käytetään punnusta, joka asennetaan kieleen tallan ja kiinnityskohdan väliin, jolloin wolf tone-taajuus eliminoidaan.
 
Psykoakustiikkaa ei ole ainakaan tämä ilmiö, vaikka hyvin oikukas onkin.

Saattaa tuo joissain tapauksissa toimiakin. Joskus olen kuullut oikein soitinrakentajalta, että jos kaula on massaltaan liian pieni suhteessa runkoon, sointi ja sustaini kärsii. Mulla oli joskus strato, jossa oli painava runko ja huomattavan siro kaula, ja se skitta ei kertakaikkiaan soinut. Vaihdoin siihen jämerämmän kaulan samasta puulajista ja sointi parani dramaattisesti. No, mun otos on turhan pieni ja epätieteellinen, joten se ei todista mitään. Joka tapauksessa mun kitarahistoriassa parhaiten soivat kepit ovat olleet kevyitä mutta melko tuhtikaulaisia.

Niin sanoi Nevalaisen Mattikin että kaula se on mikä sähkökitaroissa soi.

mvirta: Niin sanoi Nevalaisen Mattikin että kaula se on mikä sähkökitaroissa soi.
 
Mä luulin, että kielet.

Numb: Mä luulin, että kielet.
 
Mä luulin, että ovisummeri.

mvirta: Niin sanoi Nevalaisen Mattikin että kaula se on mikä sähkökitaroissa soi.
Sitten voinkin bodyn ottaa pois ja upottaa mikit otelautaan.

kiriminni: Sitten voinkin bodyn ottaa pois ja upottaa mikit otelautaan.
 
Joku vois tähän heittää sen YouTube -videon, missä tyypillä on kaulan jatkeena vain kakkosnelonen, jossa on mikit, talla ja jakki. Videon soittovaiheessa siis kuvattiin siinä pelkkää kaulaa, lopussa vasta paljastettiin että kunnon runkoa ei ole ollenkaan. Ja kyllä se soi suht hyvin.

On siinä kaulan soinnissa vinha perä. Löysästä ja huonosti muutenkin soivasta puusta tehty kaula tappaa sointia. Muutamallakin forumilla oon lueskellut arvostettujen käsityöläisten (kitarat & bassot siis) nootteja aiheesta, ja varsinkin kelluvatallaisten kitaroiden suhteen kaulan soinnilla on hyvin suuri merkitys. Soundillisesti (huom., ei parempi tai huonompi) varmasti vaikuttaa paljon se kaulaliitos; onko pultti-, liima- vaiko läpikaulainen.
 
Vuosien varrella oon apinoinut filosofiaksi että kaula suorasyistä, jäykkää ja kovaa puuta, runko sitten kevyempää. Kaula ei tapa sointia tällöin vaan se välittyy myös runkoon hyvin.
 
Ai niin, kaula ja koppa voivat olla samaa lajiketta myös ylläolevan filosofian mukaan, itse palikat pitää vain valkata käyttötarkoituksen mukaan.
 
-Frankster

Wradlin: Joku vois tähän heittää sen YouTube -videon, missä tyypillä on kaulan jatkeena vain kakkosnelonen, jossa on mikit, talla ja jakki. Videon soittovaiheessa siis kuvattiin siinä pelkkää kaulaa, lopussa vasta paljastettiin että kunnon runkoa ei ole ollenkaan. Ja kyllä se soi suht hyvin.
 
Minäkin kyllä haluaisin nähdä. Ois se metka kitara, jos ois oikea kaula, mutta body semmonen hieman röökiaskia suurempi..

mvirta: Niin sanoi Nevalaisen Mattikin että kaula se on mikä sähkökitaroissa soi.
 
Sähkökitarassa sähköisesti soitettuna soi tietenkin vain kieli (paitsi jos mikit ovat pahasti mikrofonisia) - kaula, body ja talla vaikuttavat sointiin huonontavasti fysikaalisessa mielessä, eli johtavat kielen liike-energian puun sointiin. Musiikillisesti kaulan ja bodyn harmonisia omilla ominaisresonansseillaan demppaava vaikutus koetaan sen sijaan joskus jopa miellytävänä ja harmoonisena kokemuksena. Soitinrakentajalla on oltava ainakin jonkinlainen käsitys kokonaisuudesta, vaikkakin tuntuu välillä siltä että jokunen fysiikan lisäkurssi ei olisi pahitteeksi, sen verran villejä arvauksia kitaran "soivista" osista kun on usein tapana putkahtaa esiin.

mhelin: Sähkökitarassa sähköisesti soitettuna soi tietenkin vain kieli (paitsi jos mikit ovat pahasti mikrofonisia) - kaula, body ja talla vaikuttavat sointiin huonontavasti fysikaalisessa mielessä, eli johtavat kielen liike-energian puun sointiin. Musiikillisesti kaulan ja bodyn harmonisia omilla ominaisresonansseillaan demppaava vaikutus koetaan sen sijaan joskus jopa miellytävänä ja harmoonisena kokemuksena. Soitinrakentajalla on oltava ainakin jonkinlainen käsitys kokonaisuudesta, vaikkakin tuntuu välillä siltä että jokunen fysiikan lisäkurssi ei olisi pahitteeksi, sen verran villejä arvauksia kitaran "soivista" osista kun on usein tapana putkahtaa esiin.
 
