Klassinen ›

Missä mozartin pianolle säveltämässä pianotekstuuriltaan komplisoidussa fuugassa on oteongelmia ja anekdootin mukaan säveltäjä kuuluu soittaneen yhden sävelen jopa nenällään ja viimeiset tahdit ovat jonkun muun käsialaa joka on vain hieman ennen loppua keskeneräiseksi jääneen sävellykse täydentänyt?
 
Tähän liittyen arvuutan miksi mopzart ylipänsä kirjoitti tietyssä luovan elämäntyönsä vaiheessa nin paljon ankaran kontrapunktista satsia, valmistuneiden lisäksi fuugan puolikkaita ja neljänneksiä, jotka useimmiten jäävät kesken kenties häneltä itsestäänkin sieämättömältä tunmuneen bach-riippivude takia joka heijastuu niiden krampinomaisessa äänenkuljtuksessa, läheskään kaikki eivät sisälly complete mozart editioniin kokonaisteosten levyjulkaisusarjaan muita kontrapunktisia harjoitelmia kuten kaanoneita ueimmiten lukuunotamatta,

megatherium: Missä mozartin
En tiedä. :D
 
megatherium: miksi mopzart ylipänsä kirjoitti tietyssä luovan elämäntyönsä vaiheessa nin paljon ankaran kontrapunktista satsia, valmistuneiden lisäksi fuugan puolikkaita ja neljänneksiä, jotka useimmiten jäävät kesken
Ehkä hän halusi todistaa olevansa etevämpi kuin esimerkiksi Joseph Haydn.

megatherium: Tähän liittyen arvuutan miksi mopzart ylipänsä kirjoitti tietyssä luovan elämäntyönsä vaiheessa nin paljon ankaran kontrapunktista satsia...
 
Taisit vastata tähän itse:
 
...kenties häneltä itsestäänkin sieämättömältä tunmuneen bach-riippivude takia
 
:)

Hyviä vastauksia kumpikin. tuskin olisin itsekään keksinyt paremmin, jos hildesheimerin mozart-kirjan sivulta 258 ei olisi tullut asiaan tarkemmin tutustuttua mikäli lähdeaineisto vain on luottamuksen arvoinen: nimittäin: niin hämmästyttävältä ja epäprofessionalistiselta kuin se kuulostaakin ammattimuusikon korvissa: vaimonsa Constanzen mieliksi joka himoitsi kontrapunktista satsia kuin raskaana oleva nainen jotain tiettyä ruokaa.
 
Yhtä hyvin voisi ajatella harjoituksiksi itselleen kuten monia kaanoharjoitelmia vielä don giovannin ajoilta, joita mozartin tiedetään laatineen itselleen tai sävellysoppilailleen kuten kv 508A. tai padre martinin laatimia arvoituskaanoneita rooman ajoilta 14 vuoden iässä.
 
Mozarthan toi 1782 mukanaan musiikin suosija ja uskollinen tilaaja paroni van swietenin luota vietettyjen musiikillisten iltojen hedelmänä bachin ja händelin fuugia jotka constanzen mielestä olivat kauneinta ja taidokkainta musiikkia jota oli kuullut, ja ankaran kontrapunktisen satsin nauttiminen näytti tyydyttävän hänen järjestyksen tajunsa, vaikkakaan ei aivan niin pitkälle että hän olisi vaatinut mozartia saattamaan fuugan kolmeneljänneksiä päätökseensä ja ehkäpä hän näin koetti saada tätä luopumaan mieltymyksestään antamalla kuulla jäykän oloista äänenkuljetusta. Constanzehan ei ollut mikään muusikko, vaikka osasi soittaa ja laulaa suoraan nuoteista ja hänellä oli vielä makua.
 
Mutta koetan tarkistaa asian paikkansapitävyyttä muistakin lähteistä ettei tieto jäisi vain hildesheimerin sinänsä viehättävien teorioiden varaan.
 
ja sävellys jota hain, on g-molli fuuga KV 401=375e, jonka 8 viimeistä tahtia ovat todennäköisesti maximillian stadlerin käsialaa, ja jonka Mozart hallitsi apusormen virkaa tehneen nenänsä avuin kaksikätisesti kun kaikki myöhemmät tulkitsijat aina tähän päivän asti hallitsivat sen vain nelikätisesti. "olisimme siis kuulleet kernaasti sen hänen itsensä soittamana".
 
