| Aihe: Haitarin näppikaavio | 1 |
|---|
|
Löysin rojujeni joukosta vanhan venäjäläisen haitarin, joka on joskus jostain kehkeytynyt. Verme on pianopeli ja bassopuolella viisi riviä. Mahtaisiko tällaiseen helvetinpeliin löytyä jostain tai osaako joku kertoa kuinka tässä menee bassopuolen sormitus?
En mit'n kuule - on meny zoppaa gorfaan |  Klezberg
25.06.2011 14:52:11 (muokattu 25.06.2011 17:26:18) | |
|
ejhfi: Löysin rojujeni joukosta vanhan venäjäläisen haitarin, joka on joskus jostain kehkeytynyt. Verme on pianopeli ja bassopuolella viisi riviä. Mahtaisiko tällaiseen helvetinpeliin löytyä jostain tai osaako joku kertoa kuinka tässä menee bassopuolen sormitus?
Eikös noissa venäläisissä ole bassopuoli ihan sama kuin lännessäkin.
Ideahan haitarin standardibassossa on että jokainen lyhyt rivi on menee esimerkiksi näin, palkeen puolelta alkaen
perusbasso E - perusbasso C - C-duurisointu - C-mollisointu - C7 - Cdim
Ja rivit menevät kvintin/kvartin välein riippuen siitä kumpaan suuntaan mennään. Nyt on sitten vain epäselvää, mikä noista puuttuu, kun rivejä on vain viisi. Sen pitäisi selvitä äkkiä kokeilemalla. Veikkaan että dimisoinnut puuttuvat.
Sieltä sitten hakemaan se C-rivi ja sieltä se perus-C, ja soittamaan valssikomppia
C - C-duuri - C-duuri
tai mollissa jos tuntuu paremmalta, niin siitä se lähtee. Molli yleensä tuntuukin helpommalta, kun ne näppäimet ovat niin lähekkäin (eli duurissa perusbasso ja sointu ovat vierekkäisissä näppäimissä, mollissä siihen jää yksi näppäin väliin mikä helpottaa soittoa).
Tuolta löytyy kaavioita http://vapaalehdykka.net/?k=soittimet/harmonikka&sivu=basso . Tuo mitä selitin on Stradella ja se siinä mitä todennäköisimmin on. Melodiabassosoittimia harvemmin löytyy rojujen joukosta.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta | |
Ok, kiitos. Pitänee alkaa tutkailemaan tuota vähän tarkemmin, jos vaikka löytyisi joku logiikkakin vielä.
En mit'n kuule - on meny zoppaa gorfaan | Klezberg
25.06.2011 19:06:52 (muokattu 25.06.2011 19:07:50) | |
|
ejhfi: Ok, kiitos. Pitänee alkaa tutkailemaan tuota vähän tarkemmin, jos vaikka löytyisi joku logiikkakin vielä.
Jos se on standardibasso, niin siinä on nimenomaan logiikka. Bassopuoli on suunniteltu sointusäestykseen ja kun sävellajia vastaava rivi on käsillä (vaikka C) niin eniten tarvitut soinnut (G, F) löytyvät viereisiltä riveiltä. Ja muutenkin seuraava sointu löytyy todennäköisesti läheltä. Ja sama pätee kaikissa sävellajeissa. Käsi vain siirretään uuden sävellajin aloituspisteeseen ja menoksi. Soolobassokulkujen soittaminen on sitten vähän erikoisempi homma mutta menee sekin.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta | |
Klezberg: Jos se on standardibasso, niin siinä on nimenomaan logiikka.
