Muusikoiden.net
07.12.2016
 

Klassinen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Musiikkifestivaali unohdetuille säveltäjillemme?
1 2
megatherium
29.06.2011 19:04:52 (muokattu 29.06.2011 19:06:28)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Käsittäkseni ihmisillä on oikeus kuulla ja kuunnella sitä taidemusiikkia joka hänen tunteisiinsa ja intohimoihinsa vetoaa niinkauan kun tällaista musiikkia suomalaiset amattimaiset säveltaiteilijat vain ovat luoneet kautta lyhyen historiamme jolloin kansakuntamme on itsenäisenä ollut olemassa muiden kansojen joukossa, kuten snellman joka tunsi myötätuntoa pieniä kansoja kohtaan. sen maailman hengen persoonallisuutta koskevassa filosofisessa tutkimuksessaan esitti, luovina henkinä he kun ovat olleet aikalaistensa yläpuolella ja edesauttaneet henkisen tradition ja isänmaallisuuden ylläpitämisessä, kuten mozart omana aikanaan eikä heidän työnsä ja tuotteidena täydellistä laiminlyömistä ja väheksyntää pitäisi sallia.
 
Mutta itse asiaan: suurena intohimonani olisi perustaa jonkinlainen musiikkifestivaali niille säveltäjille pohjoismaissa ja skandinaviassa jotka ovat kärsineet kaupallisesta hyötyajattelusta ja esitellä yleisölle repertoaarista poistettua taidetta taiteen itsensä vuoksi jota varten se tietysti voi olla vain olemassa korkeimmassa merkityksessä olemisen puhtaana tuloksena jolla ei tule olla mitään toissijaista ja sekundääristä kaupallista välinearvoa ja jota taiteilijat ovat luoneet uhraamalla persoonallisen hyvänsä objektiiviselle ja teoreettiselle yksilön ukopuolelle suuntautuvaan vakavuuteen kohdistuvalle päämäärälle.
 
kommentoikaa mielestäni hyvää ideaani. onko sellaista mahdollista toteuttaa käytettävissä olevien resurssien puitteissa jotka tällaisille musiikkijuhlille yleensä on varattu ja niihin focusoitu? nykyään esittämättömiä historiallisia sinfonioita ainakin on satamäärin.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
levesinet
29.06.2011 19:21:32 (muokattu 29.06.2011 19:31:57)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Viime vuonna: "Lotta Wennäkoski on koonnut Tampere Biennalen tämän kevään ohjelman mielessään festivaalin perustaja, säveltäjä Usko Meriläinen. ... Minusta suomalainen nykymusiikki ei soi konserteissa monipuolisesti. Suomalaisessa festivaalikesässä, esimerkiksi, soi lähinnä keskieurooppalainen klassis-romanttinen perinne."
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kul … koski-sielu-soi-tampere-biennalessa
 
Tuo painottui nykypäivän musiikkiin. Minäkin haikailen satakin vuotta vanhan taidemusiikin perään ja Melartinin ja Tuukkasen näytteiden perusteella olen kyllä vakuuttunut siitä, että musiikillisia aarteita on unohtunut tavoittamattomiin.
 
megatherium
29.06.2011 19:52:49 (muokattu 02.07.2011 17:48:09)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

levesinet: Viime vuonna: "Lotta Wennäkoski on koonnut Tampere Biennalen tämän kevään ohjelman mielessään festivaalin perustaja, säveltäjä Usko Meriläinen. ... Minusta suomalainen nykymusiikki ei soi konserteissa monipuolisesti. Suomalaisessa festivaalikesässä, esimerkiksi, soi lähinnä keskieurooppalainen klassis-romanttinen perinne."
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kul … koski-sielu-soi-tampere-biennalessa
 
Tuo painottui nykypäivän musiikkiin. Minäkin haikailen satakin vuotta vanhan taidemusiikin perään ja Melartinin ja Tuukkasen näytteiden perusteella olen kyllä vakuuttunut siitä, että musiikillisia aarteita on unohtunut tavoittamattomiin.

 
kiitos rohkaisevasta lausunnosta.mutta uskon sadan muunki säveltäjän tuotannon laadukkuteen
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
megatherium
18.07.2011 19:29:48
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

korsholman musiikkijuhlilla esillä oli viime kesänä myös fougstetin ja maasalon kamarimusiikkia jota taiteellinen johtaja piti kauniina. ahti karjalaisella on sarja kesäisiä kuvia oboelle ja orkesterille jossa yhtäältä fantasioivat muodot ja sirkkojen siritystä imitoiva soitinnus kiinnittävät huomiota.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
gonza
02.08.2011 13:41:45
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Idea on loistava ja varmasti toteuttamisen arvoinen.
 
