Yleistä keskustelua musiikista ›

Maailman paras lastenlaulu on tietenkin Anton Webernin 1924 valmistunut sarjallinen pianokappale, joka - koska sarja ei harmi kyllä koskaan valmistunut: se olisi taatusti ollut melko ainutlaatuinen - tunnetaan yksinkertaisesti nimellä Kinderstück:
 
http://www.youtube.com/watch?v=9umvR9_3peQ
 
Noh, jos aivan vakavia ollaan, niin eihän tuo vielä osoita sitä 12-sävelisen lineaarisuuden suvereenia hallintaa, josta Webern niin hyvin tunnetaan, ja joka kauniin ekspressiivisinä melodioina saa ainutlaatuisen kirkkaan hahmon hänen sarjallisissa mestariteoksissaan. Vaikka totta kai naiivi yksinkertaisuus johtuu myös siitä, että se on nimenomaan lastenlaulu.

se on miusta todella hyvä asia että nyt taas tehdään lapsille hyvää ja monipuolista musiikkia. Ite ku oli penska ni ei paljo ti-ti nallen jälkeen ollu mitään ja näin sitten ajauduin isoveljen hevi levyjen ääreen...
 
Kotona ainakin tuo 1 vuotias on täysin myyty ellalle ja aleksille, isompi 6 vuotias ei juurikaan musiikista välittäny paitsi jos oli oikein rytmikästä (isin hc ja punk levyt) taikka sitten jotkut perinteiset tuutu laulut. nyt on sitten kuluneen vuoden aikan innostunut kuuntelemaan radiota ja sieltä tulevaa "hitti" musaa.
 
Tostahan tuli joku dokumenttikin et kui paljo se musiikki lapsille merkitsee ja kuinka paljon hyö siitä ymmärtävät, esim vauvan itkut ja kiljahdukset ei tutkimuksien mukaan meekkään täysin randomi nuoteista vaa niissäki joku selkee järjestys. Jännä homma et sitä ei sitten enempää opeteta noille "ammttilaisille" ku puhuttu kieli on kuitenki aika rajallista ja vaati paljon asioiden ymmärrystä jotta voi edes jollakin tapaa kuvailla asioita, musiikki ja kuvat sen sijaan lapsille paljon enempi informaatiota antavaa, kuten myös aikuisille.

Prophet: ...ja joltain neekeriltä se on kuullut laulun tän, joka alkaa näin...
 
Liisa Lääveri - Inke tinke minki
 
http://www.youtube.com/watch?v=SVkyoRvBt-c
 
Tuota on tullu jammailtua kyllä.
 
Ja mitä tulee Hevisaurukseen: KIITOS musiikkipedagoginen karhunpalvelus!

danny: Heikki Salon uusi Heinälato-orkesteri (?) tuntuu toimivan sekä lapsiin että aikuisiin.
 
Siis Herra Heinämäen lato-orkesteri
 
http://www.raahenseutu.fi/cs/Satell … koon+toisten+huoleksi+murheilu.html
 
Niinpä niin. Koko homma tuntuu perustuvan Heikki Helan vinoon ilmeeseen ja tolloon maalaisen hahmon esittämiseen. Ei uppoa minuun eikä meidän 5-, 3- ja 1-vuotiaisiin.

Provosoiduin noista vuosi sitten kirjoitetuista viesteistä, joissa päivitellään, kuinka "isit pakottaa lapsia kuuntelemaan aikuisten musiikkia", jonka takia "lapsuuttakaan ei saa enää elää nyyh yhy". Ei ne musiikkivalinnat nyt ihan lapsuuden tärkeimpiä asioita ole, luultavasti suurin osa lapsista leikkii enimmän ajan ja vaikka musiikki voi taustalla soidakin, siihen keskitytään varmasti vain pienen osan ajasta.
 
