| Aihe: Subharmonic synthesizer ja master compurointi/limitointi | |
|---|
|
Tässäpä tämä ihmetyksen aiheeni eli..
Äänentoistollani alkaa olla kokoa 6kw ja pohdin tässä että nyt viimeistään on tämä normi aktiivijakari käynyt pieneksi hallinnoimaan järjestelmää riittävällä tasolla. Ei auran kaiuttimien soundissa sinänsä mitään valittamista ole todellakaan. Rupesin tuossa vain miettimään, notta kunnolla limitoimalla ja hiukan prosessoimalla ääntä vois saada useamman db:n tasolla nostettua. Onko näin ja mikä laite sen tontin hintalaatusuhde huomioon ottaen hoittaa parhaiten.
Seuraava ihmetyksen aiheeni olisi sitten tämä subharmonic synthesizer. Käsitykseni laitteesta rajoittuu siihen että se luo alapääntaajuuksia jo olemassa olevan äänimateriaalin perusteella. Ja luoko kone näin ollen illuusion kovemmasta äänestä, vai kompressoiko se myös jotenkin, vai kenties molempia. Miten sit soundipuoli jos alapäätä on jo riittävästi, saisko siinää kuitenkin watteja säästettyä, vai mitä ihmettä.
Lista muista askarruttavista asioista.
Tarvitsenko koko laitetta ylipäänsä?
Mitkä laitteet hoitaa tontin parhaiten?
Ja erikseen vai samassa?
DBXn driverack PA olis itselleni ihanne pudjetissa, mutta onko laitteesta tällä saralla mihinkään, vai hoitaako limitoinnin ja alapään ?lisäyksen? kunnolla vai kalliit masterointi prossat?
Tässäpä siis oluenmakuisen sunnuntain miettelöt. Olisin hirmu kiitollinen jos tästä tulis kunnon chatti ja asia, että sen täyrkeys, tai sen puute selvenisi muillekkin. :) |
 Sami_T
13.06.2011 16:05:58 (muokattu 13.06.2011 16:07:34) | |
|
Woodoo: Tässäpä tämä ihmetyksen aiheeni eli..
Äänentoistollani alkaa olla kokoa 6kw
Nyt taas (jälleen kerran) pitää kysyä että kuinka paljon on 6 kW ääntä. Tai kuinka lujaa se soi. Pointtini on siis se että wattimäärä ei kerro sun järjestelmästä tai sen tehokkuudesta yhtään mitään.
ja pohdin tässä että nyt viimeistään on tämä normi aktiivijakari käynyt pieneksi hallinnoimaan järjestelmää riittävällä tasolla. Ei auran kaiuttimien soundissa sinänsä mitään valittamista ole todellakaan.
Tuosta voidaan olla montaa mieltä.
Rupesin tuossa vain miettimään, notta kunnolla limitoimalla ja hiukan prosessoimalla ääntä vois saada useamman db:n tasolla nostettua.
Limitteri on _rajoitin_. Eli kun se asetetaan tiettyyn tasoon niin se ei päästä sen yli meneviä asioita enää läpi. Limitteri ei muuta äänentoistojärjestelmää tehokkaammaksi.
Tietenkin jos ajellaan hullun kiilto silmissä jarrua vastaan niin dynamiikka katoaa kun kaikki asiat nousee siihen limitterirajalle. Tällöin ääni saattaa jonkun mielestä tulla "lujempaa". Mutta jos hakee tälläistä soundia niin se yleensä hoidetaan jossain muualla kuin järjestelmäprossussa.
Seuraava ihmetyksen aiheeni olisi sitten tämä subharmonic synthesizer. Käsitykseni laitteesta rajoittuu siihen että se luo alapääntaajuuksia jo olemassa olevan äänimateriaalin perusteella. Ja luoko kone näin ollen illuusion kovemmasta äänestä
Se dbx:n vekotin tutkii olemassaolevaa ääntä ja luo sen pohjalta sinne keinotekoisesti lisää bassotaajuuksia.
kompressoiko se myös jotenkin
Ei kompressoi.
Miten sit soundipuoli jos alapäätä on jo riittävästi, saisko siinää kuitenkin watteja säästettyä, vai mitä ihmettä
Nii-i.
Tuo dbx:n subharmonic synthesizer on sellanen outolintu mitä on ihmetelty aika paljonkin että mitä se siellä Driverackissa oikein tekee ja mihin (ja miksi) sitä on suunniteltu käytettävän. Minä en ainakaan halua että järjestelmä automaagisesti arpoo soundiin jotain mitä siellä ei alunperin ole vaan jos jostain syystä haluaa tollaista prosessointia tehdä niin olis kiva että se kontrolli olisi omissa näpeissä.