Ei kait se näin yksinkertaista ole. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sopivista materiaaleista tehty kaula ja runko myös voivat vahvistaa ilman kautta tulevaa signaalia, myös vääristää sita kivalla tavalla. Hyvät kitarat soivat hyvin, joko akustisesti, sähköisesti tai molemmilla tavoilla...

mattim: Ei kait se näin yksinkertaista ole. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sopivista materiaaleista tehty kaula ja runko myös voivat vahvistaa ilman kautta tulevaa signaalia, myös vääristää sita kivalla tavalla. Hyvät kitarat soivat hyvin, joko akustisesti, sähköisesti tai molemmilla tavoilla...
 
Täytyy ymmärtää oikein väärin mitä mhelin tarkoitti. Eli paras ääni kielestä saadaan jos se viritetään ilmaan ilman pidikkeitä. Lienee ehkä hankala toteuttaa :D

vittu mikä keskustelu! kuolen nauruun kohta...ja kuvat kruunailee kaiken

mattim: Ei kait se näin yksinkertaista ole. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sopivista materiaaleista tehty kaula ja runko myös voivat vahvistaa ilman kautta tulevaa signaalia, myös vääristää sita kivalla tavalla. Hyvät kitarat soivat hyvin, joko akustisesti, sähköisesti tai molemmilla tavoilla...
 
Jos nyt ihan ajatuksen kanssa miettii, niin akustisesti kitarassa ei ole mitään mikä vahvistaisi kielen värähtelyenergiaa, eli kaikki systeemin energia syntyy siitä kun soittaja venyttää kieltä ensin johonkin suuntaan ja päästää sen värähtelemään vapaasti. Kaikki kitaran osat suodattavat sitten omalla tavallaan eri taajuuksia pois tästä kielen värähtelystä (jonka saundiin vaikuttaa mm. kielen rakenne ja materiaali), ja se mikä jää jäljelle on ko. kitaran akustinen soundi, jonka voimakkuuteen taas vaikuttaa mm. kopan koko yms. fyysiset seikat eli vaikka isokoppanen akustinen kuulostaa akustisesti kovemmalta kuin lankkusähkökitara niin se johtuu siitä, että akustisen kopan suuremman pinta-alan (vai pitäisikö puhua pinta-alan ja massan suhteesta?) vuoksi energia välittyy paremmin (akustinen impedanssi?) väliaineen eli ilman liikkeeksi eikä siitä että akustisessa joku vahvistaisi kielen alkuperäistä värähtelyenergiaa. Sähkökitarassa vaikuttaa sointiin vielä mikkien paikka ja mikkityyppi, josta muistaakseni käytiin hyvinkin mielenkiintoista keskustelua tässä joku aika sitten.

mattim: Ei kait se näin yksinkertaista ole. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sopivista materiaaleista tehty kaula ja runko myös voivat vahvistaa ilman kautta tulevaa signaalia, myös vääristää sita kivalla tavalla. Hyvät kitarat soivat hyvin, joko akustisesti, sähköisesti tai molemmilla tavoilla...
 
Ei kitaran kaula tai runko mitään voi vahvistaa. Soittaja laittaa systeemiin oman liike-energiansa joka aiheuttaa kieliin (ja myös runkoon ja kaulaan mutta pienemmässä määrin) seisovia aaltoja (joiden taajuus riippuu esim. kielten viritystaajuudesta tai kaulan osalta puun tiheydestä). Jonkin ajan kuluttua liike-energia kuluu loppuun eli ääni sammuu ellei energiaa tuoda lisää esim. sähkökitaran vahvistimen ja kaiuttimen kautta akustisesti (taikka jollain Sustainiac / http://www.sustainiac.com tyyppisellä ratkaisulla).
 
Se mitä sitten pidetään "hyvänä" sointina on makuasia. Jos kitara rakennettaisiin siten että esim. sustain on maksimoitu ei kitaran saundi silti olisi hyvä koska siinä tapauksessa saundi olisi melko kuollut (koska kaulan ja rungon resonanssit olisi minimoitu). Hyvä saundi, esim. hyvä perinteinen stratosaundi, on kompromissien tulos. Tinkimällä sustainissa saadaan parempi attakki ja lämpöä saundiin. Sustainia voi sitten toki parannella esim. lisäämällä kaulaan tai tallablokkiin massaa, mutta se taas vaikuttaa muihin sointiin vaikuttaviin yksityiskohtiin. Toisaalta soitin on hyvä rakentaa siten että se on reagoi sopivasti feedbackiin pidentäen sustainia vahvistimen kanssa soitettaessa. Kokonaisuus ei siis ole ihan yksinkertainen mutta perusperiaate kylläkin.

PIM: Jos nyt ihan ajatuksen kanssa miettii, niin akustisesti kitarassa ei ole mitään mikä vahvistaisi kielen värähtelyenergiaa, eli kaikki systeemin energia syntyy siitä kun soittaja venyttää kieltä ensin johonkin suuntaan ja päästää sen värähtelemään vapaasti.
 
Jep, kielen värähtely tosiaan vaan laittaa kannen värähtelemään. Koppa toimii samalla myös Heimholtz -resonaattorina koska siinä on tavallisesti aukko joka on normaalisti keskellä koppaa. Anders Liljeström (http://www.liljestromguitars.com/ ) kertoili Tampereella messuilla tavatessamme että on suunnitellut kitaraa jossa aukko ei olisi keskellä vaan sivummalla (jotta kannen rakenteesta saisi vahvemman tallan ja kaulan väliltä), ja hänellä oli mukana myös kitaroita joissa oli aukko myös kopan kyljessä (soittoasennossa ylöspäin, jolloin soittaja itse kuulee saundista enemmän middleä).

Eikäkö mittää sittenkääh.