Nelikätinen, myös adagioksi ja fuugaksi KV 546 sovittamansa C-molli fuuga Kv 426 taas ei ollut enää taatusti syntynyt constanzen mieliksi vaan jostain välittömästä syystä häntä itseään ja jotakin oppilasta varten abstraktisti ajateltuna, harmonisesti ennenkuulumattoman rohkeana teos on lajinsa kruunu kirjoittaa hildesheimer.vaikkakin aika kulmikas sellainen.

Kuka musiikkiopiston kevätnäytteeksi viulusonaattiaan kirjoittanut säveltäjä työskenteli teoksen parissa sairasvuoteellaan lääkäreiden kiellosta huolimatta kätkien nuottipaperin patjan väliin aina hoitajien tullessa huoneeseen?.teos sai menestystä myös ulkomaita myöten.

megatherium: Kuka musiikkiopiston kevätnäytteeksi viulusonaattiaan kirjoittanut säveltäjä työskenteli teoksen parissa sairasvuoteellaan lääkäreiden kiellosta huolimatta kätkien nuottipaperin patjan väliin aina hoitajien tullessa huoneeseen?.teos sai menestystä myös ulkomaita myöten.
 
Ainakin Melartin kuulemma työskenteli hoitajilta salaa sairaalassa ollessaan.

sellisti: Ainakin Melartin kuulemma työskenteli hoitajilta salaa sairaalassa ollessaan.
 
Hyvin tiedetty. Oletteko kuulleet kyseistä E-duuri viulusonaattia missään? melartinin oletetaan soittaneen sonaatin piano-osuuden venäläisen viulustipartnerin kanssa pietarissa. Kuka tunnettu sovittaja orkestroi melartinin gaia-sinfonian 1. osan joka jäi häneltä keskeneräiseklsi muiden työkiireiden takia?

megatherium: Hyvin tiedetty.
 
Tulin lukeneeksi tuon jostain kun piti vähän aikaa sitten etsiä tietoa säveltäjästä yhtä kirjoitusta varten. Muuta en viulusonaatista tiedä, enkä tuota sinfoniakysymystäkään.

sellisti: Tulin lukeneeksi tuon jostain kun piti vähän aikaa sitten etsiä tietoa säveltäjästä yhtä kirjoitusta varten. Muuta en viulusonaatista tiedä, enkä tuota sinfoniakysymystäkään.
 
Todennäköisesti kapellimestari Artturi rope, oikealta nimeltään Arthur robertson, joka sovitti paljon sinfonista musiikkia sotilassoittokunnalle, on soitintanut teoksen 1. ja osin 2. osan täydelliseksi orkesteripartituuriksi melartinin vimeisinä vuosinaan täydentämistä mahdollisesti sinfonian pianopartituurin asteelle jääneistä luonnoksista, joita hän ei itse enää onnistunut orkestroimaan, sikäli kun hän ei kirjoittanut stemmoja suoraan orkesteripartituuriin kuten schubert omassa 7. sinfoniassaan.
 
Gaia-Sinfonian säveltämisen Melartin oli aloittanut jo jos oikein muistan joskus v. -29 paikkeilla mutta pistänyt käsikirjoituksen sivuun ilmeisesti kiireellisempien sävellystoimeksiantojen ja tilausten kuten sininen helmi tai komitea-ja konservatorion rehtori viran sanelemien työkiireiden sanelemana ottakseen sen uudelleen esiin vasta muutama vuosi ennen tästä maailmasta erkanemistaan yhdessä 2 viimeisen sinfonian kanssa, joista teosluettelomerkinnäksi jääneestä 9. ei ole jäänyt jäljelle yhtään luonnosta, ja muiden nuottikäsikirjoitusten kääntöpuoölelle kirjoitettujen 8-sinfoniastakin terveydentilan heikkenimestä johtuvan käsien vapinan vuoksi vain hyvin epäselviä, jotka osoittaisivat että säveltäjä todella olisi työskentellyt sinfonian parissa muutoin kuin omassa mielessään, vaikka hän kirjeenvaihdon perusteella sitä tärkeänä ja suurena sävellystyönä itseään varten pitikin, (huom. Beethovenin myöhäiset kvartetot: "sävellän vain itseäni varten"), saaden valmiiksi tilaustyönä syntyneet 4 fuugaa jousiorkesterille joista viimeisessä käsialasta on pääteltävissä säveötäjän heikentynyt terveydentila vapisevana kirjoitusasuna kirjeessä kirjaimien puuttumisena sanoista ohella.
 