Jos on itse miksaamassa niin signaaliketjussahan voi käyttää mitä hyvänsä vehkeitä juuri siellä missä parhaaksi katsoo saadakseen haluamansa lopputuloksen. Vaikka sitten tollasta subharmonic synthesizeria. Mutta sen paikka EI ole järjestelmäprossussa.
Tarvitsenko koko laitetta ylipäänsä?
No niin no.
Se että miksi noita prossuja ostellaan on se että päästään laajemmin säätämään järjestelmää (jakosuodin, eq, viiveet) ja pystytään _suojaamaan_ se limittereillä. Ja saadaan muutaman unitin laitteessa hoidettua sellaiset asiat mitkä analogivehkeillä vaatis miehenkorkusen räkin tavaraa (eikä homma onnistuis yhtä hyvin vielä sittenkään).
DBXn driverack PA olis itselleni ihanne pudjetissa, mutta onko laitteesta tällä saralla mihinkään, vai hoitaako limitoinnin ja alapään ?lisäyksen? kunnolla vai kalliit masterointi prossat?
Masterointiprossu ja järjestelmäprossu on kaksi täysin eri asiaa.
Järjestelmäprossu(t) könöttää (yleensä) jossain siellä vahvistinten luona ja sillä tehdään vain ne järjestelmän perussäädöt sekä siinä saattaa olla jotain limittereitä minkä tarkoitus on suojata järjestelmä. Järjestelmäprossussa ei tehdä minkäänlaisia päätöksiä sen soundin suhteen puolesta tai vastaan vaan vain yritetään saada se asia mahdollisimman suorana ja värittymättömänä toistettua yleisölle asti.
Etupäässä voi sitten olla kaikenlaista prosessointia millä yritetään tehdä se tavoiteltu soundi siis niinku taiteellisessa mielessä. Toi "masterointiprossu" on käsitteenä vähän hankala. Kun periaatteessa sillä voidaan livekäytössä tarkoittaa mitä tahansa vehjettä minkä läpi se koko miksaus ajetaan. Ne vehkeet mitä oon nähny käytettävän on Finalizer, Triple-C, MaxxBCL, DPR-901. Tai sitten joku värkki millä "lämmitetään" soundia. Tollasia ei ikinä pitäisi olla valmiina jollain asetuksilla signaalitiessä. Yleensä noi on sellaisia vehkeitä mitä sepät kantaa mukanaan ja kytkee ja käyttää halutessaan.
Driverack PA:ssa ei ole kunnollisia limittereitä. Edullisin Driverack missä on kunnollinen "brick wall"-limitteri on Driverack 260. Driverack (tai mikään DSP) ei automaagisesti tee tai limitoi yhtään mitään. Eli kaikki asetukset tarvii saada joko kaiutinvalmistajalta ja sen jälkeen omin pikku kätösin naputtaa sinne koneeseen tai sitten ne tarvitsee virpoa alusta asti itse.
Jos meteli tai subbaritoisto ei tunnu riittävän niin olettaen että järjestelmä on muuten tikissä niin siitä ei oikein millään taikapurkilla selviä vaan tarvitaan joko enemmän ja/tai tehokkaampaa kalustoa.
www.showtekniikka.fi - samitorvinen.blogspot.com |
 NeliX4
13.06.2011 16:15:20 (muokattu 13.06.2011 16:16:04) | |
|
Tuossahan ne suosituimmat pelit tuli listattua. Basarin&basson lyttääminen kannattaa aloittaa jo signaalin alkupäästä ja sopivasti kerrallaan. Myös AUX subuttelua voi kokeilla.
Kovemmuus on suhteellinen käsite. Jos signaalin ruttaa ihan lyttyyn&särölle ja ajaa täysillä PA:han, on humalainen yleisö ja baarin pitäjä tyytyväinen. Jos jättää vähän tilaa kunnon basaripotkulle, niin että siiderilasit läikkyy, on miksaaja ja musadiggarit tyytyväisiä. |
|
NeliX4: Tuossahan ne suosituimmat pelit tuli listattua. Basarin&basson lyttääminen kannattaa aloittaa jo signaalin alkupäästä ja sopivasti kerrallaan. Myös AUX subuttelua voi kokeilla.