Ei silloin, jos vuosikymmenet on ollut siinä ajatuksessa, että soittimen otesävelasteikko on kromaattinen C-C#-D-D# jne. niin kuin se sitten onkin oikean käden pianopuolella ... ;)
En mit'n kuule - on meny zoppaa gorfaan | Klezberg
25.06.2011 23:51:38 (muokattu 26.06.2011 10:40:54) | |
|
ejhfi: Ei silloin, jos vuosikymmenet on ollut siinä ajatuksessa, että soittimen otesävelasteikko on kromaattinen C-C#-D-D# jne. niin kuin se sitten onkin oikean käden pianopuolella ... ;)
Ota huomioon että sie bassopuoli ei ole mikään piano ja sitä soitetaankin täysin sokkona. Kamalasti pieniä painikkeita. Väitän että helpompi tuo systeemi on kuin että sävelet olisivat kromaattisessa järjestyksessä. Ja logiikan teoreettinen pohja on kvinttiympyrä.
Kunhan käden löytää paikoilleen, niin kolmen soinnun säestyksen saa aikaan siitä yhdestä paikasta, viereisiltä riveiltä. Ja siinä ei sormiteta sointuja, vaan näppäimestä tulee joko matala basso tai valmis sointu. Systeemi on ihan eri kuin pianossa, tehty säestykseen sokkona vasemmalla kädellä. Eräänlainen puoliautomaattinen sointusäestys siis.
Esimerkiksi pieni osa sitä bassopuolta. Etusormi tuohon c-näppäimelle, sillä soittaa iskun ja sitten takapotkut tuota C-sointua keskisormella. Sitten siirtää etusormen g-näppäimelle ja jatkaa samalla tavalla mutta sointuna G7. c C C g G7 G7... Siitä se lähtee.
a----e---h (bassot)
f----c----g (bassot)
F ---C---G (soinnut)
Fm-Cm-Gm
F7--C7--G7
Sitten voi vaikka vaihtaa bassosäveltä tahdista toiseen:
c C C g C C c C C g C C...
PS. Piti laittaa noita väliviivoja tuohon kaavioon että sain pystyrivit jotenkin täsmäämään.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta | |
Kertoiskohan tommoinen kuva jotain?
www.fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:AccordionBassFinnishItalian.svg
One kind of music only - the good kind | Klezberg
26.06.2011 12:37:09 (muokattu 26.06.2011 12:43:46) | |
|
rintapek: Kertoiskohan tommoinen kuva jotain?
www.fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:AccordionBassFinnishItalian.svg
No, olihan mullakin tuolla ylempänä linkki sivulle josta löytyi kaavio. Mutta selkeämpi taitaa olla tuo sinun linkittämäsi.
Mutta logiikkahan tässä oli vielä haussa. Siis että miksi nuo eivät mene c - cis - d ...
Auttaisikohan tämä siihen http://www.youtube.com/watch?v=2XCgcmSiuPc
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta | |
Klezberg: Mutta logiikkahan tässä oli vielä haussa. Siis että miksi nuo eivät mene c - cis - d ...
Auttaisikohan tämä siihen http://www.youtube.com/watch?v=2XCgcmSiuPc
Aivan juu juu, siis tämä soitin perustuu siihen olettamukseen, että biisi menee jossain tietyssä skaalassa, eikä sävellaji muutu tai varioid kesken biisin. No nyt mä ymmärrän. Itse kun taas pitäydyn mielelläni sellaisista laiskan miehen sävelrakenteista, joissa ei väkttämättä siirrytä kuin -sävelaskelta aina seuraavaan, tehdään kääntöjä seiskojen, mollien ja duurin välillä jne. mitkä ovat kieli- ja kosketinsoittimissa minimaalisen pieniä siirtoja otteissa. Sirmakassa tällaiset vaihtelut taas vaativat melkoista hapuilua.
Eli vaikka jos teen pudotuksen soinnuilla Dm-C#-Cm-H, niin kromaattisen skaalan soittopelillä sointumuutokset perustuvat pieniin siistymiin, mutta jos katson samat soinnut haitarin näppiskaavista, niin aika kaukana ovat näppäimet toisistaan. Jollain muotoa olisikin ehkä loogisempaa, että pystyrivissä menisi perusbassot kromaattisesti, seuraavassa pystyssä vaikka mollit, sitten seiskat, molliseiskat ja vaikka dimit, niin että vinorivi muuttuisi aina perussävelen mukaisesti.
