Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Pari vuotta sitten suorastaan kammoksuin tätä kyseistä jumalten bändiä, mutta about 5 kuukautta sitten waretin ( :'(( älkää lyökö ) Sound of Perseverancen ja rakastuin. Suorastaan vitutti kun olimme about kuukausi sitten luokkaretkellä ja näin levykaupassa Human ja Individual Thought Patternsin vinyyleinä, eivät olisi mahtuneet laukkuun jonain päivänä ne vielä saan. R.I.P. Chuck

emBBo: waretin
 
Ostat kato sitten kun on rahaa.

Moimies: Ostat kato sitten kun on rahaa.
 
joo, ja jos se on hyvä vaikka sitten vuoden tai parin päästä... tai jos ei ole vaikka kyllästynyt siihen tjms. Sillä välin voi warettaa vaikka jonkun muun bändin tuotannon jos se olis sit parempaa.

emBBo: Pari vuotta sitten suorastaan kammoksuin tätä kyseistä jumalten bändiä, mutta about 5 kuukautta sitten waretin ( :'(( älkää lyökö ) Sound of Perseverancen ja rakastuin.
 
Siinä mielessä hyvän alun sait, että jatkat mistä albumista vain niin meininki tulee paranemaan.

Kärpäsruoska: Siinä mielessä hyvän alun sait, että jatkat mistä albumista vain niin meininki tulee paranemaan.
 
No ei välttämättä.

bedlam: No ei välttämättä.
 
Jep. Kyllä ainakin meikäläiseen tuo Sound of Perseverance iskee kovempaa kuin ne kaks ekaa, jotka ovat sitä tr00ta. Chuckin laulut ehkä parhaimmillaan Perseverancella.

Kaks ekaa on vähintään puoliks träs medallia. Helvetin hyviä molemmat silti mun mielestä. Paras on silti Human.

JIRPPI: Kaks ekaa on vähintään puoliks träs medallia. Helvetin hyviä molemmat silti mun mielestä. Paras on silti Human.
 
IMO Leprosy on kyllä niin death metallia kuin death metal voi olla...

Deino: IMO Leprosy on kyllä niin death metallia kuin death metal voi olla...
 
No se nyt on just siinä rajalla mun mielestä. Pari biisiä ihan kunnon death metallia, mut kyllä mun mielestä death metal genrenä kehitty siinä 80-90-lukujen vaihteessa. Ehkä nyt sit tota Leprosyä voitais pitää ekana death metal -levynä, vaikka se on kyllä osittain varsin thrashia vielä. Tosin niin on myös melkein kaikki muukin varhainen amerikkalainen death metal.

Kaikki Deathin levythän ovat maagisia mutta kyllä tuo SoP koviten kolisi, muitakin toki paljon tullut kuunneltua. Luokkaretkellä rahat paloivat siihen kun ostin Decapitatedin koko tuotannon.

emBBo: Kaikki Deathin levythän ovat maagisia mutta kyllä tuo SoP koviten kolisi, muitakin toki paljon tullut kuunneltua. Luokkaretkellä rahat paloivat siihen kun ostin Decapitatedin koko tuotannon.
 
Mahto olla hauska luokkaretki, jos ihan levykauppaan asti menitte.

hullu_ukko: Hyviä levyjähän nuokin on, mutta silti The Sound of Perseverance on mm. paras, nillitystä Christyn "paskasta timestä" ei huomioida.
 
Kuuntelin parin vuoden tauon jälkeen koko tuotannon läpi, ja SoP osoittautui yllättäen selvästi heikoimmaksi Death levyksi (siltikin siis parempaa kuin 80% muusta dödiksestä). Niin kuin tarkoitus alunperin oli, tuo olisi pitänyt tehdä Control Denied nimellä. Christyllä ei todellakaan ole paska taimi, sanoisin että "orgaaninen/elävä" taimi. Katsoo vaikka Live In LA:n niin siellä vedetään Reinertin ja Hoglanin raidat prikulleen överi temmoissa.

Deino: Kuuntelin parin vuoden tauon jälkeen koko tuotannon läpi, ja SoP osoittautui yllättäen selvästi heikoimmaksi Death levyksi (siltikin siis parempaa kuin 80% muusta dödiksestä). Niin kuin tarkoitus alunperin oli, tuo olisi pitänyt tehdä Control Denied nimellä. Christyllä ei todellakaan ole paska taimi, sanoisin että "orgaaninen/elävä" taimi. Katsoo vaikka Live In LA:n niin siellä vedetään Reinertin ja Hoglanin raidat prikulleen överi temmoissa.
 