Suosituimmista en menisi nyt niin sanomaan. Noi on ne koneet mitä oon itse elävässä elämässä nähny käytettävän silloin harvoin kun niitä käytetään. Valtaosa keikoista mennään ilman että left/rightissa on mitään paavoja.
Mitä tulee tohon prosessointiin yleensä niin itse oon vähän sen koulukunnan ihminen että niitä paavoja lykitään kiinni/päälle vasta sitten kun niille on selkeä tarve. Jos ei ole tarvetta niin mennään ilman.
Kovemmuus on suhteellinen käsite. Jos signaalin ruttaa ihan lyttyyn&särölle ja ajaa täysillä PA:han, on humalainen yleisö ja baarin pitäjä tyytyväinen. Jos jättää vähän tilaa kunnon basaripotkulle, niin että siiderilasit läikkyy, on miksaaja ja musadiggarit tyytyväisiä.
Niin no. Kukin tavallaan.
www.showtekniikka.fi - samitorvinen.blogspot.com |
|
No tuota.. Eli aiheeneeseeni ei varsinaisesti vaikuta milään tavalla se, että paljonko tehoa foh-räkistä löytyy. Vaan minua askarrutti se seikka, että kun tuo akustisesti tuotettu ääni tuppaa oleen niin piikkistä ja kyllä kompuroin sitä jo valmiiksi, mutta en halua sen kuulostavan huonolta, eli enempää en lyttää kanavakohtaisilla kompuroilla jatkossakaan. Lähinnä juurikin toimivaa brickwall tyyppistä kompuraa olin vailla. Se mikä siihen tarkoitukseen on hyvä peli askarruttaa myös, ehkä kysyin väärin. Mulla vaan on sellainen mutu tu tuma, et saan kajareista kyllä löylyä tämän hetkistä enemmän.
Seuraava pointti. Kun muistelin et lapparin digipäätteissä on prossa mikä paperilla lupaa enemmän ääntä samoilla tehomäärillä. Kirjoittelen luurilla enkä jaksa tarkastaa, palaan asiaan kotiin päästyäni. Eli jos joku kuitenkin tietää mitä tarkoitan, onko tällaista erillisissä prossuissa?
Siinä asiassa että kuinka paljon lyttään luotan omiin korviini. En foorumilla kirjoitettuun pelotteluun, kompurointi ei aina ole huono. Se jopa parantaa joskun soundia. Rock ja metalli bändejä miksatessani olen laittanut jonkun halvan ikivanhan dbx:n masteriin, koska se on soundannut paremmalta kun ilman.
Se vielä, et en minä ihmisten korvia ala hajottamaan. Viimeisten wattien irtikaivamisen tarve tulee ulkona. |
|
Tuollainen pienilllä kamoilla ulkona "kovaa" vetäminen on melkoista taiteilua.
Aikoinaan tuli wateiltaan tuon kokoluokan Communityn setillä vedettyä jokunen sata keikkaa sekä ulkona että sisällä ja kun läjän koukerot oppi, niin melko paljon ääntä kohtuullisella soundilla siitä sai irti. Sitten taas toisin päin, homma levähti reisille hyvinkin pienillä "väärinkäyttö" toimenpiteillä.
Lähtökohtana on se, että esitettävä materiaali on tunnettava läpikotaisin ja osattava ottaa tulevasta informaatiosta talteen tärkeimmät elementit ja taajuusalueet. Soittajien tulee tiedostaa homman nimi siten, että miksaajalle annetaan mahdollisimman tasaista signaalia ja lavavolumea ei muutella yllättäen.
Mikkivalinnat nousevat arvoon arvaamattomaan siten, että olisi pyrittävä löytämään sellaiset siepot joilla soundi on lähtökohtaisesti jo kohdallaan.
Kanavien gainit sellaisella alueelle jossa pöytä toimii parhaiten.
Kanavakohtainen EQ:n käyttö on minimoitava ja boosteja ei saa olla missään.
Jos joutuu jotain taajuusaluetta korostamaan, se on saman tien vahvistinosaston ja järjestelmäprosessorin dynamiikasta pois ja samalla maksimiäänenpaineesta.
Samoin master-osastolla, taajuuskorjaukset ainoastaan leikkaamalla, jos kottaraispönttöjen taajuusvasteessa on kuoppia, niin antaa olla, sillä korva kompensoi hommaa melko pian eli biisin tai kahden aikana. Pointtina on saada vahvistimilta mahdollisimman paljon hyödyllistä tehoa muuttumaan ilman liikkeeksi. Nuo subharmooniset ja muutenkin ihan matalimmat taajuudet kannattaa leikata raa'asti pois, ne kuuluvat DJ-osastolle. Voima tulee muualta.