HAHHAHHAHAHA!
megatherium
03.10.2011 19:38:30 (muokattu 03.10.2011 19:55:50)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

gonza: Idea on loistava ja varmasti toteuttamisen arvoinen.
 
Tavanomaisen totutulla konserttirepertoaarilla on harvoin minullekaan mitään innoittavaa ja inspiroivaa annettavaa siinä muodossa kuin se nykyään on olemassa fossiloituneiden ja muumioituneiden kaanoniin kuuluvien teosreliktien kokoelmana joiden sävelkieli ei puhuttele väkevästi tunteita ja intohimoja vaan on pikemminkin luonteeltaan pedanttisen saivartelevan ja vaikeroivan pessimismin tulosta, joista aito spontaani musikanttius, harmoninen ja melodinen lyyrinen kauneus, lumoava kauneus on poissuljettua arkkitehtonisen sommittelun ja muotosuunnittelun pakkopaitaan puettujen triviaalien melodisten ajatusten hallitsemassa musiikillisessa maisemassa, atmosfäärissä ja kaavamaisissa muotorakenteissa jotka saattavat olla myös mittasuhteiltaan hypertrofioituneita eivätkä noudata klassillisen kohtuullisuuden ja ekonomisuuden periaatteita muuten kuin lippukassan näkökulmasta tai sävelkielestä puuttuu tuore visionäärisyys josta välittyisi kuulijalle sisäinen kokemus-ja elämysmaailma jonka säveltäjä on pukenut säveliksi tiedottomassa sisäisessä itsetajunassa syntyneen alkuidun temaattisessa kasvuprosessissa,.
 
minulla on standardiohjelmistoon nähden aivan erilainen käsitys merkittävästä ja kiehtovasta tunteita kiihoittavasta musiikkiperinnöstä jolla vastoin kuin brahmsin ja siben kaltaisella virkamiesmäisellä pseudotaiteella on sieluun ylevöittävä ja kohottava vaikutus, siinä missä sibelius maanläheisempänä ja rahvaanomaisen kansanomaisena maalaa pienimuotoista akvarellia kylmästä syksyisestä auringonlaskusta 6. d-doorisessa sinfoniassa aiheidensa kevyessä leikissään mutta samalla melankolisena ja sublimoimattomana joskin soinniltaan kuulaana, esim. melartinin 3. f-duuri sinfoniassa kuululija tekee kuin haltiotuneen matkan taivaansinen kirkkauteen yhä korkeammalla nousten ja henkeään pidätellen kosmisten mittasuhteiden äärettömyydessä unohtumattoman uljaan trumpettiteeman kajahtaessa kuin kutsuhuuto tai kuinka vuoroin myrskyävä meri ja laajakaarinen aaltomaisesti kaartuileva melodiikka nooni-ja septimisointuharmonioineen luo seesteisen kirkastuneen vaikutelman merisinfoniassa vaikuttavat tunteisiin yhä uudelleen tai krohnin kyky punoa lyyrisen kaunista hivelevää melodiikkaa oppilastyöomaisessa vuodenajat sinfonian kesässä tunnevoimaisen kauneuden vavahduttaessa rintaa tai kuinka jälkisarjallista karakteweritekniikkaa sointipintoineen,melodisine linjoineen ja pisteineen ryöpsähtelee villin luonnonvoiman tavoin sinfoniseksi arkkitehtuuriksi organisoidussa meriläisen 3, väkevässä luomuksessa. melartinin 6. alkaa ja tuukkasen 2. päätyy massiivisena marssina jota myös pesola käyttää 1. sinfoniassaan.
 
pakahduttavaa. tuukkasta arvostan kanssa sibeä enemmän kaikkien aiemmin luettelemieni ohella joista kaikista löytyy romanttista kauneutta ja paatosta enemmän melodista laulavaa pitlkälinjaisuutta ja suuria tunnekokemuksia olivatpa nee haapalaisen, härkösen, pesolan tai ikosen, saati saikkolan, linnalan, karjalaisen, pesosen, leiviskän, isacssonin tai liukon töitä, vakaumukseni mukaisesti.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
gonza
08.10.2011 03:41:43
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Tavanomaisen totutulla konserttirepertoaarilla on harvoin minullekaan mitään innoittavaa ja inspiroivaa annettavaa siinä muodossa kuin se nykyään on olemassa fossiloituneiden ja muumioituneiden kaanoniin kuuluvien teosreliktien kokoelmana joiden sävelkieli ei puhuttele väkevästi tunteita ja intohimoja vaan on pikemminkin luonteeltaan pedanttisen saivartelevan ja vaikeroivan pessimismin tulosta, joista aito spontaani musikanttius, harmoninen ja melodinen lyyrinen kauneus, lumoava kauneus on poissuljettua arkkitehtonisen sommittelun ja muotosuunnittelun pakkopaitaan puettujen triviaalien melodisten ajatusten hallitsemassa musiikillisessa maisemassa, atmosfäärissä ja kaavamaisissa muotorakenteissa jotka saattavat olla myös mittasuhteiltaan hypertrofioituneita eivätkä noudata klassillisen kohtuullisuuden ja ekonomisuuden periaatteita muuten kuin lippukassan näkökulmasta tai sävelkielestä puuttuu tuore visionäärisyys josta välittyisi kuulijalle sisäinen kokemus-ja elämysmaailma jonka säveltäjä on pukenut säveliksi tiedottomassa sisäisessä itsetajunassa syntyneen alkuidun temaattisessa kasvuprosessissa,.
 
