Klassinen ›

Mä olin eilen pianokonsertissa. hähähääääääää
 
Näitkö yöllä painajaisia? ;)

Näitkö yöllä painajaisia? ;)
 
Täh. En.
Konsertti oli mahtava.. ja ilmainen kaiken lisäksi.

Monet ihmiset eivät yksinkertaisesti vain mene kuulemaan esim. konsertteihin sellaistata musaa, josta eivät pidä saatika sitä ymmärrä. Mitä ihmeellistä siinä nyt on?
 
Ei klassista musiikkia tarvitse "ymmärtää". Sen kun menee konserttiin ja kuuntelee, antaa musiikin tulla. Siitä joko pitää tai ei pidä, niin kuin mistä tahansa musiikista. Ei klassinen musiikki ole mikään akateeminen umpisolmu, josta täytyy lukea kymmeniä teoria-, historia- ym. kirjoja kyetäkseen siitä nauttimaan.

Ei klassista musiikkia tarvitse "ymmärtää". Sen kun menee konserttiin ja kuuntelee, antaa musiikin tulla. Siitä joko pitää tai ei pidä, niin kuin mistä tahansa musiikista. Ei klassinen musiikki ole mikään akateeminen umpisolmu, josta täytyy lukea kymmeniä teoria-, historia- ym. kirjoja kyetäkseen siitä nauttimaan.
 
Näin on!
En määkään mistään shubertin liedien runollisuuksista tms. ymmärrä mitään ,mutta silti jaksan kuunnella klassista joka päivä. Se vaan on parhaimmillaaan niin hemmetin hyvää musiikkia.
Niin , ja pitää vielä mainita että olin eilen konsertissa.. taas. ja tänään on yks konsertti ja huomenna.. kyllä kelpaa.

Minusta klassinen kuulostaa yleensä siltä, kuin joku äijä viuhtoisi orketerille joka soittaa niinkuin käsketään.
 
Mitähän siitäkin tulisi jos jokainen orkesterin jäsen soittaisi niin kuin itse tykkää, tulisi varmaan mielenkiintoinen kaaosteos yksinkertaisistakin sinfonioista;-)
 
-risto

Ei klassista musiikkia tarvitse "ymmärtää". Sen kun menee konserttiin ja kuuntelee, antaa musiikin tulla.
 
Täytyy sitten muistaa olla samalla rouskuttamatta popcornia ja taffelchipsejä (ainakii jos istuu eturivissä).

Täytyy sitten muistaa olla samalla rouskuttamatta popcornia ja taffelchipsejä (ainakii jos istuu eturivissä).
 
Niin no sen verran voi tietysti harrastaa konserttikäyttäytymistä, ettei häiritse toisten konserttinautintoa.

Niin no sen verran voi tietysti harrastaa konserttikäyttäytymistä, ettei häiritse toisten konserttinautintoa.
 
Minua häiritsee juuri eniten pikkulapset jotka kurkkivat alati takanaan istuvia. Vaikka toisaalta nehän on vaan pikkulapsia. Minkäs teet?

Ei klassista musiikkia tarvitse "ymmärtää". Sen kun menee konserttiin ja kuuntelee, antaa musiikin tulla. Siitä joko pitää tai ei pidä, niin kuin mistä tahansa musiikista.
 
Yleensä olen hehkuttanut joskus miten joku teos, konsertti tai baletti on tehnyt muhun vaikutuksen.. Sitten on tullut joskus vastaukseksi, ettei voi "ymmärtää" klassista.. Sellasen vastauksen kuuleminen kuulostaa melkein yhtäläiseltä kun se, että joku mummo ei "ymmärrä" esim. heviä ;) Turha siinä on alkaa selittää sitten miten sitä pitäis "ymmärtää", eli kuten sanoit niin joko klassisesta pitää tai ei pidä. Se vaan joskus harmittaa, miten yksoikosesti jotkut muodostaa mielipiteensä klassisesta. Sitähän on kuitenkin tosi montaa erilaista tyyliä ja sävelletty vuosisatojen ajan. Joten luulis valinnanvaraa riittävän :)

Subjektiivinen mielipiteeni klassisesta/taidemusiikista on sellanen, jotta se on usein liian täyteen tuupattua, harvoin itseasiassa edes kaunista, mikä kuitenkin lienee usein "itsetarkoitus". Monasti esimerkiksi sinfoniakonserttia kuunnellessani tulee sellanen mieleen, jotta biisit on sellasia kun ne on puhtaasti siitä syystä, että koko orkesterille pitää olla duunia :)
 
Tämä ei tietenkään koske kaikkea klasaa, joitain helmiä löytyy. "Klassinen" laulumusiikki, oikeastaan gregorianiikka ja palestriinalaulanta viehättävät ääniaistimiani useimmiten. Pidän myös joistain sonaateista ja menueteista sekä jonkinverran oopperasta, johon oikeastaan tutustuin omituisesti Freddie Mercuryn kautta.
 
No niin, eli ehkä mä pidänkin klassisesta enemmän kuin keskiverto kansalaiset. Mutta enpä ole vielä hyviä sinfonioita kuullut. Liian mahtipontista kamaa useimmiten. No mä oonkin kansanmusiikkimiehiä.
 
J.

Omia ajatuksia:
 
Klassisen taustan omaava (useampaa instrumenttia), sekä bänsitoimintaa harrastaneena.
 
