![]() 22.01.2004 11:23:41 | |
---|---|
En tosiaan ymmärrä mitä tekemistä musiikin monimutkaisuudella on sen laadun kanssa. Tuosta musiikin ja mielialan suhteesta sen verran että eikös jossain tehty tieteellinen tutkimus jossa kukille soitettiin musiikkia. Kun niille soitettiin klassista ne alkoivat taipumaan musiikin suuntaan, ja kun soitettiin rokkia ne taipuivat musiikkilähteestä poispäin. Johtopäätös on että jos olet vihannes ja haluat tulla hyvälle tuulelle niin laita Sibeliukset soimaan! Children of Baron, the ultimate musical experience! | |
![]() 23.01.2004 19:31:18 | |
Onko hyvää ja huonoa musiikkia? Jos on, niin mikä tekee eron? - sen päättää jokainen itse. suoralta kädeltä ei voi sanoa et on huonoa ja hyvää musiikkia, se on mielipidekysymys. Miksi musiikki on (joillekin) tärkeää? - mulle se merkitsee tunteitten ilmasua ja tiettyä vapautta. se on vaa nii hieno asia itessää. ilman en tulis toimee. Voidaanko jollain perusteella sanoa, että jokin musiikinlaji on muita parempi? - ei. on hyvin paljon rakenteellisesti ja teknisesti erilaista musiikkia. jälleen kerran mielipidekysymys. "Kehittyykö" musiikkimaku? - no.. jollaa tavoin ehkä. kyllä. Ovatko jotkin teokset "ajattomia"? - on. Miksi eri ihmiset pitävät eri musiikinlajeja ja kappaleita hyvinä? - jaa'a. :D ei tähän oikee voi yksiselitteisesti vastata. Voiko ei-lauletussa kappaleessa olla sanoma tai sisältö? - TOTTAKAI!!!! monet klassiset säveltäjät (etenkin romantiikan aikalaiset) ilmasee omia tunteitaan musiikilla. on käytetty laajoja skaaloja ja dynamiikan vaihtelu on suurta, kuten myös soittimien käyttö. ja se jos mikä on kuvailevaa. Onko kappaleissa jokin ydin, jonka voi ymmärtää tai olla ymmärtämättä? - suurimmassa osassa on. | |
![]() 09.07.2016 07:48:42 (muokattu 09.07.2016 08:50:31) | |
"Huom! Olet kirjoittamassa yli 4550 päivää vanhaan aiheeseen!" Musiikin syvintä olemusta en tunne, mutta otan kantaa ehkäpä hieman yleisemmällä tasolla tässäkin ketjussa esillä olleeseen näkemykseen, jonka mukaan kyseessä on vain "mielipide", joka ikään kuin kuittaa koko kysymyksen merkityksettömänä, koska kaikki mielipiteet ovat tietyllä tavalla saman arvoisia (mikä tietysti on totta, mutta vain hyvin rajoitetusti). Kyllä musiikissa täytyy myös olla objektiivisia arvoja, kuten kaikessa muussakin. Siten kysymystä ei voi kuitata pelkästään "mielipiteenä". Ihan samalla tavalla voisi kuitata saman arvoisiksi vaikkapa vessatöherryksen ja Raamatun, tai linnunpöntön ja Colosseumin. Tässä siis viittaan siihen, että täytyy olla löydettävissä jotakin ehdottoman objektiivista vertaillessa vaikkapa Popedan biisiä Mahlerin sinfoniaan. Mutta siinä on myös se subjektiivinen osa: miksi Mahler ei puhuttele? Mitkä olosuhteet ovat saattaneet ihmisen suuntaamaan kiinnostustaan Mahlerin musiikkiin? Sekin on jollakin tavalla objektiivista, mutta tilanne on kuitenkin subjektiivinen, se koskee vain tätä nimenomaista yksilöä ja hänen olosuhteitaan. Olenkin sitä mieltä, että taidemusiikkia ei voi kuitata "vain" musiikkina, siinä missä mitä hyvänsä musiikkia. Jos haetaan jonkinlaista puhdasta musiikkia, niin varmaan jonkinlainen tribaalimusiikki olisi sellaista. Tässä mielessä nykyaikainen popmusiikki on lähempänä "aitoa" musiikkia. Klassinen musiikki taas on hyvä esimerkki siitä kuinka ihminen vie minkä hyvänsä asian äärimmäisyyksiin. Tässä katsannossa ei mitään arvottamista sinänsä. Tunnen monia todella älykkäitä ihmisiä jotka vähän välittävät mistään musiikista sinänsä, koska he ovat suunnanneet lahjakkuutensa toisaalle. Tässä mielessä se Popeda on ihan yhtä "hyvä" kuin Mahler. Sitten rupesin miettimään sellaista, että ehkä menneisyyden suurteokset ovat kuitenkin edustaneet enemmän kollektiivista ihmiskuntaa kuin yksilöä. Siinäkin mielessä on aika järjetöntä vertailla Nicki Minajin taidetta Mozartiin. On olemassa myös se pelottava ajatus, että sellainen vertailu ei olisikaan järjetöntä. Lisäys: tuohon edelliseen kappaleeseen vielä. Ehkäpä onkin niin, että nykypäivän kollektiivinen mielipide edustaakin ihmistä aidommin. Siis että sen sijaan, että jonkinlaisesta norsunluutornista nostetaan tieteellisen komitean toimesta jonkin merkkihenkilö edustamaan koko ihmiskuntaa, digitaalinen tietoverkko piirtää silmiemme eteen sen, mitä oikeasti olemme ja haluamme. Haluamme Mozartin sijaan tissit. | |
![]() 14.07.2016 13:02:51 | |
Texel: Haluamme Mozartin sijaan tissit. Tämä faktahan Freudiakin järkytti, kun se tajusi että näin tosiaan on. Ja miksipä ei olisi? En ole musiikin asiantuntija. | |
![]() 25.07.2016 17:44:35 | |
Kefiiri: Tämä faktahan Freudiakin järkytti, kun se tajusi että näin tosiaan on. Ja miksipä ei olisi? mozartin nerouden saavutukset eivät ole tahdon, vaan tiedoitsemisen puhtaan subjektin asia, josta tahto, minuus, on tugettu ulos tajunnasta älyn ylimäärän painolla, ihmiskunnan palvelukseen vihkiytyneen neron puhtaan älyn ilmaistessa maailman olemuksen puhtaan mielteen alueelle heijastuneita älyn mukaisia tahdonliikkeiden vastineita kiihdyttäen tahdon tyydytyksen ja tuskan kuvana korkeimman asteisten transsinomaisten ja transsendentaalisten psykofyysisten tilojen inhimillisen psyyken korkeimmalla absoluuttisella huipulla. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)