minulla on standardiohjelmistoon nähden aivan erilainen käsitys merkittävästä ja kiehtovasta tunteita kiihoittavasta musiikkiperinnöstä jolla vastoin kuin brahmsin ja siben kaltaisella virkamiesmäisellä pseudotaiteella on sieluun ylevöittävä ja kohottava vaikutus, siinä missä sibelius maanläheisempänä ja rahvaanomaisen kansanomaisena maalaa pienimuotoista akvarellia kylmästä syksyisestä auringonlaskusta 6. d-doorisessa sinfoniassa aiheidensa kevyessä leikissään mutta samalla melankolisena ja sublimoimattomana joskin soinniltaan kuulaana, esim. melartinin 3. f-duuri sinfoniassa kuululija tekee kuin haltiotuneen matkan taivaansinen kirkkauteen yhä korkeammalla nousten ja henkeään pidätellen kosmisten mittasuhteiden äärettömyydessä unohtumattoman uljaan trumpettiteeman kajahtaessa kuin kutsuhuuto tai kuinka vuoroin myrskyävä meri ja laajakaarinen aaltomaisesti kaartuileva melodiikka nooni-ja septimisointuharmonioineen luo seesteisen kirkastuneen vaikutelman merisinfoniassa vaikuttavat tunteisiin yhä uudelleen tai krohnin kyky punoa lyyrisen kaunista hivelevää melodiikkaa oppilastyöomaisessa vuodenajat sinfonian kesässä tunnevoimaisen kauneuden vavahduttaessa rintaa tai kuinka jälkisarjallista karakteweritekniikkaa sointipintoineen,melodisine linjoineen ja pisteineen ryöpsähtelee villin luonnonvoiman tavoin sinfoniseksi arkkitehtuuriksi organisoidussa meriläisen 3, väkevässä luomuksessa. melartinin 6. alkaa ja tuukkasen 2. päätyy massiivisena marssina jota myös pesola käyttää 1. sinfoniassaan.
 
pakahduttavaa. tuukkasta arvostan kanssa sibeä enemmän kaikkien aiemmin luettelemieni ohella joista kaikista löytyy romanttista kauneutta ja paatosta enemmän melodista laulavaa pitlkälinjaisuutta ja suuria tunnekokemuksia olivatpa nee haapalaisen, härkösen, pesolan tai ikosen, saati saikkolan, linnalan, karjalaisen, pesosen, leiviskän, isacssonin tai liukon töitä, vakaumukseni mukaisesti.

 

 
Nii'i. Joku hallitsee laajempia kokonaisuuksia, joku ei pienemmissäkään ole niin hyvä. Joku on oma uniikki itsensä, joku toinen aina jäljessä toista, joka osa-alueella. Joku ON X-iaaninen, jossain toisessa on kuultavissa hieman X-iaanisuutta, tai hänessä on vivahdus X ja X-ilaisuutta. Joku osaa käyttää orkesteria, joku ei osaa kirjoittaa edes pp:ta. Hassua, mikä milloinkin voi olla rahvaanomaista. Onko nyanssimattomuus sitä? Onko doorisuus sitä, vai ovatko nooni-septimisointuharmoniat? Onko rahvaanomaisuus kansanomaista? Onko kansanomaisuus luonnonmukaista? Onko luonnonmukaisuus Jumalallista? Onko aaltopeltimäisesti kaartuileva melodiikka junttimaista? Onko lempiruokasi Saarioisten maksalaatikko?
 
Jos lainaamani ylläoleva kirjoituksesi olisi 348. Sinfoniasi, minkä arvosanan antaisit sille?
 
HAHHAHHAHAHA!
JosieK
08.10.2011 18:50:25 (muokattu 08.10.2011 18:51:47)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Erittäin hyvä ajatus. Itsekin olen tällaista tapahtumaa kaivannut jo pitkään.
 
Oramon ja RSO:n Sibeliuksen viides sai viime torstaina aplodit, jotka nostivat Musiikkitalon katon pari metriä ilmaan. On se niin ihkua musaa.
 
