Kitarat: akustinen ›

Kaivoin klassisen kitaran jälleen vuosien jälkeen kaapista. Olisiko kenelläkään suosituksia tasalaatuisista ja hyvistä hiilikuitukielistä. Käytin joskus Savarezia, mutta niissä oli ainakin silloin ihan hirveä määrä susikieliä (intonaatio mitä sattuu joillakin kielillä) ja Hannabachia testasin kanssa, sama ongelma.
 
Tykkään paljon enemmän noista Savarezien soundista kuin perusnylonkielistä.

Aalimupina: Kaivoin klassisen kitaran jälleen vuosien jälkeen kaapista. Olisiko kenelläkään suosituksia tasalaatuisista ja hyvistä hiilikuitukielistä. Käytin joskus Savarezia, mutta niissä oli ainakin silloin ihan hirveä määrä susikieliä (intonaatio mitä sattuu joillakin kielillä) ja Hannabachia testasin kanssa, sama ongelma.
 
Tykkään paljon enemmän noista Savarezien soundista kuin perusnylonkielistä.
 
Kokemuksieni mukaan on vaikeaa löytöä puhtaasti siivua hiiöikuiyukieliä - pidän kyllä niistä, mutta ...okei ennakoiva teksyinsyöttö tässä puhelimessa tekee tase tepposiaan, mutten nyt jaksa korjata. Koska näitä intonaatio-ongelmista on ollut niin paljon eri merkeissä, en Oikein voi merkkejäkään mainitsi - kuitenkin jos löytyy sopivalla tavalla ala- tai yläviteinen kieli, niin saattaa säästyä tallanluun viilaukselta jonkin kielen kohdalla. Sori en nyt kertskaikkissn jaksa korjata noita typeriä kirjoitusvitheitä.

VegaLeyffinen: Kokemuksieni mukaan on vaikeaa löytöä puhtaasti siivua hiiöikuiyukieliä - pidän kyllä niistä, mutta ...okei ennakoiva teksyinsyöttö tässä puhelimessa tekee tase tepposiaan, mutten nyt jaksa korjata. Koska näitä intonaatio-ongelmista on ollut niin paljon eri merkeissä, en Oikein voi merkkejäkään mainitsi - kuitenkin jos löytyy sopivalla tavalla ala- tai yläviteinen kieli, niin saattaa säästyä tallanluun viilaukselta jonkin kielen kohdalla. Sori en nyt kertskaikkissn jaksa korjata noita typeriä kirjoitusvitheitä.
 
Lähinnä sellaista ongelmaa on ilmennyt, että H- tai E-kielen intonaatio on todella paljon alavireessä uudessa setissä ja sitten pitää kaivaa vanhan setin vastaava kieli paikkaamaan tilannetta. Laatuheitot ovat varsin suurta.
 
Jossain mainostettiin, että kannattaa testata Seaguarin (todennäköisesti väärin kirjoitettu) hiilikuitukalastussiimaa.

Aalimupina: Lähinnä sellaista ongelmaa on ilmennyt, että H- tai E-kielen intonaatio on todella paljon alavireessä uudessa setissä ja sitten pitää kaivaa vanhan setin vastaava kieli paikkaamaan tilannetta. Laatuheitot ovat varsin suurta.
 
Jossain mainostettiin, että kannattaa testata Seaguarin (todennäköisesti väärin kirjoitettu) hiilikuitukalastussiimaa.
 
Nylonkielisten kitaroiden diskanttikielissä on tosiaan paljon intonaatiovirheellisiä. Jotta kieli soisi jotenkuten puhtaasti tulisi sen olla tasapaksu (myös kiristettynä) Jos kieli on toisen pään puolelta 2 sadasosa milliä paksumpi kuin toiselta puolelta sen virheellisyyden huomaa. Tarkkuusvaatimus massan pursottamisessa kitarankieleksi on siis suuri. Monet kitarankielten valmistajat ostavat ison rullan ongensiimaa ja pätkivät siitä kitaran kielet. Muutama vuosi sitten DAddarion kaverit pohdiskelivat että hankkisiko oman pursotussysteemin. Hinta oli silloin n. 4 miljoonaa dollaria. Liekö noita koneita juuri kellään kielenvalmistajalla. Ole Halen kertoi aikoinaan että se reikä jonka kautta siima pursotetaan putsataan kerran viikossa. Sen jälkeen tasapaksua kieltä tulee n. 1-2 päivää ja loppuviikon siimakin kelpaa kyllä ongensiimaksi. Kielen tasapaksuus riippuu siis tuurista ja siitä minkälaisia mittalaitteita valmistajalla on susikielten erotteluun. Samoja kieliä myydään eri tuotenimillä. Kielten myynti taitaa olla niin pieni bisnes maailmanlaajuisestikin ettei se kiinnosta isoja muovifirmoja.