Keskeneräiseksi jääneen 2. viulusonaatin musiikkiopiston konsertissa esitetty 1. osa sai arvostelijat kiittämään nuorta huomattavaa lahjakkuutta aidosta melodisesta keksinnästä ja inspiraatiosta varsinkin pianon hallitsemissa jaksoissa joistakin tekotaitoisilta vaikuttaneista teknisistä ratkaisuista huolimatta säveltäjän ottaessa teoksensa uudestaan työn alle myöhempinä vuosinaan.

Tuliko Sibeliuksesta piilonatsi myöhäisvuosinaan? . 45 minuuttia-ohjelmassa oli mielenkiintoinen kertomus Sibeliuksen jopa epäilyttävistä yhteyksistä silloiseen Saksaan ja natseihin. Monet faktat perustavat väitettä.

Holi: Tuliko Sibeliuksesta piilonatsi myöhäisvuosinaan? . 45 minuuttia-ohjelmassa oli mielenkiintoinen kertomus Sibeliuksen jopa epäilyttävistä yhteyksistä silloiseen Saksaan ja natseihin. Monet faktat perustavat väitettä.
 
Saako tähän vastata oikein? Ei ollu eikä tullu, luulet vaan.
 
e: ja megatheriumin postaukseen viitaten voisi kysyä, missä on kysymysmerkki?

Siki-Siki: Saako tähän vastata oikein? Ei ollu eikä tullu, luulet vaan.
 
e: ja megatheriumin postaukseen viitaten voisi kysyä, missä on kysymysmerkki?
 
se ei ollut tarkoitettu kysymykseksi, mutta käsittääkseni kilpisellä ym. oli enemmän yhteyksiä natsi-ideologiaan ja natseihin kuin sibeliuksella jonka musiikista tuskin koskaan puhuu mikään dionyysinen tai metafyysinen säteily saati germaaninen sävellystaito ja tekniikka kuin ehkä hetkittäin siellä täällä sinfonioissa.
 
mutta kritiikistäkin huolimatta säveltäjän persoonaa tai poliittista vakaumusta kohtaan meidän tulisi kyetä erottamaan abstraktilla tasollaan oleva musiikki sen ongelmallisesta tekijästä inhimillisine heikkouksineen. sillä kukapa ihminen koskaan voisi miellyttää kaikkia moraalisilla arvoillaan ja elämännäkewmyksellään tai olla täydellinen esikuva muille muutoin kuin taiteessaan joka voi olla täydellisen harmonisen kauneuden ilmentymä. siltikään en usko että he olisivat olleet tietoisia natsien harjoittamista kauheuksista natsisympatioita jaellessaankaan sillä suurta taiteiljaa kaikesta huolimatta leimaa aina korkea eettinen näkemys oli hänen poliittinen värinsä ja kantansa mikä hyvänsä.hieno vaalipuhe vai mitä?

Kenen äitinsä puolelta suomalaisen säveltäjän sanotaan tuoneen musiikillisen modernismin ensimmäisenä suomeen? vihje: Leopold stokowski johti erään hänen berliinin filharmoniassakin hyvän vastaanoton saaneen orkesterirunoelmansa philadelphian orkesterin kanssa, vaikkakaan hänen kosmopoliittinen säveltäjätyyppinsä ei mahtunut siihen kuvaan, jonka suomi oli varannut suurmiehilleen ja jäi siksi meillä ultramoderniksi luonnehditusta menestyksekkäästä ensikonsertistaan huolimatta vieraaksi.
 
kysymys 2: kuka suomalainen säveltäjä on kaikkein nuorimpana säveltänyt ensiteoksensa ja minkä nimisen, mille instrumentille?

megatherium: Kenen äitinsä puolelta suomalaisen säveltäjän sanotaan tuoneen musiikillisen modernismin ensimmäisenä suomeen? vihje: Leopold stokowski johti erään hänen berliinin filharmoniassakin hyvän vastaanoton saaneen orkesterirunoelmansa philadelphian orkesterin kanssa, vaikkakaan hänen kosmopoliittinen säveltäjätyyppinsä ei mahtunut siihen kuvaan, jonka suomi oli varannut suurmiehilleen ja jäi siksi meillä ultramoderniksi luonnehditusta menestyksekkäästä ensikonsertistaan huolimatta vieraaksi.
 
kysymys 2: kuka suomalainen säveltäjä on kaikkein nuorimpana säveltänyt ensiteoksensa ja minkä nimisen, mille instrumentille?
 