Dynamiikkaprosessointi olisi hoidettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta pöydän bussit saadaan toimimaan kunnolla ja kompressointia kannatta tehdä kanavien lisäksi myös ryhmissä.
Aktiivinen käsien käyttö miksatessa on oikeastaan kaiken paras kompura.
Kanavat auki ainoastaan silloin kun niistä tulee järkevää informaatiota, esim optogate taustalauluissa.
Efektien, kaiut, delayt soundi sellaiseksi, että se efekti tulee selkeäksi, turha kaiuttaa esim. laulun alakertamuminaa eli ala- ja yläpäät efekteistä pois reilulla kädellä.
Kaiken kaikkiaan hommaa olisi tehtävä samälta pohjalta kuin kovaa soivan levyn miksaus eli signaalin tehollisarvo olisi saatava mahdollisimman suureksi.
Tällainen purkaus muistilohkojen perukoilta jostain esihistorian aikakaudelta, jolloin vahvistinteho oli kultaakin kalliimpaa. |
|
Siinäpä tuli kyllä asiaa. Sinänsä hyvän miksauksen perusasioita. Eipä ole tullut ajatelleeksi vain koskaan asioita maksiimaalisen äänenpaineen kaivamisen kannalta.
eli..
Ei subharmoonisia härpäkkeitä..
Brickwall limitteriä tekis mieli kyllä kokeilla. Ehkä jopa multiband kompuraa masteriin. Taidanpas testailla tässä jokupäivä ajella toolssista materiaalia pa-han ja testailla soundeja masterointi plugarilla. |
|
Onhan niissä päätteissäkin varmasti joku limitteri inputissa, jota päin voit koittaa ajaa. Subbarit kannatta tietty myös koota sopivasti yhteen läjään, jos äänen määrän aiot maksimoida.
Kannattaa myös miettiä mikä on subbarin viritystaajuus. Soita vakka Mr. Auralle, joka varmastikin neuvoo miten mökän määrän saa maksimoitua. |
|
....Subbarit kannatta tietty myös koota sopivasti yhteen läjään, jos äänen määrän aiot maksimoida.....
Ja samalla tuhota kaiken liittyen sub osaston tasaiseen kattavuuteen
Viltsu
audiokantaja |
|
stnprkl: Ja samalla tuhota kaiken liittyen sub osaston tasaiseen kattavuuteen
Niputetaanhan suppasia isommissakin järjestelmissä useampia päällekkäin, jos se jotain antaa lisää, niin ei sivuvaikutukset voi mitään suuria olla. |
 stnprkl
15.06.2011 00:19:21 (muokattu 15.06.2011 00:20:45) | |
|
Woodoo: Niputetaanhan suppasia isommissakin järjestelmissä useampia päällekkäin, jos se jotain antaa lisää, niin ei sivuvaikutukset voi mitään suuria olla.
Nykyään onneks jo kelataan asioita ja noin ei enää juurikaan tehdä (muuten kun pakosta tai sit siihen on oikeasti mietitty syy) vaan keskitytään ennemmin tasaiseen kattavuuteen kun mahdollisimman kovaan ääneen jossain tietyssä pisteessä.
Käytännössä noi isot suppaspinot lavan molemmin puolin aiheuttaa lähes poikkeuksetta niiden summautumisen siihen pinojen puolväliin jolloinka meil on semmonen käytävä lavan keskikohdasta takaseinään missä meillä on paljon botnea ja sit sen muutaman metrin levysen rännin ulkopuolella meillä ei enää ookkaan alakertaa.
Ja tää summautuminen jää hyvin harvoin pelkästään sinne salin puolelle vaan tunkee myös lavalle ja siinä lavan keskellä on aika usein liidilaulaja ja rumpali ja kohta ollaan tilanteessa missä bassari lähteekin kiertämään siitä syystä et se PA soi taaksepäin juuri botnekaistalla lavan keskellä. Ja jos se solisti pitää mikkiään ständissä nii saattaa se liidimikkikin kertoo omaa karua tarinaansa suppassuunnittelun huonoudesta.
EDIT: Niin ja se mahdollisimman kova äänenpaine on tuskin koskaan sama kun tasainen kattavuus.
Viltsu
audiokantaja |
|
NeliX4: Onhan niissä päätteissäkin varmasti joku limitteri inputissa, jota päin voit koittaa ajaa..