Minä pärjäisin seuraavat 15 vuotta oikein hyvin kuulematta ainuttakaan S.n sävellystä, vaikken osaa niitä sen kummemmin inhotakaan. On vain tullut kuultua niitä liikaa ja ennenkaikkea: kuten Megath. edellä esittää, mokoman takia aivan liian moni parempi suomalainen sävellys ja säveltäjä on jäänyt aivan liian vähälle esittämiselle. - Tosin tuo torstainen Sibelius-tulkinta oli huononpuoleinen, eikä orkesterikaan ollut parhaimmillaan.
 
(Jossain muualla M. niputti myös Mahlerin samaan keskinkertaisuuksien joukkoon Sibeliuksen kanssa, mutta em. konsertissa kuulemani "Des Knaben Wunderhorn" - laulut miellyttivät niin paljon, että päätin käydä ostamassa siitä jonkin hyvän levytyksen.)
 
sellisti
08.10.2011 21:20:08
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Se on totta että nimenomaan Sibeliusta on ihan liikaa suomalaisten orkesterien ohjelmistossa verrattuna muihin kotimaisiin säveltäjiin, joilta löytyy komeita sinfonioita niin ikään. Jo mainittu Melartin sekä esim. Leevi Madetoja, jonka kolmatta sinfoniaa - erään kapellimestarin mukaan - "esitettäis ihan hulluna ympäri maailmaa, jos partituurin kannessa lukisi 'Sibelius'." Onhan sillä Sibbellä sellainen oma persoonallinen maailmansa, mutta kun ne biisit on vaan kuultu jo niin moneen kertaan. Kansallisromantiikasta löytyy paljon muutakin, saati sitten siitä eteenpäin.
 
"It's called 'the American dream' because you have to be asleep to believe it." -George Carlin
megatherium
11.10.2011 18:39:49 (muokattu 11.10.2011 18:55:05)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sellisti: Se on totta että nimenomaan Sibeliusta on ihan liikaa suomalaisten orkesterien ohjelmistossa verrattuna muihin kotimaisiin säveltäjiin, joilta löytyy komeita sinfonioita niin ikään. Jo mainittu Melartin sekä esim. Leevi Madetoja, jonka kolmatta sinfoniaa - erään kapellimestarin mukaan - "esitettäis ihan hulluna ympäri maailmaa, jos partituurin kannessa lukisi 'Sibelius'." Onhan sillä Sibbellä sellainen oma persoonallinen maailmansa, mutta kun ne biisit on vaan kuultu jo niin moneen kertaan. Kansallisromantiikasta löytyy paljon muutakin, saati sitten siitä eteenpäin.
 
hienoa että sanoit juuri noin ja se johtuu nimenomaan hänen musiikkinsa kansallisesta leimasta joka siinä voidaan nähdä pohjoismaisen kansanmusiikin vaikutuksena joka tietysti on läsnä muidenkin kansallista myöhäisromantiiklkaa edustavien säveltäjien teoksissa eds jossakin määrin niin saksalaiseen sinfoniatraditioon bruckneriin tai mahleriin tematiikaltaan tai muotoarkkitehtuuriltaan kuin ne liittyvätkin jokin suomalainen piirre silti on muistuttamassa tekijänsä kansallisesta taustasta.
 
.ilmeiseesti suomalaisiklla on niin heikko itsetunto ja alemmuuskompleksi että kaikki mitä me viemme ukomaisiin konserttisaleihin on ehdottomasti oltava muistuttumassa siitä mistä maassa tämä säälittävä musiikki on sävelletty kuin jokin puumerkki tai laatuleima.
 
katsokaa me olemme suomesta. tuon anekdootin olen muuten jo kuullutkin madetojasta mutta kyllä hänen aiemnmissa teoksissaankin on nerokkuutta. mutta entäs modernimmat säveltäjät jotka unohdetaan aivan liian kernaasti sillä joitakin suuria sinfonioita ja hyvin polyfonisia sellaisia ovat myös monet muut kuten saikkola, tuukkanen, pesonen. leiviskä, karjalainen marttinen kokkonen, ym. muut säveltäneet
 
mutta kuten nuori lahjakas säveltäjäkomeetta sulho ranta jolta jolta odotettiin paljon uuno klamin ohella, sibe ei koskaan edennyt laajennettuun tonaalisuuteen, vapaatonaalisuuteen tai pandiatonisuuteen uusklassismin merkeiossä kovin konservatiivisissa ja aikaansa jätättäneissä melodiikaltaan usein naiiveissa tai triviaaleissa sinfonioissa , ylittänyt tonaalisuuden rajoja van säilytti musiikissaan aina selkeän sävellajitunnun, mutta mitä useimmat saksalaiset kapellimestarit kritisoivat hänen aikanaan oli mm. tuo sibeliaaninen juosihumina, evige tremolo jonka ylle piirtyy orvon tuntuyisia puhallinsooloja tai oudolta kuulostava soitinnus ja pohjoismaisen kansanmusiikin vaikutus soinnutuksessa ja melodiikassa,
 
ohjelmisto on musiikillisen kaanonin institutionalisoituma eikä juuri muutu missään määrin vaan toistuu samana loputtomiin.
 