Henkilökohtaisesti en ainakaan pitänyt lastenmusiikista, Titi-nalleakin katsoin vain lastenohjelmana muiden joukossa musiikista erityisemmin välittämättä. Iskän Beatlesit ja myöhemmin radiosta kuultu Nylon Beat upposivat mulle paljon paremmin, enkä mielestäni ole traumatisoitunut asiasta.

Torsti Suomi: Niinpä niin. Koko homma tuntuu perustuvan Heikki Helan vinoon ilmeeseen ja tolloon maalaisen hahmon esittämiseen. Ei uppoa minuun eikä meidän 5-, 3- ja 1-vuotiaisiin.
 
Mutta meidän 4-vuotiaaseen uppoaa. Ilosofian kaikki biisit menee ulkoa. IMHO "heiniksellä" on ihan hauskoja juttuja, jossain telkkarijutussa kertoi filosofiakseen suurinpiirtein jotain sensuuntaista että keskittyvät enemmän hauskoihin juttuihin kuin "piilovalistuksee" tai opettavaisiin tarinoihin. Meidän 1vuotiasta kutsutaan Suloksi Sulo Omenamies-kappaleen mukaan.
Sairasta, mutta minkäs teet.

Tomtom: Mutta meidän 4-vuotiaaseen uppoaa. Ilosofian kaikki biisit menee ulkoa. IMHO "heiniksellä" on ihan hauskoja juttuja, jossain telkkarijutussa kertoi filosofiakseen suurinpiirtein jotain sensuuntaista että keskittyvät enemmän hauskoihin juttuihin kuin "piilovalistuksee" tai opettavaisiin tarinoihin. Meidän 1vuotiasta kutsutaan Suloksi Sulo Omenamies-kappaleen mukaan.
 
Miksihän toiseen uppoaa jokin vaan ei toiseen. Vanhempien asenteestakohan kiinni. Itse huomasin, että lpanapa-sävellykset eivät meidän lapseen uponneet kun taas Love Records -klassikko Iso Mies ja Keijukainen on mieluisa levy. Vai voiko lapsella olla vaan niin hyvä maku?

Vanha seitkytluvun klassikko, jota ei todellakaan missään kuule, äänite on harvinaisuus.
 
http://aanitearkisto.fi/firs2/kappale.php?Id=Serafien+siivouslaulu

tsugaru: Miksihän toiseen uppoaa jokin vaan ei toiseen. Vanhempien asenteestakohan kiinni. Itse huomasin, että lpanapa-sävellykset eivät meidän lapseen uponneet kun taas Love Records -klassikko Iso Mies ja Keijukainen on mieluisa levy. Vai voiko lapsella olla vaan niin hyvä maku?
 
Meidän (sillon) 3v ei kanssa lämmenny Ipanapa 1:stä. Taisi olla vielä liian pienoinen noihn biiseihin. Tosiaan hyä kysymys miks joku uppoo ja miks joku ei?

"Kuule siili, tuhmeliini, omin luvin älä juokse mansikoiden luokse."
Tosin meiän poitsu esiintyy meille tanssimalla ja laulamalla Michael Jacksonin "Bad" levyn tahdissa. Se vaan on tehnyt siihen vaikutuksen amerikan serkkujen kautta.

Tuli tässä tehtyä muutama lastenlaulu ihan vaan huvin vuoksi:
 
http://youtube.com/emburgembur
 
on noista kuulemma joku tykännytkin.

Muutama kivenkova klassikko!
 
Tomi Päiväläinen - Haitula
 
http://www.youtube.com/watch?v=kzngdiumUA0
 
Tomi Päiväläinen - Ei Ole Enää Ketsuja
 
http://www.youtube.com/watch?v=YO6X74wxxNM
 
Tomi Päiväläinen - Kuvittelin Olevani Tarzan
 
http://www.youtube.com/watch?v=OPldF6CBz54

Prophet: Muutama kivenkova klassikko!
 