En mit'n kuule - on meny zoppaa gorfaan | Klezberg
26.06.2011 13:50:05 (muokattu 26.06.2011 13:54:40) | |
|
ejhfi: Aivan juu juu, siis tämä soitin perustuu siihen olettamukseen, että biisi menee jossain tietyssä skaalassa, eikä sävellaji muutu tai varioid kesken biisin. No nyt mä ymmärrän. Itse kun taas pitäydyn mielelläni sellaisista laiskan miehen sävelrakenteista, joissa ei väkttämättä siirrytä kuin -sävelaskelta aina seuraavaan, tehdään kääntöjä seiskojen, mollien ja duurin välillä jne. mitkä ovat kieli- ja kosketinsoittimissa minimaalisen pieniä siirtoja otteissa. Sirmakassa tällaiset vaihtelut taas vaativat melkoista hapuilua.
Eli vaikka jos teen pudotuksen soinnuilla Dm-C#-Cm-H, niin kromaattisen skaalan soittopelillä sointumuutokset perustuvat pieniin siistymiin, mutta jos katson samat soinnut haitarin näppiskaavista, niin aika kaukana ovat näppäimet toisistaan. Jollain muotoa olisikin ehkä loogisempaa, että pystyrivissä menisi perusbassot kromaattisesti, seuraavassa pystyssä vaikka mollit, sitten seiskat, molliseiskat ja vaikka dimit, niin että vinorivi muuttuisi aina perussävelen mukaisesti.
Totta, tämä systeemi perustuu tiettyyn oletukseen että mennään jonkin aikaaa yhdessä sävelajissa ja sen I, IV ja V asteen soinnuilla. Mutta ei se niihin rajoitu. Loputkin soinnut löytyvät, mutta ovat sitä kauempana mitä harvinaisempia ovat. Sävellajin vaihdokset ja sen tapaiset sujuvat myös kyllä, käsi siirretään vain uuteen asemaan, mutta kromaattiset sointukulut ovat jo vaativampia.
Mutta pitää muistaa se että tuollaisessa näppiksessä on vaikea navigoida sokkona. Tuossa sinun ehdottamassa systeemissä joutuu heti aluksi oppimaan tekemään luokkaa viiden rivin hyppyjä ja ne vaativat jo melkoista harjoittelua. Siksi on hyvä että aluksi, helpoissa kappaleissa, pärjää viereisillä riveillä. Pitemmät hypyt rivien välillä kun vaativat pitempää harjoittelua ennenkuin osuvat kohdalleen. Tässä nuo tavallisimmat sointuvaihdokset löytyvät heti ja vaikeammat oppii sitten ajan ja tarpeen myötä.
Eli haitarikin on laiskan miehen soitin, mutta johtaa erilaisiin sointukulkuihin. Haitarin kanssa säveltäessä syntyy tämmöisiä sointukulkuja: Cm - Fm - Bb - Eb - Ab - Cm
Sittenhän on olemassa melodiabassohaitarit, joissa on kromaattinen bassonäppäimistö. Ei tosin pianon mukainen, vaan näppäinhaitaria vastaava.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta | Klezberg
26.06.2011 14:05:16 (muokattu 26.06.2011 14:14:19) | |
|
Yks juttu vielä. Ainahan voi soittaa niin että ottaa bassopuolelta vain bassosävelen ja soittaa soinnun diskanttipuolelta. Ja oikeastaan niin on pakkokin jos haluaa soittaa sointukäännöksiä.
Kromaattinen kulku D - Cis - C - H ei ole niin kovin kummoinen, kun käyttää molempia perusbassorivejä.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta |  rintapek
26.06.2011 14:17:52 (muokattu 26.06.2011 14:18:19) | |
|
Klezberg:
Kromaattinen kulku D - Cis - C - H ei ole niin kovin kummoinen, kun käyttää molempia perusbassorivejä.
Kandee kans muistaa, et toi on tehty ittensä säestämiseen. Silloin yleensä tarttee niit perusbasso/vaihtobasso/sointunäppäimiä.