Tuo on aika epätoivoinen viritys, vaatisi tarkan vahvistinten tehosovituksen ja yleensä nuo sisäiset stopparit on tarkoitettu hätäjarruksi. |
|
Tästähän kehkeytyy (kehkeytyi jo?) huikee threadi. Ei mulla muuta. Jatkakaa.
www.showtekniikka.fi - samitorvinen.blogspot.com |
|
Nyt tulee vähän offtopicia, mutta vedän silti:
Tuli mieleen tälläinen varoittava esimerkki päättteiden ja prossujen limittereistä. Tämä on siis puhtaasti itselle tapahtunut moka. Käytän monitoreina Martin Äänen F12:sia ja niille on se M3+ -prossu. Enpäs ollut sitä huomannut että Martti-setä oli laittanut tehtaalla limitterin muistaakseni johonkin -6dBu:hun. Tämä on siis analogiprossu, jossa limitterit säädetään jumpperilla. Eräälläkin keikalla, jossa tavoiteltiin hillittyä lavavolyymiä, ihmettelin että artisti valittaa että tulee hiljaa. Kun kävin lavalla testaamassa niin ei tuntunut olevan missään vikaa. Ja taas kun tsekkiveto lähti niin ongelmat jatkuivat.
Eli kun kävin lavalla kuuntelemassa, laulaja veti testiä mikkiin huomattavasti hiljaisemmalla volyymillä kuin vedon aikana, jolloin taas prossun limitteri puski vastaan heti kättelyssä.
Eli kannattaa tsekata missä ne limitterit on.
Ei se tästä.. |
 pitk
16.06.2011 12:26:40 | |
|
Pauli Lappalainen:
Kanavakohtainen EQ:n käyttö on minimoitava ja boosteja ei saa olla missään.
Menee ehkö vähän ohi aiheen, mutta tämä on mielestäni aina ollut mielenkiintoinen näkökanta. Jonkun koulukunnan mukaan korjaimeen ei kosketa lainkaan. Kysymys kuuluukin, että minkä takia korjaimia ylipäätään asennetaan tiskeihin? ;-) Kyllä mä ruuvaan sitä korjainta just niin paljon ja just siihen suuntaan, mihin tarpeelliseksi katson. Ja jos se suunta on +15, eikä isommalle mene, niin se on sitten siinä.
Maksimipaineen haussa (alimittaisella kalustolla) tuo boostausaspekti pätee. Eli otetaan isomman kajarit...
Pitk. |
|
kait se perustuu lähinnä siihen että kaikki eq:n vääntö aiheuttaa vaihevasteen muutosta..
juu en mäkään tajua tätä koulukuntaa että "ei mitään korjauksia"...
hösösö ! |
|
pitk: Maksimipaineen haussa (alimittaisella kalustolla) tuo boostausaspekti pätee. Eli otetaan isomman kajarit...
Pitk.
Tämä oli juurikin minulla pointtina, pienet kamat ja pitäisi saada mahdollisimman paljon mekkalaa aikaiseksi.
Jos dynamiikkaa riittää niin silloin saa ruuvata sen minkä nupit antavat myöden.
Digipöytien encoderit ovat kivoja kun niitä saa pyörittää maailman tappiin asti.
Itse pyrin etsimään pitempiaikaisiin projekteihin sellaisen mikkikaluston jolla tuon ruuvaamisen saisi mahdollisimman vähäiseksi. Ei tarvitse etupään vaihtuessa arpoa niin paljoa. |
|
http://www.prosoundweb.com/article/ … o_increase_actual_power_delivered_/
nofi @ gearslutz.com: "I wouldn't choose a mic pre based on pictures of two "square" waves that have been through them..... that's retarded." |
|
cozmo: http://www.prosoundweb.com/article/ … o_increase_actual_power_delivered_/
Tätä täytyy kokeilla :) tuskin siinä suurta eroa kuulee, mutta iha piruuttaan. Toisaalta miksei tehtaan sedät ole valmiiksi viritellyt vahvistimia toimimaan tällä tavalla. |
|
Woodoo: Tätä täytyy kokeilla :) tuskin siinä suurta eroa kuulee, mutta iha piruuttaan. Toisaalta miksei tehtaan sedät ole valmiiksi viritellyt vahvistimia toimimaan tällä tavalla.
Tuo on kysymys joka väistämättä herää tän aiheen edessä.
Always play on one and don't fake the funk. -Bootsy- |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