Mulle tuo tietty Control Denied-henkisyys on nimenomaan se juttu tuolla SoP:lla. Fragile Art of Existencella mulle suurin häiriötekijä on nimenomaan Chuckin puuttuminen vokaaleista, joten SoP on mulle yhdistelmä molempien projektien parhautta. Christyn timesta ei mulla tosiaan ole mitään valittamista, kunhan viittasin edellisillä sivuilla käytyyn keskusteluun aiheesta. Pitänee jonain päivänä ottaa taas asiakseen kuunnella nuo kaikki levyt läpi.

Deino: Kuuntelin parin vuoden tauon jälkeen koko tuotannon läpi, ja SoP osoittautui yllättäen selvästi heikoimmaksi Death levyksi (siltikin siis parempaa kuin 80% muusta dödiksestä). Niin kuin tarkoitus alunperin oli, tuo olisi pitänyt tehdä Control Denied nimellä. Christyllä ei todellakaan ole paska taimi, sanoisin että "orgaaninen/elävä" taimi. Katsoo vaikka Live In LA:n niin siellä vedetään Reinertin ja Hoglanin raidat prikulleen överi temmoissa.
 
Ite nykyään diggailen Perseverancesta eniten Deathin tuotannosta. Varmaan tuo progressiivisuus, jota Christyn rumpalointi vain korostaa, on se mikä mulle tolla levyllä eniten iskee. Ja onhan tuo monipuolisin Deathin levyistä. Control Deniedissa on vähän sama mitä Hullulla ukolla, eli vokaalit ei oikeen kolahda, vaikka sinänsä biisit onkin hyviä. Voisi pistää senkin kuunteluun pitkästä aikaa.

Onkos tullut tutustuttua Humanin uudelleenjulkaisuun ja nimenomaan tuohon uudelleen miksattuun-masteroituun versioon? Muutaman näytebiisin perusteella ainakin basso kuuluu nyt. Täytyy varmaan käyttää hieman huumoria ja pistää tilaus Relapselle.

RrRailo: Onkos tullut tutustuttua Humanin uudelleenjulkaisuun ja nimenomaan tuohon uudelleen miksattuun-masteroituun versioon? Muutaman näytebiisin perusteella ainakin basso kuuluu nyt. Täytyy varmaan käyttää hieman huumoria ja pistää tilaus Relapselle.
 
En ole itse tutustunut, mutta edelliseltä sivulta:
 
Deino: Välttäkää muuten näitä 2008 remastereita (Symbolicia lukuunottamatta). Kaikki taika ja brutaalius on näistä kadotettu. Korotettu vain keskiääniä ja limitoitu korvia raapivaksi. 2011 remaster Perseverancesta on ihan OK, mutta ei millään tavoin tarpeellinen. Symbolic on ainoa mitä on oikeasti paranneltu.
 
EDIT: eikun jaa, tämä Human-remix onkin tehty tänä vuonna. Missäs tosta olisi näytteitä?

bedlam: EDIT: eikun jaa, tämä Human-remix onkin tehty tänä vuonna. Missäs tosta olisi näytteitä?
 
Ainakin Deathin virallisilla Facebook-sivuilla on playerissa. En löytänyt muualta, vielä.
 
Noin äkkiseltään kuunneltuna ihan mielenkiintoisia pätkiä, se basso tosiaan vihdoinkin kuuluu. Pitänee ostaa ja laittaa ihan oikeaan vertailuun ajan kanssa. Mutta vähintääkin kuriositeettiarvonsa puolesta fanille ihan kannattava hankinta.
 
EDIT: Linkki -- https://www.facebook.com/DeathOfficial?v=app_178091127385 -- toimii kellä toimii.
 
EDIT2: Vielä sananen uusintapainoksista...en noita aiempia ole kuullut, ainoastaan Control Deniedin uusinta löytyy hyllystä. Tän Humanin varmasti ostan jossain vaiheessa, mutta tuskinpa se ikinä alkuperäisen päälle tulee käymään. Itselläni on kehittynyt nimenomaan tuon lätyn fiiliksiin ja soundimaailmoihin sellainen suhde, ettei sitä mikään remiksaus ikinä korvaa. Mutta nostan hattua yritykselle ja mielenkiinnolla otan vastaan lopputuloksen.

Mielestäni tuo TSOP:n 2011-remasteri on liian siistitty ja siloiteltu, eikä sitä alkuperäisen raakuutta enää ole jäljellä. Itselleni kolahtaa alkuperäinen kovemmin.

Oan:EDIT: Linkki -- https://www.facebook.com/DeathOfficial?v=app_178091127385 -- toimii kellä toimii.
 
Jooh... rummut sämplätty ja kvantisoitu? Mitä vittua?