Bassot ›

emBBo: Voin sanoa että rockbassit ovat mahtavia, minulla on saksalainen corvette mutta haluan nauhattoman ja budjetti ei yllä saksalaiseen joten ostan rockbassin, saundit eivät ehkä ole samaa luokkaa mut hyvä soittaa ainakin.
 
Edit: Ja varmasti parempi kuin harley benton millä itse pääsin alkuun.
 
Kiitos, enköhän mä tollasen vielä hommaa :)

Jees varmasti ihan hyva alkuun mikä ettei pidemmällekkin :) Juttelin warwick forumeilla jonkun kanssa jolla oli 7 rockbassia ja tilasi nyt 4 lisää, joten eivät ne kovin huonoja voi olla kerta hänelläkin oli saksan warreja muutama kpl.

Kun tästä saa taasen asiat paremmalle mallille ja saa tuota keikkailuhommelia (toivottavasti) aktivoitua niin ajattelin pärjätä yhdellä helvetin hyvällä bassolla sekä varabassolla. Eli kaksi soitinta, miten hemmetissä voi tarvita sen seitsemää keskinkertaista soitinta?

Jo tykkää keskinkertaisuudesta eri väreissä?
Mutta aiheeseen, jos mä oisin nyt kiinnostunu Warwickin ostamisesta ekaks tai tokaks bassoksein niin kiinnittäisin katseeni melko äsäkästi tähän: http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=489990

pahaeno: Kun tästä saa taasen asiat paremmalle mallille ja saa tuota keikkailuhommelia (toivottavasti) aktivoitua niin ajattelin pärjätä yhdellä helvetin hyvällä bassolla sekä varabassolla. Eli kaksi soitinta, miten hemmetissä voi tarvita sen seitsemää keskinkertaista soitinta?
 
Jos ne on erilaisia?
 
Mikä nyt sitten keskinkertaiseksi lasketaan. Jäsen rijopun rakentama Phank ja Fenderin USA presari ei liene keskinkertaisia, joten mulla on keskinkertaisia bassoja 5. Yks niistä on 5-kielinen hifi-Ibanez, joka on sinänsä tarpeeton, että on varsin saman henkinen kuin mainittu Phank, mutta ei yhtä hyväsoundinen, komea tai hyvä soittaa. Vähän kevyempi kyllä, Phank painaa aika lailla. Iba on vaan ottanut sen verran pahaa osumaa, että käyttöarvo ylittää myyntiarvon ihan kevyesti. Sitten on Ekon 5-kielinen musariklooni, Tokain jatsari ja Wolfin 7- ja 8-kieliset bassot. Ja tuolta "pro"-osastolta löytyy sitten vielä Rickenbacker Phankin ja Fenderin lisäksi. Ibanezia lukuunottamatta kaikki nuo bassot on keskenään erilaisia. Lisäksi muita keskinkertaisia soittimia löytyy kaikenlaisia, mutta se taas on toinen tarina.
 
Tarvinko mä niitä? No en. Tarviiko musiikin kuunteluun tonnin hifi-laitteita? No ei. Ite kuuntelen musani kolmen kympin radiolla. Kuka nyt sitten mitäkin tarpeetonta roinaa tykkää nurkkiinsa keräillä.
 
Se voi ehkä vähän nostaa kulmakarvoja, jos jollakulla on kotona rivi Squierin presareita eri väreissä. Mutta jos ne keskinkertaiset bassot on keskenään erilaisia, niin mikäpäs siinä. Vaihtelu virkistää.
 
Sitä paitsi, ne soittimet näyttää kyllä pahuksen hienolta kun roikkuvat seinällä rivissä. :)

kozmik: Jos ne on erilaisia?
 
Juu, jos ne olisi erilaisia. 11 Rockbassia ei mua ainakaan houkuttele. Phankit, fenkut ja hifi-ipaneetsit laitan surutta ylempään kastiin. Tuon 5-kielisen Olpin pistän mystisiin soittimiin. Kaverilla ei muuta enään olekkaan, keikat ja studiot popista hevanderiin menee juurikin musariklooni-femmalla. Moni sitä ihmettelee, minäkin. Mutta kun se on kuulemma hyvä.
 
Kyllä bassoja saa ja pitää olla, itse pärjään muutamalla mainiosti. Toki, heti kun lakkaan köyhtymästä, mitä ilmeisimmin hankin muutaman lisää. Erilaisia, tottakai. Ei samantyyppistä soitinta seinäntäydeltä, kuten tuossa ketjussa aiemmin mainittiin että:
 
emBBo: ...Juttelin warwick forumeilla jonkun kanssa jolla oli 7 rockbassia ja tilasi nyt 4 lisää...
 
Näin en tekisi. Ennemmin 2 laatusoitinta.
 
edit: Toki, jokainen saa ja pitääkin tehdä niinkuin itse haluaa. Joskus mulla oli muutama keskinkertainen kitara, ja se oli tavallaan ihan kivaa. Nyttemmin on vaan yksi, ja se riittää mainiosti. Bassoja muutama, ipanetseja ysikytäluvulta. Mainioita, muuta en tartte. Toki ei tarkoita sitä ettenkö muita bassoja himoitsisi! ;-)

pahaeno: Juu, jos ne olisi erilaisia. 11 Rockbassia ei mua ainakaan houkuttele. Phankit, fenkut ja hifi-ipaneetsit laitan surutta ylempään kastiin. Tuon 5-kielisen Olpin pistän mystisiin soittimiin. Kaverilla ei muuta enään olekkaan, keikat ja studiot popista hevanderiin menee juurikin musariklooni-femmalla. Moni sitä ihmettelee, minäkin. Mutta kun se on kuulemma hyvä.
 