Kuntelen enimmäkseen nykypäivän rockmusiikkia, hyvin aktiivisestikin, soitan itse bändissä. Silti kun mietin suhtautumistani populäärimusiikkiin huomaan, että aina levyjä kuunnellessani kiinnitän huomiota sen heikkouksiin. Pidänkin populäärimusiikkia hyvin yksinkertaisena, hyvin harvoin kauniina. Vaikka harvemmin levysoittimeen eksyy klassinen levy, tiedän silloin kuuntelevani jotain, minkä miellän "hyväksi" ja "hienoksi". Klassinen musiikki (toki tältäkin puolelta löytyy lähes paskaa) tuntuu nimenomaan Taidemusiikilta. Varsinkin suurten säveltäjien suuret teokset ovat kukkaansa hioutuneita teoksia, joihin voi vain uppoutua. Rockia kuunnellessa ei törmää samanlaiseen tunteeseen, mikä valtaa klassista kuunnellessa. Kun kuuntelee rocklevyä, heränneet ajatukset ovat enimmikseen - vau, sekä "tossa oli muuten makea juttu". Poikkeuksia tietty löytyy, mm. coldplayn biiseistä, joita useimpia pidän vaikkapa kauniina. Klassisessa se tunne kuitenkin on jotain eteeristä ja täyteläistä. Euforia. Enpäs sille sanaa löydä.
 
Muiden ihmisien suhtautumisesta klassiseen näihin asioihin olen kiinnittänyt huomiota käydessäni viimeistä kuukautta musiikkiyläasteella; Ne, jotka eivät klassisesta väitä pitävänsä, eivät lähinnä siiihen koskaan ennakkoluuulojensa takia ole paneutuneet, mm. hyvä ystäväni oli pitkään hyvin negatiivinen klassista kohtaan, mutta kun ajautui hyvätasoiseen kuoroon, sai mitä ilmeisemmin elämänsä ensimmäisen taide- elämyksen. Asenne on muuttunut.

Mielestäni kaikki konsertit, lajista riippumatta, jos kestävät yli kaksi tuntia taukoineen, ovat jo rasite korville ja mahdolliselle nautinnolle. Koskee etenkin oopperoita.

Mielestäni kaikki konsertit, lajista riippumatta, jos kestävät yli kaksi tuntia taukoineen, ovat jo rasite korville ja mahdolliselle nautinnolle. Koskee etenkin oopperoita.
 
No se on vähän niinkin, että ooppera on kuitenkin yksi orgaaninen kokonaisuus, vaikka pitkä onkin. Jos tavallinen sillisalaattikonsertti venyy yli kaksituntiseksi, niin kyllä siinä herkemmin paikat puutuu. Mutta hyvä ooppera pitää kyllä otteessaan pitempäänkin, kun "draaman kaari" ei katkea missään vaiheessa. Mutta oopperaan pitää mennä tietäen, että näin on ja olla valmis keskittymään tarinaan, eikä ihmettelemään että milloin ne oikein lopettaa sen ulvomisen. Ja jos nyt vaan ihan musiikista puhutaan, niin kai subjektiivinen kokemus on sellainen, että hyvää (eli itseä miellyttävää) musiikkia jaksaa kuunnella pitempään. En minä varmaan jaksaisi kuunnella itselleni yhdentekevää musiikkia puoltakaan tuntia.

Mielestäni kaikki konsertit, lajista riippumatta, jos kestävät yli kaksi tuntia taukoineen, ovat jo rasite korville ja mahdolliselle nautinnolle. Koskee etenkin oopperoita.
 
Mielenkiintoista. Mitenkäs sitten esimerkiksi yli kaksituntiset elokuvat? Niissäkin on yleensä ääntä lähes tauotta.

Mielenkiintoista. Mitenkäs sitten esimerkiksi yli kaksituntiset elokuvat? Niissäkin on yleensä ääntä lähes tauotta.
 
Riippuu elokuvasta ja siinä olevasta musiikista. Taukoja musiikin suhteen leffoissa on usein enemmän, kuin esim. konserteissa. Toisaalta hyvä musiikki osin tukee itse tarinaa elokuvassa.
Rukajärven tie- elokuvassa esim.Tuomas Kantelisen musa oli mielestäni sopimatonta, liian massiivista itse aikakautensa tarinaan ja soi leffateatterissakin mielestäni liian lujaa, johon hän toki oli syytön.

Monet ihmiset eivät yksinkertaisesti vain mene kuulemaan esim. konsertteihin sellaistata musaa, josta eivät pidä saatika sitä ymmärrä. Mitä ihmeellistä siinä nyt on?
 
mutta ihmiset voisivat edes kerran tai pari yrittää oikeasti avoimin mielin kuunnella sitä, ja edes oikeasti 'tarkistaa' tykkäävätkö siitä vai eivät.

mutta ihmiset voisivat edes kerran tai pari yrittää oikeasti avoimin mielin kuunnella sitä, ja edes oikeasti 'tarkistaa' tykkäävätkö siitä vai eivät.
 
Myy tuo ajatus jotenkin ei kiinostuneille massoille!

Toisaalta hyvä musiikki osin tukee itse tarinaa elokuvassa.
 
Ihan samoin oopperassa.

Ihan samoin oopperassa.
 
Varmaankin, mutta minä vain en pidä tuosta musiikkitaidemuodosta, enkä jaksa keskittyä noihin ylipitkiin huutojuhliin, kuten olen aiemminkin antanut ymmärtää.

Varmaankin, mutta minä vain en pidä tuosta musiikkitaidemuodosta, enkä jaksa keskittyä noihin ylipitkiin huutojuhliin, kuten olen aiemminkin antanut ymmärtää.
Ymmärtääkseni suhtaudut samoin kaikkeen taidemusiikkiin. Miksi ylipäätänsä kirjoittelet tälle alueelle?