Arvaanpa, juuri Lindgrenin kirjan kahlanneena, 16-vuotiaan Leif Segerstamin Legenda Nils-Eric Fougstedtin muistolle?

efnian: Arvaanpa, juuri Lindgrenin kirjan kahlanneena, 16-vuotiaan Leif Segerstamin Legenda Nils-Eric Fougstedtin muistolle?
 
Jo 5-vuotiaana ilmari hannikainen sävelsi ensimmäisen pianokappaleensa nimeltä kipinä.
 
1. kysymykseen vastaus kuuluu Ernst Pingoud joka sai sävelkieleensä vaikutteita niin wagnerilta, richard straussilta kuin ennen muuta skrjabinin ekspressionistisista pyrkimyksistä mikä ilmenee hänen musiikkinsa soinnillisena koloristisuutena. sävellyksenopettajina toimivat rimsky-korsakov ja glasunov ja pianonsoittoa opetti siloti jonka seinänaapuri pingoud oli. sen jälkeen hän sirtyi berliiniin opiskelemaan ja emigroitui suomeen kansalaissodan päättymisen vaiheilla. merkittävä suomalainen modernisti jonka musikki on suotta melko aliarvostettua. mutta minkän poipulisti konsettiohjelmistoille teet? ellei nuori polvi pysty muuttamaan konservatiivisia ja vakiintuneita käsityksiä. joilla ei ole taiteen metafyysisen merkityksen kanssa paljonkaan tekemistä.

Minkä kuoron tunnuslaulu alka sanoilla; " Terve Lahti ja sun harjus ja vesijärven veet" ja kuka viipurin musiikkiopiston rehtorinkin virassa toiminut musiikkivaikuttaja ja säveltäjä on sen luonut?

megatherium: Minkä kuoron tunnuslaulu alka sanoilla; " Terve Lahti ja sun harjus ja vesijärven veet" ja kuka viipurin musiikkiopiston rehtorinkin virassa toiminut musiikkivaikuttaja ja säveltäjä on sen luonut?
 
oikea vastaus felix krohn. Kenen säveltäjän 1. sinfoniassa joka on omistettu aseveljien muistolle kuuluu ammuntaa?.

megatherium: oikea vastaus felix krohn. Kenen säveltäjän 1. sinfoniassa joka on omistettu aseveljien muistolle kuuluu ammuntaa?.
 
Lehmien ääntely ei herätä muistikuvia muusta kuin jostain Pink Floydin alkuaikojen jutuista. Muoto ei tainnut olla sinfonia tosin.

mattim: Lehmien ääntely ei herätä muistikuvia muusta kuin jostain Pink Floydin alkuaikojen jutuista. Muoto ei tainnut olla sinfonia tosin.
 
tuumasin itsekin pukea kysymyksen vitsin muotoon mutta halusin olla uskollinen alkuperäiselle sanamuodolle, joskaan ahti karjalaisen kyseisen kauden pääteos jossa rintamamuistot kuuluvat laukauksina ei ole omistettu varsinaisesti kenellekään, mutta muutoin teos on sinfoniselle lajiiperinteelle uskollisena 4-osainen ja tyyliltään romanttinen jonka 2. osa on kansanlaulun ylistystä 3. hieman iloinen jopa leikillinenkin ja kolmas tavallaan tilintekoa yhdistäessään kontrapuntisesti edellisten osien teemat yhteen. tyylillisestä ja sävellysteknisestä kehityksetään huolimatta lyyristen luonnontunnelmien maalailu kuuluu vielä mm. suolahti-sarjassa ja myöhemmin hän liittyy uusklassisiin tyylipyrkimyksiin.hän lienee säveltänyt suomen ainoan pasuunakonserton. suomessahan restauraation kohde saattoi olla klassimin ja barokin puuttumisen vuoksi vain uusklassismi itse.
 
kenen säveltäjän missä teoksessa kuultiin 12-sävelsointu ekankerran suomessa?

kuka sävelsi ensimmäisen urkukonserton suomessa ja millloin? entäs urkusinfonioita? vastaus edelliin aarre merikanto schott konsertto.
 
sven sandberg , joka sävelsi mm. kirpeästi dissovoivan pianosarjan hieman tsaikovskin tyyliin, ylisti erään suomalaisen säveltäjän orkestraalisten ilmaisukeinojen hallintaa jopa r. straussia etevämmäöksi kirjeessään ystävälleen diktoniukselle joka ei päässyt konserttiin. kertä hän tarkoitti?