Jep, itse olen kuullut tarinaa yhdestä porilaisesta basistista, jolla on kymppitonnien kokoelma kotona ja kaikki keikat menee parin sadan presarikopsulla. Tässä tosin taisi olla motiivina, ettei uskalla humppakeikoille viedä noita arvovehkeitä. Enpä veis itekään.
 
emBBo: ...Juttelin warwick forumeilla jonkun kanssa jolla oli 7 rockbassia ja tilasi nyt 4 lisää...
 
pahaeno: Näin en tekisi. Ennemmin 2 laatusoitinta.
 
Juu, ohi meni tuo emBBon tarina. Joskus auttaisi jos lukisi edes edellisen viestin ketjusta, jäis turhat vuodatukset väliin. :D

Jees mutta ei taitanut tältä rockbass mieheltä rahaa puuttua kun oli kai 4 saksan corvetteakin :p

Dodiin asiaa!

Tarvitsisin jonkinlaisen basson amatöörimäistä studiotyöstöä varten. Pääosin siis soittelen kitaraa.
 
Ajattelin lyhytskaalaista bassoa, sillä ilmeisestikin sen kanssa tulisi parhaiten toimeen kitaransoiton ergonomisten tottumusten pohjalta?
 
Näin alkuun olen tutkinut Thomannin lyhytskaalaisesten bassojen osiota, ja tuo sikahalpa HBP90BK houkuttelisi, mutta liekö siinä jotakin niin perusteellisesti päin p:tä ettei kelpaa edes kuvantunlaiseen tarkoitukseen? Jos tuo on "kelvoton", niin olisiko Ibanez GSRM20 olennaisesti parempi?
 
Käytettyjäkin olen tuolta torilta syynännyt, mutta ainakaan heti kärkeen ei ole mitään ihmeempää löytynyt.

zedder: Tarvitsisin jonkinlaisen basson amatöörimäistä studiotyöstöä varten. Pääosin siis soittelen kitaraa.
 
Ajattelin lyhytskaalaista bassoa, sillä ilmeisestikin sen kanssa tulisi parhaiten toimeen kitaransoiton ergonomisten tottumusten pohjalta?
 
No jaa, kyl täysmittaseenkin tottuu nopeasti. Entisenä kitaristina sanottua. :) Ohutkaulainen vois toimia hyvin, ku kaulan paksuus muistuttaa ergonomialtaan kitaraa.

zedder: Tarvitsisin jonkinlaisen basson amatöörimäistä studiotyöstöä varten. Pääosin siis soittelen kitaraa.
 
Ajattelin lyhytskaalaista bassoa, sillä ilmeisestikin sen kanssa tulisi parhaiten toimeen kitaransoiton ergonomisten tottumusten pohjalta?
 
Näin alkuun olen tutkinut Thomannin lyhytskaalaisesten bassojen osiota, ja tuo sikahalpa HBP90BK houkuttelisi, mutta liekö siinä jotakin niin perusteellisesti päin p:tä ettei kelpaa edes kuvantunlaiseen tarkoitukseen? Jos tuo on "kelvoton", niin olisiko Ibanez GSRM20 olennaisesti parempi?
 
Käytettyjäkin olen tuolta torilta syynännyt, mutta ainakaan heti kärkeen ei ole mitään ihmeempää löytynyt.
 
Jos väkisin pitää lyhytskaalasta hommata, niin Hagströmin nykyset kiinamallit on ihan toimivia vehkeitä ja hyväsoundisia lisäks. Eikä ihan hirveen kalliitakaa. HB-4:sta tullu kiusailtua musiikkiliikkeissä aika paljon ja kyllähän siitä pienellä säätämisellä sais erittäinkin soitettavan pelin. Tuppaa tehdassäädöt olemaan aika perseellään.
 
Mutta joo, kyllä siihen "täyteen" skaalaan aika nopeesti tottuu kitaristiki.

Tuli hankittua tuommoinen HBP90BK ja onhan se hupaisa laite. Ei paina juuri mitään ja on sähkökitaran kokoinen. Sen verran oli eroa Thomannin sivujen kuviin, että virittimet oli "päivitetty" koneistoltaan laatikkomallisista modernimman näköisiin. Kun en mitään bassoista ennestään ymmärrä, niin ehkä tuollakin "halpiksella" kuitenkin selviää että luonnistuuko homma lainkaan.
 
Kielet ovat aika korkealla tuolla lähempänä tallaa, mutta pääosin käyttänenkin tuota lähempänä lapaa olevaa osuutta...
 
E: Ensin luulin että eihän tämä sohlo pysy lainkaan vireessä, mutta alimmassa kielessä olikin ikäänkuin löysää, ja kun kieltä venytteli hieman niin se asettui virittimen ympärille ja ongelma hävisi.

zedder: Kielet ovat aika korkealla tuolla lähempänä tallaa, mutta pääosin käyttänenkin tuota lähempänä lapaa olevaa osuutta...
 
Samalla tavalla sitä säädetään kuin kitaraakin, rohkeasti vain vääntelemään.