luin että ehkä v. 2012 lahden sibelius viikoilla saatetaan ottaa mukaan joidenkin muiden säveltäjien teoksia joilla on temaattisia yhtymäkohtia sibeliukseen. näitähän on mm. hänen oppilaansa bengt von törne, jonka sinfonioihin yleensä on ujuttautunut sibeliaaninen jousikudos tsaikovskiaanisine huipentumineen, tuukkanen, jonka olympiahopeaa lontoossa voittanut karhunpyynti muistutrtaa kareliasarjan alla marciaa ja m. meriosionfonian loppunousu tuskaisan kromatiikan läpi on siben es- duuri s9infonianmallin mukaan kirjoitettu pilaamatta kuitenkaan uniikkia kokonaisuutta jossa on oopperamaistakin kuohuntaa, tai ikone jonka sinfonoissa on sibeä muisdtuttavia piirteitä mollisekstisointu,madetojan, beethovenin ja tsaikovskin ohella. erkki aaltosella saattaa myös olla kunnioituksesta kertovia alluusioita sibeen, paitsi hiroshima sinfoniassa, ym.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
sellisti
12.10.2011 23:19:55
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Juu... mä nyt en Sibeliuksen musiikin laatuun tuossa niinkään ottanut kantaa, kunhan totesin että sitä on muuten vaan liikaa. Ei olisi ihme jos ulkomaillakin on sellainen käsitys ettei täällä muita säveltäjiä olekaan, ainakaan samalta ajalta. Toki salliset, saariahot, lindbergit ja muut nykyhemmot tunnetaan.
 
Olis muuten hauska kun Suomessa riittää näitä Sibelius-aiheisia juttuja - on Sibelius-kilpailuja, -viikkoja, -festareita ja ties mitä - että olis kerrankin jonkun tahon järjestämänä sellainen suomalaisen musiikin festari/tapahtuma, jolla ei esitettäisi ensimmäistäkään Sibeliuksen teosta. Ei yhtään. Ihan vaan siksi, että sitä muutakin hienoa musiikkia löytyy tästä maasta, ja että sillä voisi viestittää tietyille tahoille ettei se yleisö välttämättä äänestäkään jaloillaan vaikkei sitä iänikuista sibbeä ohjelmistossa olisikaan. Että muukin kotimainen musiikki voi kiinnostaa.
 
"It's called 'the American dream' because you have to be asleep to believe it." -George Carlin
megatherium
18.10.2011 19:43:42 (muokattu 18.10.2011 19:52:43)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sellisti: Juu... mä nyt en Sibeliuksen musiikin laatuun tuossa niinkään ottanut kantaa, kunhan totesin että sitä on muuten vaan liikaa. Ei olisi ihme jos ulkomaillakin on sellainen käsitys ettei täällä muita säveltäjiä olekaan, ainakaan samalta ajalta. Toki salliset, saariahot, lindbergit ja muut nykyhemmot tunnetaan.
 
Olis muuten hauska kun Suomessa riittää näitä Sibelius-aiheisia juttuja - on Sibelius-kilpailuja, -viikkoja, -festareita ja ties mitä - että olis kerrankin jonkun tahon järjestämänä sellainen suomalaisen musiikin festari/tapahtuma, jolla ei esitettäisi ensimmäistäkään Sibeliuksen teosta. Ei yhtään. Ihan vaan siksi, että sitä muutakin hienoa musiikkia löytyy tästä maasta, ja että sillä voisi viestittää tietyille tahoille ettei se yleisö välttämättä äänestäkään jaloillaan vaikkei sitä iänikuista sibbeä ohjelmistossa olisikaan. Että muukin kotimainen musiikki voi kiinnostaa.

 
omasta puolestani kannatan täysin rinnoin ajatustasi mutta sillä pienellä varauksella että myös niillä säveltäjillä jotka, nyt jo laimenneen modernismin kiihkeinä vuosina poistuivat ohjelmistosta olisi oma vahva panoksensa tässä suomalaisen musiikkiperinnön rehabilitoinnissa jota ylekään ei aina tue sillä painavuudella kuin joku on sen toimintafilosofiaksi julkilasusunut ja manifestoinut.
 