Tangon, valssin tai vaikkapa rokkipopin soittaminen jos aamollista ois valovuosi eeseiskaan. Voi voi.
Ei nois kromaattisissa siirtymissä niil sointunäppäimillä välttämäti ole edes käyttöä. Ihan sen vuoksi noit perusbassorivejä on kaksi.
One kind of music only - the good kind | |
Klezberg: Yks juttu vielä. Ainahan voi soittaa niin että ottaa bassopuolelta vain bassosävelen ja soittaa soinnun diskanttipuolelta. Ja oikeastaan niin on pakkokin jos haluaa soittaa sointukäännöksiä.
Toisin sanoen fuusiojazzfunkin ja progen soittaminen haitarilla on taidelaji :)
En mit'n kuule - on meny zoppaa gorfaan | Klezberg
26.06.2011 18:42:10 (muokattu 26.06.2011 19:42:55) | |
|
ejhfi: Toisin sanoen fuusiojazzfunkin ja progen soittaminen haitarilla on taidelaji :)
No, jos puhutaan bändissä soittamisesta niin taitaa haitaristi muutenkin, tyylistä riippumatta, lepuuttaa bassokättä. Jos taas soolona harrastaa vaativampia tyylejä, taitaa olla melodiabassohaitarin paikka. Tosin kyllähän haitarinkorjaaja maksusta laittaa bassopuolen kielet siihen järjestykseen että saat sen kromaattisen rivin. Taitaisi vain pelin arvo moninkertaistua siinä hommassa.
Tässä vaiheessa voisi nostaa esille piano- ja näppäinhaitarin systeemien vertailun. Itselläni oli vuosikymmenien kokemus pianon koskettimistosta, mutta hommasin silti näppäinhaitarin. Sen fiksumpaa systeemiä saa jo hakea. Riippuen siitä mihin suuntaan siirtyy, mennään puoli-, koko- tai puolentoista sävelaskeleen välein. Sama sävel löytyy lähes aina kahdesta paikkaa. Sormitukset ovat siirrettävissä sävellajista toiseen. Peukalolla ja pikkusormella saa vaivattomasti kahden oktaavin intervallin. Systeemin idea näkyy tästä kaaviosta http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedos … onAccordionItalianFinnishSystem.png jossa kuitenkin on vain oktaavin mittainen pätkä.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta | |
Klezberg: No, jos puhutaan bändissä soittamisesta niin taitaa haitaristi muutenkin, tyylistä riippumatta, lepuuttaa bassokättä.
Näinpä yleensä. Sil vasurillahan on nimenomaan rantalaiturilla tarkoitus soittaa eksyneestä rumpalista ja sammuneesta basistista huolimatta.
Mut jos ne on paikalla, ni vasurin sormet saa levätä.
Jos taas soolona harrastaa vaativampia tyylejä, taitaa olla melodiabassohaitarin paikka.
Ei tarttenu kuin käydä musaopistoa, ni jossain vaiheessa piti siirtyä tohon. Kallis, iso helvetin painava. Ja sit sillä pitää opetella niin saakelin taiteellista musaa. Mulla viistoistakesäsenä haittari lensi naulaan, enkä koskenut siihen moneen vuoteen. Se sit vaihtui standardibassoon, kun asia vuosien jälkeen taas hiukankin alkoi kiinnostaa.
One kind of music only - the good kind | |
Mä oon nyt seitsemän vuotta uusioheränneenä tutkaillut ja treenaillut viisrivistä standardibassopeliä. Nerokas se bassopuoli on , uskokaa tai älkää, varsinkin se juttu että septimi ja dimisoinnuista onkin jätetty se kvinttiääni pois, silloin voi tosi helposti rakennella vasurillakin ns. hienoja sointuja . Vaikka C7-5, C7+5 yms
Nuo mestarihaitaristit kyllä löytää sieltä bassopuolelta ihan minkä äänen vaan , eräskin sanoi että mitä enemmän treenaa sitä lähemmäs ne nappulat tulee.
"Quidquid Latine dictum sit, altum videtur." | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