Tomi Päiväläinen - Haitula
 
http://www.youtube.com/watch?v=kzngdiumUA0
 
Tomi Päiväläinen - Ei Ole Enää Ketsuja
 
http://www.youtube.com/watch?v=YO6X74wxxNM
 
Tomi Päiväläinen - Kuvittelin Olevani Tarzan
 
http://www.youtube.com/watch?v=OPldF6CBz54
 
Nämähän ovat maanmainion Iso mies ja keijukainen -levyn antia. M.A. Nummisen Hauska linja-automatka tai Feija Åkerlundin Pikkulintu valjasti hevosen ovat iki-kuunneltavia nekin. Vanhemmuudessa karvaan palan saakin niellä, kun lastenlaulut vaihtuvat "ja Poika saunoo..." -riimityksiin.:)

Posetiivi -levyllä olisi biisejä, jotka haluaisin kuulla (harvinainen LP ja kasetti, ei ole julkaistu cd:nä eikä löydy Youtubesta)
 
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/nimike.php?Id=Posetiivi
 
Sekä myös EP-levy, Lastenlauluja Magdaleenan nuottikirjasta:
 
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/l … .php?Id=Finlandia+pep+82+%28+ep+%29

Meitsi muistaa ensin ihmetelleensä Mari Laurilaa mutta kun satuin kuulemaan Sladea, homma oli selvä; Slade oli mun juttu.
Tää siis tapahtui n.vuonna -72.
Hurriganes oli seuraavaa lastenmusiikkia mulle.
Kaikki nää oli omia valintoja, koska kotona ei ollut mitään muuta soittopeliä kuin radio, joka oli koko ajan auki.
Kyllä lapsi tietää mitä se haluaa kuunnella ihan samalla tavalla kuin aikuinenkin, eli sitä mikä kuulostaa omasta mielestä parhaimmalta.
Turha täällä on itkeä mistään Hevisauruksista.
Jos lapset siitä tykkää niin sen kun kuuntelevat.
Meillä ainakin soi iloisessa sekametelissä Jenni Vartiainen, Sauruxet, Ipanapa, Fröbelit, Hullut Hattuset ja kaiken maailman lastenlaulu-kokoelmat.
Vanhempi tyttäristäni, nyt 9v, silloin n.3v, pysähtyi ekan kerran tunniksi paikalleen kun töllöstä tuli Trio Niskalaukauksen keikka.
Sitä ihmeteltiin jo itsekkin...

Mulla on edelleen jossain olemassa pari vinyyliä lastenlauluja, jotka sain joskus alle 6 vuotiaana, tästä on siis 22 vuotta aikaa. Levyillä lauletaan muistaakseni mm. Kiltin sedän kiltistä autosta ja tuhman sedän tuhmasta autosta, sekä krokotiilin hampaista, ja myös jotain kotitöiden tekemisestä ja niistä vaaditusta "palkasta".. :D

Muutama päivä sitten näin Orffit (ent. Tohtori Orff ja Herra Dalcroze) esiintymässä pk:n lapsille ja aikuisille. Ja homma toimii. Ei mitään pomputtamis lastenrokkia, vaan musiikkia omilla ehdoillaan ja yleisöä kunnoittaen. Ei tekotaiteellista, vaan aitoa musaa, joka upposi niin lapsiin kuin aikuisiinkin.

Herra Huun ihmeelliset seikkailut on aivan mahtava levy, lapsi pitää ja itsekin diggailen kympillä.
 
Toinen lapsen kestosuosikki tuntuu olevan Pikku-Marjan Eläinlaulujen Bonzo.
 
Mörköoopperan muutamat kappaleet ovat myös pahasti juurtuneet lapsen tajuntaan.
 
Uudempi lastenmusiikki on jäänyt toistaiseksi etäiseksi, samoilla mennään mitä itse kuunneltiin penskoina, sad but true...

Iso mies ja keijukainen http://fi.wikipedia.org/wiki/Iso_mies_ja_keijukainen
 
Erityisesti "Humppa ja Pomppa"
http://www.youtube.com/watch?v=hsdVjOnKuxU
 
Ja "Oskari olematon"
http://www.youtube.com/watch?v=hsdVjOnKuxU