sulho ranta oli siis oppiarvoltaan maisteri, virkanimikkeeltään sibelius-akatemian vararehtori ja talioudenhoitaja ja kollegoidensa, nn. taloudellisesti ja henkisesti häntä tukeneen opettajan erkki melatrtinin ja väinö raition ylistämä säveltäjä, joka kehui mm. edistyksellisen modernistista pianokvartettoa, jossa ranta valitsi työkalukseen taltan sijasta moukarin ja lettres pianosarjaa, joka kulki omia teitään ja omasi oman yksilöllisen sävelkielensä jolla ei ollut esikuvia eikä jäljitellyt kenenkään tyyliä kuten sibelius brahmsia ja tsaikovsia ja klassistisia modaalisia ja polyfonian mestatreita melko vaatimattomin tuloksin tyyliinsä sisällyttämiensä kansanmusiikkivaikutteiden lisäksi.
 
ranta oli ehdottomasti polysylistisempi ja tyylivaikutteissaan moninaisempi impressionismin, eksotismin, modernismin, naisvismin, jazzin ja uusklassismin edustajana käyttäessään myös vanhoja arkaaisia sävellysmuotoja kuten passacagliaa suuressa orkestrikonsertossaan sinfonioiden välilltä, joissa mm. maalaustaiteen vaikutteet hihhululeita ja jytkyjä ovat antaneet virikkeitä teoksille,sinfonia dell arten scherzossa jossa renkuttava valssisävelmä ja hengellinen laulu asetettu vastakkain.
 
palvottu melartin taas kuunneltuaan rannan uutta suomalaista musiikki aloittaneen sävellyskonsertin radiosta oltuaan estynyt saapumasta itse paikalle konserttin saitastelun vuoksi arvosti rannan lauluja kuten eksotismia edustavaa oceaniaa kauneimpiin mitä meillä koskaan on sävelletty ja ollessaan lumoutunut myös viulusonaatista ja pianokvartetosta ja fujista . professori toivo haapanen kirjoitti vuolaasti ylistävän lausunnon avantgardistisesta pianotriosta.schönberg tuskin kiinnostaisi enemän.mutta wien on wien minkäs teet. siellä kasikki on niin kylttyrelliä ettei meidän takapajula ketään kiinnosta.
 
jos postromanttisten säveltäjien hylkimisreaktio on jotenkin tyyliaikakausien väliin sijoittuvana irrallisina ilmiönä selitettävissä ihmetyttää että niinkin moderneja säveltäjiäkään saatetaan niputtaa kertakäyttökategoriaan.itse kuitenkin koen rintakehäni laajentuvan paitsi meriläisen 1. pianosonaatista ninikään juri tuukkasen sinfonioiden kaltaisesta jäkiromantiikasta joka edustaa klamitraditiota tai omaa myös oopperamaisia piirteitä.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
megatherium
20.10.2011 19:19:50 (muokattu 20.10.2011 19:21:41)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

rantaa on pidettävä ehdottomasti sibeliusta merkittävämpänä säveltäjänä vaikkei minun asiantuntemukseni yllä instrumentaalimusiikin saralla juuri piccola-sinfoniaa, (ei pidä sekoittaa heiki suolahden nuoriso-orkestereiden suosimaan samannimiseen teokseen romantiikan edustajana) pidemmälle joka aloittaa hänen uusklassisen kautensa ja jota on pidettävä lähinnä vapaatonaalisena teoksena vaikka virheellisesti sitä on joskus d-duuri soinfoniaksikin kutsuttu, ja sekin pienemmälle kokoonpanbolle kirjoitettu.
 
mutta en todellakaan pysty nimeämään rannan merkittävimpiä orkesteriteoksia mutta niihin lisäksi kuuluu soinnillisessa koloriitissaan impressionistisia pyrkimyksiä edustava suurelle orkesrterille sävelletty sinfonia programmatica jota joskus näkee myös 1. sinfoniaksi nimitetyn ja josta endymionia soitetaan myös itsenäisenä kappaleena, rannan 2. sävellyskonserttihan saavutti myös hänen aiempien epäilijöidensä ja modernismin skeptillisesti suhtautuvien kriitikkojen joukossa suopeamman ja huomattavasti myönteisemmän vastaanoton, jossa jopa umpikonservatiivi heikki klemetti nyt avoimesti ja varauksetta tunnusti rannan säveltäjäkyvyn vaikka sittenkin pohdiskeli josko juuri radikaalimman kauden tuotteet olivat olleet ehyempiä näkemyksessään jota kaiki eivät tuohon aikaan voineet sulattaa kun ajatellaan että ikosenkin 2. sinfonian suurisuuntaisista mutta melko kaavamaisista pyrkimyksistä myönteistä palautetta aidoilla hartaan tunnelman virittämillä aiheillaan ilman suurempaa jatkuuvuutta toisteisuudessaan antanut madetoja kutsui rannan konstruktiivisia vapaan atonaalisia teoksia psalmodeeraamiseksi ja huhuiluksi ja ekman korotti keskeiseksi kysymykseksi konsertin musiikillisesta annista polariteetin, atonaalinen vaiko tonaalinen, joka askarrutti kriitikoiden mieliä pitkään.
 
idioottimaisia teesejäkö akateemisesti oppineelta musiikin professoriulta joka nimeää laajassa suomebn musiikinhistoriassaan sulho rannan monien muidenb ohella suomen tärkeimpiin säveltäjien joukkoon ja hänen saamansa palstatila ohittaa rutkasti jopa tuukkasaen, sdaikkolan tai fordelli kaltaiset säveltäjät mennen tullen useamman sivun mittaisissa teosanalyyseisllään ja historiikilla,
 
käsittääkseni on vain niin ettet itse ole nähnyt lainkaan vaivaa ja aikaa perehtyä suoimen kultakauden musiikin historiaa sibeliusta pidemmälle jotta kykenisit vakavasti arvostelemaan säveltäjien tuotannon arvoa ja merkitystä objektiivisesti niinkuin me älyköt yleensä tiedämme populariteetti ei yleensä puhu kovin vahvaa ja vakuuttavaa kieltään varsinkaan viihde saati taiteen tuotteiden kvaliteeteista vaan on lähinnä rahvaan vasataanottokyvyn ulottuvissa.
 
itse en aiemmin tiennyt rannan edes olleen lainkaan sävelltäjä vaan ainoastaan musiikikirjailija ja sitten kun pääsin asiasta selvyyteen epäilkin sinun laillasi hänen nerokkuuttaan. uuno klami totesi viipourin kamarioorkestrrin konsertissa esitetystä concetinosta olevan rakenteeltaan ehyt ja tiivis ja instrumentaalisesti ajateltu teos jonka kumppaneina soivat hindemith ja milheud jotka kaikki saivat ylistystä osakseen.
 
oletteko olleet tekemisissä rannan musiikin kanssa halausin tietää?luin että jokunen aika sitten kuultiin hänen musiikilleen omistettu konsertti helsingissä.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
levesinet
20.10.2011 20:15:04
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: oletteko olleet tekemisissä rannan musiikin kanssa halausin tietää?
 
Kuuntelin Sulho Rannan Sinfonia piccolan syyskuussa 2009, enkä innostunut, kuten ehkä muistat maininneeni.
 
Tuon Ingeliuksen sinfonian vois kuunnella seuraavaksi ihan kuriositeettina.
 
megatherium
22.10.2011 17:58:31 (muokattu 22.10.2011 17:59:56)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

levesinet: Kuuntelin Sulho Rannan Sinfonia piccolan syyskuussa 2009, enkä innostunut, kuten ehkä muistat maininneeni.
 
Tuon Ingeliuksen sinfonian vois kuunnella seuraavaksi ihan kuriositeettina.

 
joo sen mä muistan. itse en oikein lämmennyt aluksi sarasteen raition vesipatsasbaletin tulkinnasta. mutta merikannon kuumotuksen jälkeen ranta upposi minuun taidokkaasssa motiivityössään kuin sulaan voihin mutta ymmärrän että uusklassismi voi olla tyylisuuntana vähäantoisampi kuin hänen uskomaton ultramodrenisminsa jollaista tuskin kukaan muu on ensitöikseen suomessa säveltänyt. se passitti katilan sanoin merrikannon ja raiton vanhojen klassikoiden kirjoihin uutuudellaan. rannalla suurempiakin impåtressionistisia teoksia. ranta lienee kiistellyin säveltäjämme mutta kriitikot nitistivät hänet kuin enfant terrriblen
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
levesinet
22.10.2011 21:28:23
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: hänen uskomaton ultramodrenisminsa ... rannalla suurempiakin impåtressionistisia teoksia
 
Yritin etsiä levykaupoista enkä löytänyt Rannan orkesterimusiikkia, joten mysteeriksi jää. Tulindbergin jousikvartetot kuitenkin hyppäsivät silmilleni. Siinä olisi toinen, tosi varhainen kuriositeetti.
 
megatherium
25.10.2011 17:51:07 (muokattu 25.10.2011 18:10:50)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

levesinet: Yritin etsiä levykaupoista enkä löytänyt Rannan orkesterimusiikkia, joten mysteeriksi jää. Tulindbergin jousikvartetot kuitenkin hyppäsivät silmilleni. Siinä olisi toinen, tosi varhainen kuriositeetti.
 
joo ei sellaista musiikkia jonka säveltäjän nimi ei niinsanostusti myy osittain siksi että se on keskivertomusiikinharratajalle liian kompleksista ja hienostunutta, tai syystä tai toisesta kadonnut repertoarista jo aika päiviä sitten vaikka voisi laadullisesti olla periaatteessa kuinka hyvää ja ennenkaikkea edistyksellistä umpikonservatiiviseen reseptioomme nähden tahansa löydä etsimälläkään paitsi ehkä ulkomailla jossa kysyntä ja harrastus on laajempaa kun sivistyskulttuureissa taiteen arvo tajutaan suomea paremmin eivätkä 44 sinfonian säveltäjätkään niin vain joudu allikkoon ja hunnningolle kuten täällä missä kalja, hollywood ja rap ovat syrjäyttämässä korkeataidekulttuurin. niin se jenkkilä usa vain jyrää arvokkaimman perintömme kun syvämietteisyys ja taideaineet eivät ole viihdekultuuria palvovan nuorison ykkösjuttu.
en koskaan ole oikeasti pitänyt rokmusiikista eeds pikkupoikanakaan.
 
minulle on kyllä täysin käsittämätöntä että postromantiikasta uusklassismiin siirtynyt 10 sinfonian ja 12 sinfonietan ja 3 menestyneen oopperan säveltäjä jolta on huomaamatta joku pieni kamarimusiikkiteos päässyt jopa levylle asti on keskeisen tuotantonsa osalta täysin hunningolla. kukapa arvaisikaan että kyseinen herra on soitetuimpia säveltäjiä koskaan suomessa nimittäin suomen television ensimmäisen tunnussävelen säveltäjänä. ja kilpailun voittajana.mutta kun markkinat ovat pienet ei juuri korkeampaa sivistystä voi odottaakaan.
 
rantaa tahtoisin kutsua uusklassisminsa puolesta pikku mozartiksi salieria tai cherubinia rinnastettavan siben sijasta. mitä piccola asinfoniaan tulee koska säveltäjä on kirjoittanuty sen pienemmälle orkesterikokkoonpanolle ts. soittajistolle se ei siksi voi sisältää suuren orkeasterin värityksellisiä mahdollisuuksia mikä tietysti uusklasisessa polyfonisessa lineaarisessa tyylissä ei ole ensisijaistakaan mutta huilujen kirkas sointi orkesteripaletissa uudenlainern plastillisuus ja vivahteikkuus sekä tiettyyn objektiivisuuteen nähden lyyrillinen lämpö ja laulavuus painavat siihen leimansa, tai minut se ainakin lumosi mutta muuta en siitä paljon muistakaan, pidemmältä teos tuntui kuin alunalkaen luulinkaan ja kuunnellssa toivoi se jatkuvan kauemminkin scherzo? umoristicoon sisältyi hiven huumoriakin.
 
oletan että osin ylen sameasta äänityksen laadusta johtuu ettet erikoisesti ihastunut musiikiinkaan. viehättävintä se kuitenkin kaikkeen edelliseen nähden oli. mutta ei taida edes olla rannan oma syy että hän joutui perääntymään modernismistaan uusklassismiin ja yksinkertaiseen kansanlaulunomaiseen diatonisuuteen tunnertuiommassa sävelltyklsessään pieni kansanlauklu joka itse asiassa on vain yksi osa 4. sinfoniasta oratorio volgaresta jonka hän kirjoitti syntymäpäiväkonserttiaan varten.minulla on muistikuva että veskukin olisi sitä esittänyt.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
sellisti
25.10.2011 22:39:50
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

No niin, nyt Mega toiveita esittämään tuohon "yle.fi/klassinen 1 vee" -ketjuun, kun kerrankin olis tilaisuus! :)
 
"It's called 'the American dream' because you have to be asleep to believe it." -George Carlin
megatherium
26.10.2011 19:55:08
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sellisti: No niin, nyt Mega toiveita esittämään tuohon "yle.fi/klassinen 1 vee" -ketjuun, kun kerrankin olis tilaisuus! :)
 
Voiko niitä tuohonkin kirjoittaa? voisitko näyttää pari malliksi? ei niitä ohjelmistoja koskaan kuitenkaan yhden henkilön toiveiden mukaan olla muutettu.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
sellisti
28.10.2011 20:13:13 (muokattu 28.10.2011 20:15:02)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Voiko niitä tuohonkin kirjoittaa? voisitko näyttää pari malliksi? ei niitä ohjelmistoja koskaan kuitenkaan yhden henkilön toiveiden mukaan olla muutettu.
 
"Mitä sinä toivot Yleisradiolta klassisen musiikin alueella - tule ja jätä terveisesi meille tällä sivustolla, paikan päällä Musiikkitalolla tiistaina tai Facebookin välityksellä lähetyksen aikana."
 
Olettaisin että "tämä sivusto" tarkoittaa tätä sivustoa. Eli eiköhän tuota ketjua aloittaja tarkoittanut, kun on sen tänne avannut. Rohkeasti vaan. Ei niitä toiveita ainakaan toteuteta jos ei niitä kukaan esitä.
 
E. Tai jos sillä tarkoitetaan yle.fi/musiikki/klassinen -sivustoa, niin sinne sitten.
 
"It's called 'the American dream' because you have to be asleep to believe it." -George Carlin
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti